<<

31.05.2022

>>

Joku väitti ettäkö pohjimmiltaan pelkkä kahvi ja kateus pyörittäisivät tätä hullua maailmaa, että ne olisivat se primum mobile. Mutta kyllä se tämän koko hullunmyllyn liikkeelle paneva (tai vaihtoehtoisesti kaiken liikkeen estävä) mahti on oikeasti raha. Sitä kaikki tahtoo enemmän kuin mitä muilla on.

Rusketusrajattomat ja luullakseni taloudellisesti varsin hyvinvoivat lääkärit hekin olivat rahan tarpeessa ja - jostakin täysin käsittämättömästä syystä - lähettivät kaikista maailman ihmisistä juuri minulle, siis mitä surkeimmassa tilassa olevalle köyhimykselle rahankerjuukirjeensä.

Ei, en auta Ukrainaa. Enkä kehoita ketään muutakaan auttamaan. Apu Ukrainalle vain pitkittää sinänsä aivan turhaa sotaa. Ukrainan presidentti nimittäin tapattaa vaikka koko kansansa viimeiseen Azov-natsiin, lapseen, naiseen, vaariin ja mummoon saakka jos hän uskoo että saa kuvottavan ääliömaisella ihmisuhrimenollaan lännestä jatkuvasti apua ilman mitään ylärajaa.

Turha sotiminen Ukrainassa loppuu vain sillä tavalla että Ukrainan johto saadaan tajuamaan että he häviävät ja että apua ei ole heille tulossa. Se Ukrainan ilmeisesti toivoma kolmas maailmansota nyt vaan ei ole meidän muiden juttu. Sori vaan, mutta me ei ollenkaan digata sitä. Me ei vaan jostakin syystä faniteta kolmatta maailmansotaa.

Paras tapa lopettaa sota Ukrainassa on käyttää siellä taktisia ydinaseita, niin että vähän hitaampikin valtiomies tajuaa ettei Ukraina voi voittaa. Ukraina häviää, mutta maan johto pitäisi saada kohtaamaan tämä tosiasia. Mitä pikemmin, sen parempi. Lännen ei pidä millään tavalla ylläpitää sotaa Ukrainassa ja kun Ukrainan johto ei nähtävästi tajua olevansa vastuussa omista tekemisistään, niin vain kova ydinaseterapia ja rankka nukekäsittely siihen vaivaan auttaa. Ehkä vain lämpöydinlataukset, läntisten yhteyksien katkaisu ja laajalti elektroniikkaa tuhoava EMP voivat saada Ukrainan johdon järkiinsä.

Suomen poliitikot tuntuvat kantavan erikoista huolta ja murhetta siitä että venäläisen energian ostaminen rahoittaa Venäjän sotimista. Ilmeisesti kuitenkaan veronmaksajat sen paremmin Suomessa, EU:ssa kuin Yhdysvalloissakaan eivät ole erityisen huolissaan siitä tosiseikasta että he veronmaksajina viime kädessä maksavat kaiken sen ase- ym. avun jota nämä maat Ukrainalle antavat ja tällainen apu aivan varmaan pitkittää turhaa sotaa. Kaikki apu Ukrainalle vain pitkittää sotaa ja tapattaa sekä vammauttaa lisää ihmisiä.

Helppo on veronmaksajien kustannuksella elävien poliitikkojen ja suurien johtajien lupailla ja jaella rahaa kaksin käsin, sinne ja tänne, miljoonittain. Hehän eivät nimittäin sitä rahaa suinkaan joudu omasta lompakostaan kaivamaan, vaan he käyvät vaivihkaa veronmaksajien kukkaroilla. Veronmaksajat kustantavat suurten poliiittisten johtajien lupaukset, tavalla tai toisella, tahtoen tai tahtomattaan. EU-maana myös Suomi ja suomalaiset veronmaksajat osallistuvat kaikkeen siihen apuun mitä rahansiirtounioni EU tarjoaa turhaa sotaa käyvälle Ukrainalle.

Ase- ja ampumatarvike-tehtailijat käärivät liiveihinsä sievät voitot tuotteistaan joita veronmaksajat heiltä (sulavakäytöksisten demokraattisten edustajiensa välityksellä) ostelevat. Biznes käy kuin siimaa. Murha menee kuin kuumille kiville. Tappovehkeet viedään jo ihan käsistä.

Aseiden vienti sotaa käyvään maahan kannattaa ihan sikana, eikä se enää tunnu ollenkaan moraalittomalta. Päinvastoin, hillitön aseitten ostelu on hurjan trendikästä, jopa ylevän eettistä ja humanitaarista, varsinkin kun maksumies eli veronmaksaja ei tajua olevansa se varsinainen maksumies. Ilmeisesti kuvitellaan että se raha jollakin mystisellä tavalla putoaa taivaista.

Vanhat homehtuneet periaatteet ja turha häveliäisyys ovat väistyneet globaalin estottoman kapitalismin tieltä. Aseilla ja muitten sodittamisella saa ennestäänkin rikas nyt rikastua lisää eikä sitä tarvitse hävetä. Rikastuminen pyhittää keinot. Isänmaaton läntinen suurpääoma kiittää mitä sydämellisimmin surkeasti köyhtyviä veronmaksajia. Kansalaisten on nyt tunnettava erityistä solidaarisuutta länsimaista aseteollisuutta ja sen kasvottomia omistajatahoja kohtaan.

Turha tappotouhu on niin hauskaa että tottahan siitä kannattaa maksaa. Eihän ne pommit, kranaatit ja ohjukset mitään kestokulutustuotteita ole, mutta niistä lähtee sillä ainoalla käyttökerrallaan ainakin komea ääni PUM! Onhan sekin jotakin. Kyllä köyhän kansan kannattaa siitä maksaa pyhälle suurpääomalle vaikka itsensä kipeiksi.

Mutta me emme omassa mikrovaltiossamme boikotoi Venäjää, venäjän kieltä, emmekä myöskään venäläisiä suolakurkkuja. Venäjä on käytännön realiteetti jonka kanssa suomalaisten ja muittenkin eurooppalaisten olisi syytä pystyä elämään normaalilla tavalla. Ukraina on mennyttä, unohtakaa se. On turha tuhota koko ihmisten maailmaa muutamien ukrainalaisten idioottien takia.

Koko hullu maailma. Mahtaakohan se enää koskaan palautua normaalitilaan? Veikkaan ettei palaudu.

Liian paljon ihmisiä, liian voimakas väestönkasvu, liian riitaisaa politiikkaa, liian paljon sairautta, liian paljon viruksia, liian vähän ruokaa, luonnonvarat hupenevat, puhdas vesi ehtyy, liian paljon kilpailua ihmisryhmien välillä, liian paljon tuotantoa, liian paljon kulutusta ja saastutusta, liian paljon harhaanjohtavaa optimismia ja väärää politiikkaa, liian paljon huijareita, kieroilijoita ja hävyttömiä hyväksikäyttäjiä, tahallista harhaanjohtamista, tyhjästä rahastusta, haitallista byrokratiaa, kansalaisten poliittista manipulointia verovaroin, korruptiota, ympäristöfashismia, vihernatsismia, mielipidevainoa, yleistä suvaitsemattomuutta, mielettömyyttä, suoranaista hulluutta ...

Meille omassa mikrovaltiossamme ajatuksenvapaus ja mielipiteenvapaus ovat luonnollisia ikiaikaisia luovuttamattomia ja loukkaamattomia ihmiskunnan perusoikeuksia. Siitä sietäisi myös Suomen ottaa mallia.

Noh, ehkä tämä hullu ihmisten maailma kuitenkin minun elinaikani vielä joten-kuten kestää. Eikä sen minun mielestäni oikeastaan sen kauemmin enää tarvitsekaan pystyssä pysyä.

Minä yritän selviytyä vain yhden päivän kerrallaan eteenpäin. Ei ole enää suunnitelmia. Tulevaisuus on tuntematon, huominen ei ole tiedossa. Vain harvat asiat ovat enää kannattamisen arvoisia. Olisi mukava sanoa että kaikki pallot ovat ilmassa, mutta eipä niitä pallojakaan kovin paljoa ole.

Minun jälkeeni maaailmanloppu, se on aivan hyvä niin. Pessimisti ei ainakaan pety.

Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea"



Valikko
Pääsivu