<<

01.01.2022

>>

Uusi vuosiluku vasta pikku-hiljaa alkaa siintää kaukaisuudessa tätä tekstiä aloitellessani, mutta tarkat päiväyksethän ovat täällä vain viitteellisiä. Tekstejä aina joutuu tämän tästä korjailemaan muutenkin. Otsikossa on kyseessä kuitenkin hyvin merkittävä päivämäärä. Nimittäin - jos kaikki sujuu suunnitelman mukaisesti - tuolla päivämäärällä muutan asuntoa.

Valitettavasti "uusikin", eli se toinen asunto sijaitsee ankeassa Porin kaupungissa, mutta ei sentään Tekunkorvessa, vaan lähempänä keskustaa, Pohjois-Porissa joen toisella puolella, ymmärtääkseni Pormestarinluodon alueella. Täältä Vähärauman metsästä on pakko lähteä pois, koska kaupungin firma Porin YH-Asunnot Oy irtisanoi vuokrasopimuksen. Ellen sitten joudu asunnottomaksi. Ilmeisesti se ei Porin kaupungin tyrneville byrokraateille olisi isokaan asia. Eivät he siitä yöuniaan menettäisi. Porin kaupunkiin ja sen tyrneviin virkaruippoihin ei kannata luottaa.

Satakunnan jättäisin mielelläni taakseni lopullisesti, mutta toistaiseksi se ei onnistu. Satakunta ei ole koti, eikä tule koskaan olemaankaan. Satakunta ei todellakaan lopulta ole kovinkaan paljoa. Minä tarvitsen enemmän, tuhansittain. Satakunta on yhä vähemmän.

Minä pidän itseäni oikeastaan jonkinlaisena SoMe-denialistina koska en harrasta niitä trendikkäämpiä mutta ylen pinnallisia alustoja kuten "NaamaKirjaa". Kirjoittaa haluan ja vanhan liiton miehenä teen sen perinteisellä karulla HTML-koodilla. En vaivaudu lisäämään tiedostoihin edes HTML-headereitä, joka epäilemättä saattaa aiheuttaa näppylöitä median suurille guruille. Tiedostothan toimivat niitä ilmankin, eikä niiden muuta tarvitse tehdäkään. En kirjoita tekstejä tietokantaan. En käytä valmista ohjelmallista alustaa. Käytän HTML-kehyksiä ("frames") joita suuret auktoriteetit kiivaasti vastustavat.

Olen muutenkin oman tieni kulkija. En vaivaudu pokkuroimaan virkamiehiä ja valtavirran poliitikkoja. Voin nimittää neekeriä neekeriksi ilman minkäänlaisia tunnontuskia. Voin vaikka ryhtyä boikotoimaan Kiinan tuotteita. En tarvitse ketään mielipidepoliisia päättämään mitä saan ajatella, mitä mieltä saan asioista olla. En tarvitse ääliömaisia "asiantuntijoita" tulkitsemaan ja vahingoittamaan minun omia asioitani.

Suuria toiveita herättänyt insinöörikoulutus osoittautui katkeraksi umpikujaksi. Paskan maku todella jäi suuhun. Byrokraatit haluavat nyt rankaista minua opiskelusta ja sairaudesta. Tekniikkaa en silti hylkää tietenkään. Tekniikka on ihmiselle ainoa oikea asia, vaikka suomalaiset korkeakoulut näköjään ovat onnistuneet lähes tuhoamaan tekniikan alan koulutuksen. Eipä ole hurraamista muussakaan suomalaisessa ammattikoulutuksessa. Itsekseen oppii paremmin kuin kouluissa. Tietenkin koen omakohtaisen ammattitaidon ylläpidon ja kehittämisen varsin tärkeäksi, vaikka työelämä muiden yritysten palveluksessa ei minulle 63-vuotiaalle enää mitään ammattityötä tarjoakaan. Kun en ole neekeri niin en pääse töihin.

Näiden Porin TE-toimiston "kuntakokeilijoiden" asenne jaksaa vaan ihmetyttää. Ei luulisi työtön työnhakija virkahenkilöiltä saavansa osakseen moista vihamielisyyttä, ivaa ja vahingoniloa. Laki edellyttää kaikilta heiltä virassa toimiessaan nimenomaan hyvän hallintotavan noudattamista, mutta eipä se tunnu heitä paljoa kiinnostavan. Eipä silti, kyllä minä annan takaisin vähintään samalla mitalla, en jää toiseksi vaan maksan potut pottuina. Ovat kuulemma "asiantuntijoita", mutta kovin on kyseenalaista se heidän väitetty asiantuntemuksensa. Minulle ei tuota vaikeuksia kutsua niitä mitättömyyksiä heidän oikealla nimellään. Minullahan ei ole virkavelvollisuuksia, kun ei ole virkaakaan. Kun virkahenkilöt virkavastuulla loukkaavat ammattiylpeyttäni ja vähättelevät osaamiseni tasoa, olen vaikeassa sosiaalis-taloudellisessa asemassani kovinkin motivoitunut epäämään niiltä kaiken luottamuksen ja lyömään takaisin. Se on hätävarjelua. Itsepä aloittivat. Minä hoidan omia asioitani, enkä hyväksy byrokraattien harjoittamaa terrorismia. He ovat vain tarpeettomia välikäsiä.

Oma mikrovaltio on parhaita ideoita tässä suomalaisessa byrokratiassa, aivan ylivoimainen ajatus. Suomi häviää mikrovaltiolle tyyliin kuusi - nolla.

Suomessa kaiketi alunperin pyrittiin demokratiaan, mutta tulokseksi tulikin pelkkä karmea byrokratia. Tavoiteltiin kansanvaltaa, mutta syntyikin tyrnevien virkamiesten valta, norsunluutornien ylimielinen yhteisö, veronmaksajille kalliitten suojatyöpaikojen sairas kuppikunta. Savupiippu-teollisuuden hiipuessa haaveiltiin palveluyhteiskunnasta, mutta todellisuudessa saatiinkin aikaan vain kuihtuva ITSE-palveluyhteiskunta. Kuviteltiin että rationalisointi ja automaatio saavat koneet palvelemaan ihmistä, mutta nykyisin me ihmiset palvelemme kaikki nöyrästi koneita. Automaation piti lisätä yleistä hyvinvointia, mttta sepä aiheuttikin yhteiskunnasta syrjäytymistä. SoTe-alan väitettiin olevan lupaava tulevaisuuden ala, mutta katsahtakaapa nyt siihen suuntaan hiukankin kriittisesti. SoTe-ala on jo aivan täyttä höttöä.

Taisteltiin ensin itsenäisyydestä mutta antauduttiin sitten taistelutta EU-nukeille. Haettiin kansallista yhtenäisyyttä, mutta jouduttiinkin EU- ja rahaliittojäsenyyteen ja sirpaloituneeseen erilaisista sosiaalis-taloudellisista "kuplista" koostuvaan sekamelskaan. Yhteisistä asioista tulikin vain virkamiehille sallittuja. Vähemmistöistä tuli tärkeämpiä kuin enemmistöstä, vieraista kulttuureista tärkeämpiä kuin suomalaiskansallisesta. Valtio emme sittenkään ole me, kansa. Valtio ovat ne perkeleelliset byrokraatit. Byrokraateille riittää nätti näyteikkunayhteiskunta, kaunisteltu kulissi jota voi näyttää ulkomaille. Todellisuudella ei näköjään ole heille merkitystä.

Oli pohjoismainen lintukoto, mutta sitten linnunpoikaset putosivat puusta. Yhteinen sävel meni hukkaan, mutta siltikin rallattelen "Kun Suomi putos puusta, kaikki kävi kovin äkkiä, ei nähty sikaa eikä säkkiä ..."

Suomalainen yhteiskunta on byrokraattinen kyttäysyhteiskunta. Sananvapaus ei oikeasti ole korkeassa kurssissa. Kansalaisten elämään kohdistuva tarveharkinta on virkamiehille elintärkeä leipälaji. Suomessa byrokratia se vaan kasvaa ja kasvaa. Muu ei sitten paljoa kasvakaan. Tuottamaton julkinen sektori on poliitikoille niin rakas ja lähellä sydäntä. Problemaattisessa tilanteessa suomalainen poliittinen vakioratkaisu: Lisää byrokratiaa! Lapsuuteni fakiiri Kronblom esitti TV:n ohjelmassa yleispätevänä ohjeena "suolaa, suolaa, enemmän suolaa", mutta suomalaisille poliitikoille se kaikki vaivat parantava rohto on "byrokratiaa, byrokratiaa, enemmän byrokratiaa!"

Suomen hallituksen tavoite ilmeisesti on pelastaa koko maailma ilmastohätätilasta, siis Kiina ja Intia mukaanlukien, vaikka nuo suuret saastuttajat eivät pistäisi tikkua ristiin asian puolesta. Noh, sanotaan nyt kauniisti että ainakin tavoite on kunnianhimoinen. Me emme Mueleja Insulo -mikrovaltiossa pyri pelastamaan maailmaa. Maailma joutuu pelastamaan itse itsensä. Selkeästi suurin riski ihmisten elämälle maapallolla joka tapauksessa on ydinsota.

Me emme pyri monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Emme arvosta globaalia markkinataloutta. Emme palvo ideologista internationalismia. Emme tarvitse mitään kansainvälistä yhtenäiskulttuuria, joka siis kaikesta päättäen olisi perinteisen suomalaisuuden tukahduttava Venäjän vastainen läntinen USA-NATO-kulttuuri. Arvomme ovat meidän omat kansalliset arvomme. Muilla on erilainen kulttuuri ja olkoon vaan. Meillä on omamme. Oma valtiomme on toistaiseksi pääosin virtuaalinen, olosuhteiden pakosta. Virtuaalisuus sinänsä ei tokikaan ole meille mikään tavoite. Konkreettinen on aitoa ja kaunista, mutta se on toistaiseksi liian kallista. Virtuaalinen on vain halpaa korviketta.

Eipä ala kaakoisissa tunnelmissa uusi vuosi 2022. Noh, elämä on hengenvaarallista, se johtaa väistämättä kuolemaan, ennemmin tai myöhemmin. Eipä ole asialle järin paljoa tehtävissä, mutta koetan keskittyä omiin asioihimme mahdollisuuksien mukaan. Enemmästä en voi vastuuta ottaa.

Vähärauma siis jää taa vuodenvaihteessa, toivottavasti pysyvästi. Tänne tuskin tulee ihan äkkiä palattua. En jää erikoisemmin kaipaamaan. Yksi harvoja syitä käydä Vähäraumassa voisi olla ohessa kuvattu AA-PRODUCTION OY, tämän kaupunginosan keskustassa äskettäin avattu metsästyksen ja kalastuksen erikoisliike. Se sijaitsee entisessä kirpputorin rakennuksessa Vähäraumantien varrella, R-kioskia vastapäätä.

Voisin periaatteessa olla ko. yrityksen asiakas, olenhan asekuntoinen uroo, jos nimittäin vielä joskus - hävyttömän kalliista ja hyödyttömästä korkeakouluopiskelusta huolimatta - pääsisin taloudellisesti kunnolla jaloilleni. Siinä kuitenkin on erittäin paljon konditionaalia följyssä. Opiskelusta rankaistaan, se lie virkahenkilöitten katsannossa kuolemansynti?

Tästä voinee päätellä että teknillisen yliopiston ainoa todellinen aikaansaannos on se, että urbanisoituneet ihmiset palaavat metsästys- ja keräilykulttuurin piirin teollisen sivilisaation romahtaessa ja ehkä aikanaan jopa siirtyvät takaisin puihin asumaan kaukaisten ja karvaisten afrikkalaisten sukulaistensa tavoin. Teknillisen sivilisaation innostava edistys on onnistuttu kääntämään masentavaksi taantumukseksi. Odotettiin jo neljättä teollista vallankumousta, mutta Tampereen HAISTA-PASKAN yliopisto onnistui nollaamaan satojen vuosien mittaisen tieteellis-teknisen kehitystyön ja teki viisaista insinööreistä pelkkiä tyhmiä nomadeja.

Mutta voi surkeaa, äly älä jätä Suomen hallitusta! Suomi on näköjään lähtemässä kalliin seikkailupolitiikan vaaralliselle tielle uudessa hävittäjähankinnassaan.

On vaan tyhmää ryhtyä USA:n käsikassaraksi Venäjää vastaan. Helppohan niiden hullujen tappaja-jenkkien on sieltä valtamerten takaa huudella kaikenlaista provokatoorista, mutta Suomen kannattaisi ajatella omaa kansallista etuaan ennen kaikkea. Tilanteella kun on taipumusta kiristyä jos sitä kiristetään ja Suomen asema etulinjassa Venäjän rajalla on varsin haavoittuvainen. Olisiko pelkästään oman alueen puolustaminen sittenkin oleellisempaa kuin Venäjän ärsyttäminen uusilla hyökkäyksellisillä valmiuksilla.

Kannattaa muistaa että hävittäjillä ei voi lainkaan torjua sitä kaikkein suurinta uhkaa joka Suomeen kohdistuu, eli ballistisia ohjuksia. "Iskander" -ohjukset tuhoaisivat Suomen tärkeimmät strategiset kohteet 5 - 10 minuutin ajassa, eikä Suomella ole mitään torjuntakeinoa niitä vastaan. Uusista hävittäjistä ei ole apua. Kannattaako siis heitellä itään rajan yli kiviä kun kuitenkin itse asuu lasitalossa. Lähteekö Suomi läntisen etupiirin provokaattoriksi, läntisen maailmanpoliisin pikku apuriksi ja saman tien seuraavan sodan ensimmäiseksi uhrilampaaksi, vai haluaako vain elää omassa rauhassaan. Haluaako Suomi ärsyttää, haitata ja hyökätä Venäjää vastaan sotahullujen jenkki-imperialistien puolesta, vaiko vain puolustaa omaansa? Haluaako Suomi vakoilla Venäjää USA:n puolesta!

Voihan sellainen Yhdysvaltojen nöyränä etäpesäkkeenä puuhaaminen toki olla USA:lle edullista, mutta Suomesta se voi tehdä vakavan konfliktin ensisijaisen uhrilampaan. Suomalaisten veronmaksajien pyhä velvollisuus ilmeisesti on nyt suhtautua kenraalien uusiin leluihin täysin kritiikittömästi ja ennen kaikkea pitää kukkaroittensa nyörit löysällä, niin että kenraalit voivat sieltä lappaa rahaa kaksin käsin uusien lelujensa huimiin ylläpitokustannuksiin. Suomalaisten poliitikkojen mielenlaatu ihmetyttää kun kenraalit noin kevyesti saivat NATO-sävyisen toiveensa läpi. Nähtävästi kenraalit siis jo päättävät Suomen turvallisuuspolitiikasta, eivätkä heikot hallituspoliitikot, kuten Sokoksen kassa, ponneton tyttöviisikko, feministien filttiketju, typerien ilmastohysteerikkojen kirkuva kuoro.

Suomen turvallisuus on jatkossa vaarassa uuden hävittäjäpäätöksen vuoksi, eivätkä mitkään hävittäjät ratkaise sitä todellista ongelmaa, eli ohjustentorjuntaa. Kymmenen tai kahden kymmenen vuoden kuluttua miehitetyt sotilaslentokoneet voivat jo olla vanhentuvaa ja liian kallista tekniikkaa. Ihmisen lennättäminen sotatantereella on kallista. Robotit & tekoäly tulevat halvemmiksi, ovat tehokkaampia ja tekniikka etenee vauhdilla. Vuodesta 2060 puhuminen syvällä rintaäänellä on täyttä utopiaa tällä sektorilla. Ei kannattaisi tehdä niin kauaskantoisia taloudellisia päätöksiä ja sitoutua isoon rahanmenoon. Ei kannata maksaa lentokonevalmistajien vilpillisistä haavekuvista mitään, sillä ala on voimakkaassa muutoksessa, jopa kriisissä. Ilmatorjuntaan ja ohjustentorjuntaan keskittyminen olisi nyt järkevämpää ja paljon kustannustehokkaampaa.

Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea"



Valikko
Pääsivu