| << | 22.09.2025 |
>> |
Syyspäiväntasaus tapahtuu tänä vuonna syyskuun 22.päivä, kello 21:19 Suomen kesäaikaa (UT + 3 tuntia). Almanakan mukaan Saturnuksen oppositio ♄☍☉ (nimittäin opposition Auringon kanssa) on juuri tapahtunut, eli Saturnus näkyy yöllä suhteellisen hyvin vastapäätä Auringon suuntaa, lähellä taivaanekvaattoria ja kevättasauspistettä. Tätä todistaa myös alla oleva kuvankaappaus suomenkielisen planeettaohjelmani ekliptika- ja ekvaattorialueen taivaan kartasta. Aloittelin mainittua ohjelmaa jutussa 01.07.2025.
Auringon rektaskensio on tässä kuvassa 12 tuntia, Saturnuksen (S kartan vasemmassa reunassa) noin 0/24 tuntia, eli eroa suunnissa jokseenkin 180°. On keskiyö, paikallinen aurinkoaika 24 tuntia (sama kuin 0 tuntia) ja Aurinko pohjoisen suunnalla syvällä horisontin alapuolella. Tämä ohjelma ei Kuuta lainkaan esitä, mutta Kuu lienee jo laskenut näkymättömiin tuolloin keskiyöllä, joten taivas voi parhaimmillaan olla pimeä, ellei valosaaste vaivaa.
Suomen virallinen aika on läntisimmässä osassa maata tässä tilanteessa noin 01:30, kauimpana idässä noin 01:00, joka johtuu siitä sairaasta kesäajasta. Kesäaika vääristää luonnollista aikakäsitettä. Porin paikallinen keskiaurinkoaika (keskimääräinen, tasaisesti kuluva paikallinen aurinkoaika) olisi mielestäni se paras virallinen aika Suomelle. Porissa se on lähes sama kuin paikallinen tosiaurinkoaika, jota tämä ohjelma käyttää.
Vielä runsaat sata vuotta sitten Suomen virallinen aika oli Helsingin paikallinen keskiaurinkoaika, joten aikameridiaanin siirto Porin kohdalle ei olisi mitenkään vallankumouksellista. En sinänsä vastusta Moskovaa, mutta mielestäni Moskovan aika ei oikein hyvin sovi Suomelle. Koen aivan legitiimiksi nimittää Suomen kesäaikaa Moskovan ajaksi, sillä ne ovat samat.
Olen sittemmin kehittänyt planeettaohjelmaa Esperanto-versiona vuosille 1950 ... 2049, mutta oikeastaan suomenkielistäkin versiota voisi hiukan petrata. Eräs epäkohta on juuri tuo rektaskension epäjatkuvuuskohta 0/24 tuntia kartan reunoissa ainoana vaihtoehtona. Se ei ole mahdollisimman havainnollista. Joissakin tilanteissa tuo rektaskension suunta 0/24 tuntia olisi parempi kartan keskellä, jolloin rektaskensio 12 tuntia olisi reunoissa. Suomenkieliseen versioon ohjelmasta silloin tulisi tältä osin vastaavat vaihtoehdot kuin mitä Esperanton kielisessä jo on.
Vaikuttaa myös mahdolliselta aloittaa ongelmitta "JavaScript" ohjelmassa jo vuodesta 1900, jolloin suomenkieliseen versioon tulisi vuodet 1900 ... 2039. Uudistukset vaativat kuitenkin kirjoittamaan ohjetekstin paljolti uusiksi, joten tämä hanke ei toteudu aivan yht'äkkiä. Eihän Roomaakaan yhdessä päivässä poltettu!
Syyspäiväntasauksen aikaan paikallinen tosiaurinkoaika ja paikallinen tähtiaika käyvät yhtä jalkaa. Molemmat ovat yllä olevassa kartassa 24 tuntia, joka on yhtä kuin nolla tuntia. Tähtiaika on kevättasauspisteen tuntikulma, ekvaattorin suuntaisesti etelästä myötäpäivään, eli (ylä)meridiaanista länteen päin mitattuna. Syystasauspiste on taivaalla päinvastaisella suunnalla kuin kevättasauspiste. Kuvassa kevättasauspiste on kartan oikeassa reunassa ekvaattorilla rektaskension 0 kohdalla. Aurinko on syystasauspisteessä, RA 12 h.
Syyspäiväntasauksessa Aurinko on siis paikallisen todellisen keskiyön hetkellä pohjoisessa syystasauspisteen suunnalla. Niinpä kevättasauspiste on samaan aikaan etelässä, (navan kautta kulkevassa) meridiaanissa josta paikallinen tähtiaika alkaa ja kasvaa myötäpäiväään, eli länteen päin, maapallon pyöriessä vastapäivään eli itään päin.
Horisontin Etelän suunta E on merkitty kartan vasempaan reunaan, mutta kartan reunathan ovat itse asiassa ihan sama suunta. Niinpä kevättasauspiste on jokseenkin etelässä (eli sen tuntikulma on nolla) kuvan tilanteessa keskiyöllä jolloin tosiaurinkoaika on nolla. Tai voihan ne merkitä myös 24h, sillä 24 tuntia = 0 tuntia (kun ei ajatella päiväystä, vaan kulmaa aikamitassa, 1 tunti = 15 astetta).
Esperanton kieliseen versioon ohjelmasta kuitenkin panostan jatkossa enemmän. Haaveilen siihen ekvaattorikartalle mm. tähtiä, tähdistöjä ja asterismeja. Uudistuksien toteuttamiseen kuitenkin tullee kulumaan rutkasti aikaa. Ei taatusti valmistu Vesan päiväksi 27.09. eikä edes 67-vuotispäiväksi 30.09. Haaveilen myös edelleen Siriuksen heliakkisen nousun mallintamisesta tuhansia vuosia ennen (länsimaisen) ajanlaskun alkua. Haaveilen myös helppolukuisen planisfäärin projektiosta planeetta- ja tähtitaivas-ohjelmassa.
Haaveilen jatkuvasti myös monien vanhojen projektien kunnostamisesta ... No ei nyt sentään mennä liiallisuuksiin! Joku roti täytyy olla. Ehkä ensi kesänä olisi hyvää aikaa pitkäjänteisyyttä ja keskittymistä vaativaan duunaamiseen? Kesällä kun ei oikein tapahdu mitään.
Syksyn tullen on myös Porin kansalaisopisto startannut syyslukukaudelle. Onhan venäjänkieli toki meille suomalaisille tärkeä, sanokoot ryssävihaa lietsovat hallitukset ja tyrnevät NATO-hengen läpitunkemat poliitikot mitä lystäävät.
Minun kurssini Venäjä 6 onneksi toteutui, kun uuden (mutta venäjän kielessä ilmeisen kokeneen) opiskelijan myötä kurssin uusi vaadittu minimimäärä 10 osallistujaa tuli täyteen.
Kuulemani mukaan myös meitä ylemmät venäjänkielen kurssit 7 ja 8 ovat lähteneet onnellisesti käyntiin, riittävällä osallistujamäärällä. Keväällä jutussa 06.05.2025 ounastelemaani venäjän kurssien yhdistelyä ei nyt ole tarvittu. Ja olisi kai luokkamme jo hiukan ahdaskin lähes 20:lle yhtäaikaiselle opiskelijalle?
Monta kansalaisopiston kurssia on kuitenkin kuulemma peruuntunut ilmoittautuneiden puutteessa. Kustannuspaineet epäilemättä ovat jo kovat, sillä julkista rahoitusta saa perin nihkeästi tällaiseen toimintaan, joka ei pääsääntöisesti lie suoraan työelämän oravanpyörää, suurta rahaa, pyhiä pörssi- ja valuuttakursseja, sekä korkea-arvoisia yksityisiä pääomapiirejä tukevaa ja heitä parhaalla mahdollisella tavalla paapovaa ja miellyttävää.
Kurssien hinnat haluttaneen pitää opiskelijoille inhimillisinä, mutta ei sekään aina kaikkeen auta, eikä toiminnan järjestäminen taitaisi käytännössä onnistua ihan pelkkänä talkootyönä ja pyhällä hengellä ryyditettynä. Rahaa tarvitaan kaikkeen. Monelle esimerkiksi 50€ on iso raha ahtaassa elämäntilanteessaan. Oppikirjatkaan eivät ole aivan ilmaisia.
Perinteinen liitutaulu on venäjänkielen kurssillakin jo jäänyt taka-alalle, digitaalitekniikan syrjäyttämäksi, kuten oheiset otokset todistavat. Taulua seisten kuvattaessa on vaikeaa vältellä kattolamppujen heijastuksia näytön pinnasta, mutta ison kosketusnäytön luettavuus on aivan hyvä takarivin Taavinkin näkövinkkelistä.
En ole lainkaan muokannut taulunäytön kuvia kuvankäsittelyohjelmassa, vaikka muita .JPG kuvia käsittelin kontrastikkaammiksi ja terävämmiksi. Joten taulu ei tässä todennäköisesti näytä todellisuutta paremmalta. Jutun alussa oleva tietokoneella tuotettu .PNG-tyyppinen kuva puolestaan ei kaipaa kuvankäsittelyä, koska eri värit luonnostaan erottuvat siinä toisistaan terävästi.
Laskeskelin että olen oppitunneilla lueskellut taululta jo ainakin neljän eri venäjän opettajan käsialaa. Näistä syntyperäisiä lienee vain kaksi. Eräissä kirjaimissa heidän käsialoissaan on mielenkiintoisia eroja, esimerkiksi kirjaimissa Д, Ж, И, Й, Л . SAMK:in opettaja käytti soinnillisen suhuässän kirjaimesta Ж kuvaavaa nimitystä "hämähäkkiässä", mutta se on täysin epävirallinen. Sitäpaitsi hämähäkeillä on 8 jalkaa. Hyönteisillä on 6 jalkaa.
Näissä taulunäytön otoksissa näkyvä opettajamme Veran tyyli on hyvin suoraviivainen. Opettajamme kirjoittaa venäjää suuraakkosin, joka varmaan onkin selkeämpi ja paremmin luettava vaihtoehto. Itse olen tottunut käyttämään venäjässä pieniä kirjaimia. Venäjänkielinen kaunokirjoitus olisi sitten toki ihan oma aiheensa.
Painomerkkejähän venäjässä ei käytetä, muualla kuin kielen opetuksessa. Sanapaino on sikäli tärkeä, että se vaikuttaa mm. vokaalien ääntämiseen. Venäläiset tietävät miten heidän kielensä sanoja on painotettava, joten he eivät tarvitse painomerkkejä. Esimerkiksi ranskan ja espanjan kielissä erilaisilla painomerkeillä on usein oleellinen merkitys, mutta venäjän painomerkit ovat vain avuksi opiskelijoille.
Kielioppi on minulle aina ollut hankalaa opittavaa, myös venäjän kielioppi, melkein yhtä hankalaa kuin hyväksyä "nykyaikainen sopimusyhteiskunta" josta modernit poliitikot jaksavat paasata. Kielioppikin on eräänlainen sopimusjärjestelmä, mutta pahoin pelkään että se on nykyisin vakaammalla pohjalla kuin länsimaisten poliitikkojen utopiat vakiintuneesta kansainvälisestä sopimusjärjestelmästä. Suurvallat tekevät mitä tahtovat, eivät ne välitä pätkääkään läntisen Euroopan kitinöistä ja natinoista.
Venäjän kirjoittaminen ja esittäminen tietokoneella tai älykännykällä - esimerkiksi sähköpostiksi tai tekstiviesteiksi - on minulle käytännössä edelleen paljolti kuin avaamaton kirja. Helpointa on kirjoittaa käsin, tai piirtää kirjaimet taululle. Tietotekninen venäjä olisi ehkä tutustumisen arvoinen jossakin vaiheessa?
Kemian opiskeluni jatkuu Turun avoimessa yliopistossa netin kautta. Kurssin Kemia IV (4.kurssi) kävin jo keväällä - historian perusopintoihin turhauduttuani - ja nyt olen jatkanut aloittamalla aivan alusta kurssista Kemia I (1.kurssi). Sekin on kyllä varsin motivoiva ja sisällöltään runsas. Ei pidä väheksyä! Kannattaa poimia polkunsa varrelta kaikki arvokkaat tiedon kultamunat, kuten äitee on opettanut ... vai oliko ne sittenkin kultajyvät?
Erikoisesti pidän siitä, että tyyli poikkeaa paljon tyypillisestä kouluopetuksesta, joka koettaa kertoa liian yksinkertaisesti miten asiat ovat, ikäänkuin voisimme muka jollakin "luonnonlailla" määrätä miten luonnon tulee toimia. Kemiassa ollaan perimmäisten asioiden äärellä.
Kaikki asiat kun eivät ole niin yksinkertaisia. Nykyaikaisen kemian pohjana voi pitää kvanttimekaniikkaa ja aaltomekaniikkaa. Se ei ole ihan helppo lähtökohta, mutta totuus voi löytyä vain sitä kautta. Mikrokosmos on ihmeellistä, arkikokemuksesta poikkeavaa. Terve talonpoikaisjärki ei aina päde mikromaailmassa.
Ilkeät ihmiset väittävät että "kaikki on fysiikkaa, paitsi matrematiikka!". Voisihan kemiaakin siten pitää vain eräänä fysiikan sovellutuksena, mutta ... käytännössä kemia mielestäni tarjoaa opiskelijalle paljonkin enemmän kuin fysiikka. Fysiikka on ankeaa. Kemiassa on jytyä.
Oheisessa kuvituskuvassa esiintyy Porin kirjastosta lainattu eepos "INORGANIC CHEMISTRY", neljäs editio vuodelta 2012, kirjoittaneet Catherine E. Housecroft & Alan G. Sharpe. Se on varsin massiivinen yli tuhatsivuinen opus.
En tokikaan yritä tuota raskasta tekstiä lukea kokonaan, vaan haen sieltä vain hiukan sivustatukea kurssin 3 ... 6 sivua pitkää esseetä varten. Esseen kirjoittaminen saattaa olla hyväkin keino tutustua jaksollisen järjestelmän pääryhmiin ja siirtymämetallien jaksoihin.
Teksteille on lopuksi määrä suorittaa "vertaisarviointi", niin että kukin esseen kirjoittaja arvostelee 5 muiden opiskelijoiden kirjoittamaa esseetä. On kai sekin uusi kiinnostava kokemus? Vertaisarvioinnin vuoksi essee on "anonymisoitava", eli kaikki tieto kirjoittajasta ja tiedoston luojasta on hävitettävä. Plagiaatintunnistuksesta en sensijaan ole kovinkaan innoissani. Minusta sellainen on aivan turhaa tämäntyyppisessä kirjoitelmassa. Essee hylätään jos "Turnitin" on sitä mieltä, että tekstissä on 30% muualta kopioitua tai lainattua. Omasta päästäkö se alkuaineiden jaksollinen järjestelmä pitäisi kehittää?
Yliopiston varsinaisille opiskelijoille on mahdollista ladata ilmainen MS Office-paketti itselleen, mutta meillä avoimen yliopisto-opetuksen piirissä olevilla ei tällaista etua ole. Tahdon luonnollisestikin kirjoittaa esseen Linux:issa (Raspberry Pi 4), käyttäen tekstinkäsittelyyn ohjelmaa LibreOffice Writer, vaikka jokin vanha versio MS Word:istä vielä löytyy vanhalta Windows-koneelta. Yliopisto ei vaikuta erikoisemmin tiedostavan Linux:in olemassaoloa, "Windows":in vahvana vaihtoehtona. Ehkä Linux ei ole vielä ehtinyt Turkuun?
Kaksivaiheinen kirjautuminen yliopiston järjestelmiin (salasanan ohella) onnistuu älykännykän tai tabletin ja "Authenticator" -sovelluksen avulla, myös Linux -koneella. Windowsilla olen voinut käyttää PIN-koodia kaksivaiheiseen kirjautumiseen, mutta en tiedä miten sellaista voisi käyttää Linuxissa. Yksi menetelmä näistä kuitenkin riittää.
En löydä esseessä vaadittua "Times New Roman" -fonttia Linuxin teksturin valikoimasta, joten kirjoittaminen täytyy aloittaa Windows:issa ja jatkaa siitä Linux:issa. Näin saa sen harvinaisen ruman fontin siirrettyä ilmaiseen ja parempaan teksturiin. Toimisto-ohjelma LibreOffice Writer on toiminnoiltaan vastaava kuin MS Word ja lukee sujuvasti Word:in tiedostoformaatteja. Esseen lopputulos joka tapauksessa on Bill Gates:ista riippumaton PDF-tiedosto.
Tahdon paheksua yliopiston sairasta fiksaatiota MS Office -ohjelmiin, erikoisesti koska Windows 10 on tulossa tiensä päähän ja seuraavaan versioon siirtyminen lie monelle vaikeaa tai mahdotonta. Vaihtoehtona olisi tokikin Linux, esimerkiksi ja ennen kaikkea Ubuntu, mutta sellainen radikaali muutos ei ehkä kaikille ole niin helppoa. Eikä yliopisto nähtävästi tahdo noteerata Linux -käyttäjiä lainkaan esim. kaksivaiheisessa tunnistautumisessa, joka on jo vuoden verran ollut pakollinen esim. Moodle-sivuille, joita ilman opiskelu ei etene.
Kemian kurssin varsinainen oppikirja olisi "Chemical Principles", mutta sitä tuskin toistaiseksi käsiini saan, kun se ei ole netissäkään tarjolla (ilmaiseksi). Onhan kurssin Moodle-sivuilla sentään saatavilla kurssin luentokalvot ja niitä vastaavat opetusvideot, joilla pärjännee aika hyvin. Ja onhan minulla toki omiakin kirjoja, vaikkakin hiukan vanhempia.
En varsinaisesti ole kovasti kiinnostunut opintopisteistä ja arvosanoista, mutta kaiketi olisi mukavaa kurssin tenttiinkin osallistua, kesto 4 tuntia. Luulenpa että Porissa on mahdollista vain kesätentti yliopistokeskuksen Exam-tenttitilassa. Tjaah, eipä se minua murtaisi vaikka sellainen ei onnistuisikaan. Ne kultaiset munat/jyvät ovat paljon tärkeämpiä kuin kurssin nimellinen läpäisy. En jää itkemään maahan kaatunutta maitoa, vaan porskutan eteenpäin kuin jätkä lumihangessa.
Exam-tentit ovat minulle entuudestaan tuttuja. Ne tehdään verkkoon kytketyllä tietokoneella valvotuissa oloissa. Niissä ei saa olla mukana mitään omia muistiinpanoja tai lähteitä, ei edes kynää ja paperia, maksullisesta konsultista puhumattakaan. Kaikki viisaus on revittävä omasta hilseestä. Kokemani Exam-tentit ovat kylläkin olleet aika helppoja, joten en olisi niistä huolissani. Tarkoitus lienee vain testata tunteeko opiskelija aihetta lainkaan.
Tentin ehkä vaativampi osuus on eräiden molekyylien piirtäminen ja analysointi, mm. Lewis- ja VSEPR-mallien mukaisesti. Tätä voi kuitenkin harjoitella jo hyvissä ajoin. Luulenpa että tentin piirrostehtävät ovat jopa niitä aivan samoja kuin mitä kurssilla harjoitellaan. Jonkinlaisen esseen voi kirjoittaa tentissäkin jos sitä ei ole hyväksytysti saanut tehtyä kurssin aikana. Aiheet ovat kuitenkin tentissä erilaisia, yleisempiä ja siten tavallaan helpompia? Kaikkia yksityiskohtia ei tarvitse muistaa, mutta on osattava lukea ja soveltaa mm. alkuaineiden jaksollista järjestelmää.
Aiheena kemia on kiinnostava ja aion jatkaa tällä tiellä mahdollisuuksien mukaan, vaikkapa omatoimisesti. Nämä avoimen puolen kurssit ovat tarkoitettuja "vain" sivuaineopiskelijoille, eivätkä siis kemiaa pääaineenaan opiskeleville, mutta ne ovat mielestäni siltikin hyvinkin hyödyllisiä. En tällä suht korkealla iällä edes aio pyrkiä kemian tutkinto-opiskelijaksi. Vaikka kemia ja siihen liittyvät monet aiheet ovatkin periaatteessa kiinnostavia.
Kenties meitä yliopiston avoimen puolen opiskelijoita katsellaan hiukan alaviistoon nenänvartta pitkin, kuin meitä vähätellen, mutta katselkoot vaan. Kaikki elämän oppi ei ole nuorisolle tyypillisessä ikärasistisen työelämän oravanpyörään ja elintason vehreälle oksalle tähtäävässä asenteessa. Todellinen elämä on erilaista.
Nuoriso opetetaan kilpailemaan keskenään. Minua ei kilpailu kiinnosta. Sen mitä minä saavutan, ei tarvitse olla keneltäkään pois. En halua johtaa ketään, enkä myöskään tahdo nitistää ketään, siitä itselleni etua saavuttaakseni. Onhan se tosin kapitalististen militaristien kannalta viisasta politiikkaa panna köyhät tappelemaan keskenään. Kun köyhät sotivat keskenään, niin eivätpä ainakaan sitten yhdisty ja nouse rikkaita vastaan. Viime kädessä poliisivaltio ja armeija pelastavat rikkaat ja hyvin toimeen tulevat. Eikös se juurikin ole länsimaisen demokratian ydintä? Köyhät kyykkyyn ja pulinat pois!
En pitäisi aivan mahdottomana, että myöhemmin jatkaisin biologialla sitten kun olen nämä kemian perusteiden sulkeisjärjestykset käynyt läpi. Täytyyhän biologian toki aiheena meitä ihmisiä - elollisia biologisia entiteettejä - kiehtoa.
Jonkinlaisia elämän sotilaita me kai kaikki olemme. Minun henkisessä matkalaukussani ei kuitenkaan ole Uutta Testamenttia ja Sotilaan Käsikirjaa, kuten oheisen kuvan kapsäkissä. Tietysti myös erään modernimman laulun "Sudenpentujen käsikirja ja Pikku Jättiläinen" olisi aika kova kombo. Olisi siinäkin elämälle hyvät eväät?
Maailmallinen hulluus se vaan pahenee. Läntisen Euroopan maissa ilmeisesti kaivataan paljonkin kolmatta maailmansotaa? Minun puolestani Ukrainan saisi jo jättää oman onnensa nojaan. Ukraina ei ole kolmannen maailmansodan arvoinen, ei likimainkaan. Suomen poliittinen johto vaikuttaa kovin konfliktihakuiselta. Ehkä kuvitellaan läntisen Euroopan, EU:n ja NATO:n tällaisella seikkailupolitiikalla vahvistuvan? Pahoin pelkään että siinä voi käydä tasan päinvastoin. Pehmeä lasku kolmanteen maailmansotaan on erittäin huono vaihtoehto, sillä se johtaa ... yllätys yllätys ... kolmanteen maailmansotaan.
Kyllähän Venäjäkin itse asiassa suurelta osin kuuluu Eurooppaan, koska Eurooppa ylettyy idässä aina Ural-vuoristoon saakka, mutta läntiset maat haluavat piirtää maailmankartan uusiksi. Suomi ja läntinen Eurooppa ovat melkoisessa myllerryksessä kun Yhdysvallat ei enää koekaan Euroopan rantoja niin houkutteleviksi. Suomi varmaankin on toisen maailmansodan jälkeen ollut eräs kaikkein amerikkalaistetuimpia maita. Nyt on sitten valtiojohdolla sormi suussa ja toinen takapuolessa uudessa tilanteessa - ja välillä vaihdetaan?
Läntinen Eurooppa tahtoisi että jenkit jopa kävisivät heidän sotansa heidän puolestaan. Itse kun eivät siihen kykene. Läntinen Eurooppa on todellakin auringonlaskun valtakunta, pöhöttyneiden banaanivaltioiden yhteisö. Palaveerata osataan loputtomasti ja mahtipontisia julkilausumia tupsahtelee tämän tästä, mutta siihen se sitten jääkin. Paljon puhetta, vähän villoja.
Pormestarinluodossa on purettu vanhan kaupan ohella myös rakennus, jossa tietääkseni Länsi-Porin ... sori, ehkä paremminkin Keski-Porin ... seurakunta toimi paikallisesti. En näitä seurakuntien asioita niin tunne. Kuvat mainituista rakennuksista näkee vanhassa jutussa 20.03.2022, jolloin ne vielä olivat pystyssä. Saapa nähdä tuleeko nyt puretun rakennuksen tilalle mitään? Jäätelökioski siinä on kesällä ollut vieressä, mutta ei kai rakennusta sen takia ole purettu? Jäätelökiskan laajennussiipi tuskin tarvitsisi paljon tilaa?
|
Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea" |