<<

01.07.2021

>>

Juttua aloittaessa on tosin vasta kesäkuu, mutta on aika ryhtyä kokoamaan juttua heinäkuulle. Tuollaista alla olevan kuvan mukaista mustaa lintua en ole ennen nähnytkään lammella. Sillä on ikäänkuin surupuku yllään. Ehkä se suree suomalaisen demokratian surkuhupaisaa tilaa? Äänioikeus kansalla sentään vielä on, ainakin toistaiseksi. Eipä ole kaakoiset oltavat tässä Suomi-nimisessä banaanivaltiossa, mutta päivä kerrallaan yritetään eteenpäin. Sortajat saavat vielä ansionsa mukaan.

Olen työtön insinööri, työnhakija, aika vanha mutta vielä työikäinen, joten työtä tarvittaisiin. Pian 63-vuotiaana näkymät työmarkkinoilla eivät tietenkään minulle ole erityisen valoisat. Pääsääntöisesti uuden perinteisen normaalin markkinaehtoisen ammattityön saanti on yli 55-vuotiaille jokseenkin mahdotonta, ainakin avoimella sektorilla. Haastetta toimeentulossa siis riittää. Lisää ongelmia tuottaa vihervasemmistolaisen byrokratian kanssa taistelu. En nimittäin ole Suomen punavehreän hallituksen kannattaja miltään osin, enkä ole kätkenyt kynttilääni vakan alle, lapsuudesta ja Jerry Cotton -lehdistä tuttua raamatullista vertausta käyttääkseni.

Yritin opiskella yliopistossa 3 vuotta - koko luvatun maksimiajan - robotiikan ja koneautomaation linjalla päätoimisena tutkinto-opiskelijana, alkaen syksyllä 2018. Itse asiassa lukuvuosi virallisesti jatkuu vielä tämän heinäkuun loppuun saakka, mutta yliopiston henkilökunnan harjoittaman sabotoinnin vuoksi opiskelu on jo pitkään ollut käytännössä mahdotonta. Diplomityön tarkistukseen varattu aika sitäpaitsi loppui jo toukokuussa, joten kesä ei oikeasti enää ole siihen käytettävissä. Diplomityötä ei tietenkään voida hyväksyä jos sitä ei tarkisteta. Ja ilman kaikkia pakollisia suorituksia tutkintokaan ei sitten toteudu. Opiskelu alkoi "Tampereen teknillisen yliopiston" Porin yksikössä, Porin Puuvillassa. Laitoksen nimi tosin välillä muuttui lyhyempään muotoon Tampereen yliopistoksi.

Porin yksikössä opiskelu oli mahdollista vain 2 vuotta, mutta siinä ajassa tutkinnon suorittaminen ei ollut mahdollista koska kaikkia tutkintoon sisältyviä opintojaksoja ei voinut suorittaa. Sen jälkeen opiskelun oli määrä jatkua Tampereen Hervannassa syksyllä 2020, mutta sinne ei kuitenkaan oikeasti voinut siirtyä. Tokihan tuli siihen väliin tämä koronavirusepidemia, jonka johdosta lähiopetusta ei lainkaan sallittu, mutta oli muitakin ongelmia.

En ole voinut suorittaa DI-tutkintoa, enkä sitä tältä pohjalta voi suorittaa myöhemminkään. Perimmäinen kanto kaskessa on Hervannan robottilaboratorion tutkinnossa pakollinen kurssi. Muut tutkinnossa vaaditut suoritukset ehkä olisivat periaatteessa mahdollisia (jos varat, aika ja terveys sallisi), mutta tämä yksi tutkinnossa pakollinen suoritus ei ole. Vaihtoehtoa sille ei ole olemassa. Onpa "fiksusti" laadittu opintosuunnitelma? Kyseessä on laboratoriotyö robottilaboratoriossa, mutta kun sitä ei saa suorittaa ko. laboratoriossa, kuten olisi normaalia. Siihen ei myöskään saa apua vaikka tarvitsisi.

Me Porissa jäljellä olevaa 4 sälliä yritimme suorittaa ko. laboraatioita ryhmätyönä Porin Puuvillassa puutteellisin välinein ja heikolla menestyksellä lukuvuonna 2019/2020. Olisimme tarvinneet kipeästi apua ongelmiin, mutta emme saaneet. Meille uskoteltiin että voisimme lopulta suorittaa ko. opintojakson ryhmänä yhdessä etäyhteyden kautta keväällä 2020. Emme oikeasti voineet, ei ollut sellaista tilaisuutta.

Tamperelainen yhteyshenkilö jäi monien kuukausien ajaksi odottamaan meiltä - siitä meille mitään kertomatta - jotakin salaperäistä käsittämättömän mystistä signaalia, jota kukaan meistä neljästä ei osannut hänelle lähettää. Olisiko se ollut jokin okkulttisen vapaamuurarilooshin salainen tunnusmerkki, hämäräperäisen veljeskunnan ihka oma merkki? En tiedä kun en kuulu sellaisiin. Ehkä hän vaan yksinkertaisesti jäi odottamaan ihmettä ... tai kenties syksyllä edessä olevaa eläköitymistä? Ihmettä ei tapahtunut, mutta eläkkeelle hän kyllä syksyllä jäi.

Noh, suojatyöpaikassa ei niin tarvitse välittää opiskelijoiden murheista. Jos on jo piankin - jopa puolen vuoden päästä - jäämässä eläkkeelle, niin pieniä ne on muut asiat sen rinnalla. Eihän puolessa vuodessa ehdi järjestää mitään nettipalaveria! Sellainen on työmoraali Hervannassa. Kukaan ei oikeasti vastaa mistään. Yhteyshenkilömme oli nimenomaisesti jo keväällä 2020 pyhästi luvannut yliopistolle, että meillä porilaisilla on mahdollisuus saman kevään aikana suorittaa ne labratyöt nettipalaverin kautta. Kesän jälkeen hän ei kuitenkaan enää halunnut asiaa muistaa. Hän katsoi ettei asia kuulunut hänelle.

Normaalia olisi ollut jos myös me porilaiset olisimme saaneet suorittaa ko. laboratoriotyöt Hervannan robottilaboratoriossa syyslukukaudella 2019 - eli aivan oikealla suunnitelman mukaisella paikallaan - kuten muutkin alan opiskelijat. Virusepidemia ei sitä vielä silloin estänyt. Laboratoriotyöt pitäisi tietenkin saada suorittaa laboratoriossa, aivan normaali menettely. Sellaista ylellisyyttä ei kuitenkaan meille sallittu, koska silloinhan meillä olisi ollut aivan oikeasti mahdollisuus suorittaa tutkinto, kauheaa! Pitihän sellainen hirveä mahdollisuus toki estää.

Tämän lukuvuoden aikana olen myös yrittänyt suorittaa ko. laboratoriotyön tehtäviä, vaikka en tietenkään voikaan perustaa tehtävien suorittamiseen tarvittavaa robottilaboratoriota opiskeluboksiini. En pystynyt suorittamaan alkupään tehtäviä 16.12.2020 mennessä kuten yliopiston asettama aikaraja oli. Kaikki tehtävät olivat tutkinnossa pakollisia, joten siihen suoritus tyssäsi.

Niinpä en voinut saada hyväksyttyä suoritusta ko. tutkinnossa pakollisesta opintojaksosta, joten en mitenkään olisi voinut suorittaa tutkintoa vaikka lisäksi olisi ollut mitä tahansa muita suorituksia. Ilman tuota yhtä pakollista suoritusta tutkinto ei kuitenkaan ole mahdollinen. Ja kurssin dokumentteja jo kahden vuoden ajan tarkkaan tutkittuani olen sitä mieltä ettei sitä kurssia niiden perusteella ja niiden mukaan voi suorittaa koskaan muutenkaan. Jos joku on pystynyt niiden mukaisesti suoriutumaan, olen kovin hämmästynyt.

Hervannan robottilaboratorioon yhteydessä oleva ulkomaalais-taustainen professori teki minulle sähköpostissa henkeen ja terveyteen kohdistuvan uhkauksen kun robottilaboratorion kurssin problematiikkaa käsiteltiin syksyllä 2020. Myöhemmin minusta tehtiin anonyymi turvallisuusilmoitus tuon keskustelun perusteella. Seuranneessa etäyhteydellä suoritetussa "kenttäoikeuden" ja netti-inkvisition istunnossa yliopiston edustajat tulkitsivat niin, että ainoastaan minä olen uhannut yhtään ketään. Kerroin heille että minun erottamiseni olisi mielestäni aivan OK jos he todellakin löytävät vain yhden ainoan syyllisen. Mitään päätöstä minulle ei kuitenkaan tästä ilmoitettu. Minua ei erotettu vaikka jopa ehdotin sitä. En tietenkään voi olla erotettu ilman että olen asiasta tietoinen.

Pidän itsestään selvänä että rangaistustoimenpiteitä ei voida tehdä ilman että niistä etukäteen selvästi ilmoitetaan. Jos rangaistus ei ole julkista tietoa, niin opiskelijoiden oikeusturva ei ole kunnossa. Kulissien takainen opiskelun salakähmäinen sabotointi ei ole ollenkaan OK. Jos ei ole rangaistusta nimenomaisesti määrätty, niin ei saa rankaista millään tavalla.

Niin ja ko. tamperelaisen kenttäoikeuden istunnossa varadekaanikin selkeästi sanoi ettei erottaminen ole hänen vallassaan ja ettei kyse edes ole erottamisesta. Rehtori voisi erottaa, mutta rehtoriin ei ole ollut mitään yhteyttä. Siltikään en hyväksy opiskelun sabotointia, vaan opiskelumahdollisuuksien olisi tullut palautua heti normaaleiksi koska tuomiota ei tullut. Jos ei haluta rankaista niin sitten ei saa rankaista.

Kuulun diabeetikkona riskiryhmään, mutta yliopistokeskuksen YTHS ei antanut minulle edes influenssa-rokotetta. Käsittääkseni kaikille diabeetikoille piti kuitenkin nimenomaan olla varattuna influenssa-piikki, koska influenssa ja korona ovat erittäin paha yhdistelmä riskiryhmälle. Tampereelle en olisi pystynyt lähtemään.

YTHS on "Ylioppilaiden TerveydenHoitoSäätiö", jonka periaatteessa tulisi tarjota opiskelijoille terveyspalveluita erillistä etukäteen suoritettua pakollista maksua vastaan. Ei voinut edes ilmoittautua lukuvuodelle ilman tuota maksua. Opiskelijan terveyden vahingoittaminen ei ole reilua taholta jonka nimenomaan tulisi turvata terveyttä. Talvi oli raskasta aikaa, mutta apua en saanut.

Yliopiston edustajat eivät halunneet myöntää minulle suoritusmerkintää suorittamistani opintojaksoista. Niinpä motiivi diplomityössä etenemiseen oli heikko. En olisi kuitenkaan saanut tutkintoa koska robottilabran kurssi puuttui. Myös diplomityötäni sabotoitiin, joten sekin haluttiin estää. Virallisesti opiskelu jatkuu ja virallisesti tutkintokin ehkä olisi mahdollista, mutta käytännössä yliopiston henkilökunnan harjoittama opiskelun sabotointi tekee järjellisen ja tuloksellisen opiskelun mahdottomaksi. Pidän tätä henkilökohtaisena vainona. En ota asiaa kevyesti, enkä ole anteeksi-antavaista tyypiä. Kyseiset henkilöt ehkä kuvittelevat olevansa saavuttamattomissa, mutta eivät ole.

Jonkinlaisena vainona ja opiskelun sabotointina pidän myös uutta "Sisu"-nimistä järjestelmää jonka varassa opiskelu paljolti on. "Sisu" on selvästikin petojen sukua, samoin kuin mainoksen Fiat-henkilöauto, SUSI jo syntyissään. En suinkaan tarkoita ettäkö "Sisua" tuottaisi sama firma kuin maineikkaita Ferrari-urheiluautoja. "Sisu"-järjestelmän toiminta oli erittäin huonosti toteutettu. Plussana kaiketi on nähtävä että "Sisu" häpeällisellä laatutasollaan hyvin kuvastaa sitä paljonko henkilökunta opiskelijoita arvostaa, eipä juurikaan. "Sisu" on vain opiskelijoiden ongelma!

Opiskelun koordinointiin oli olemassa vanha toimiva täysin käyttökelpoinen järjestelmä. Ihmettelen suuresti sitä kevytkenkäisyyttä ja välinpitämättömyyttä opiskelijoiden eduista jonka seurauksena kyseinen kelvoton "Sisu", oikeasti täysi SUSI, otettiin käyttöön vanhan kunnollisen järjestelmän tilalle. Uudistus vain uudistuksen vuoksi ei ole järjellinen. Hyvää ei pitäisi korvata huonolla.

Tokihan yliopistossa on olemassa henkilö jonka tehtävänä olisi nimenomaan toimia opiskelijoiden edustajana. Nyt on vaan niin että ko. henkilö ilmeisesti on sukua raumalaiselle vilpilliselle vuokranantajalle, joka aikoinaan järjesti minulle häädön ja ulosoton, joten en tunne erikoisempaa luottamusta ko. tahoon. Hän tokkopa vaan minun etuani ajaisi.

Epäilemättä Porin Puuvillassa työskentelevillä Tampereen yliopiston edustajilla on tässä näppinsä pelissä kyynärpäitä myöten. Luulenpa että sieltä löytyisi paljonkin mätää jos asioita kriittisesti tutkittaisiin. Siellä on varmaan henkilökunnan kaapeissa piilossa paljonkin luurankoja. Erikoisesti virusepidemian aikaiset tapaukset olisi tarkkaan tutkittava. Opiskelijoiden oikeusturva olisi jatkossa varmistettava. Olisi tehtävä henkilökunnalle kristallinkirkkaan selväksi että opiskelijoita ei saa sabotoida missään oloissa.

Opintosuunnittelija joka kuvittelee että Hervannan robottilaboratorion laboratoriotöitä voisi asiallisesti suorittaa ilman läsnäoloa ko. laboratoriossa, ei ole ollenkaan tehtäviensä tasalla. Hänet tulisi vapauttaa tehtävistään, jotka nähtävästi ovat hänelle ylivoimaisia. Veronmaksajien tulisi olla tietoisia siitä miten huonosti heidän veroeurojaan käytetään. Olisi annettava kovaa palautetta korkeakouluille. Veronmaksajat kustantavat sen kaiken, joten heillä on intressi valvoa toimintaa ja tuloksia. Henkilökunta vaalii omaa etuaan, eikä heihin tule luottaa opiskelijoiden asiassa. Pukki on jo agraaritalouden aikana osoittautunut epäluotettavaksi kaalimaan vartijaksi.

Omituisena pidän myös yliopiston johdon harjoittamaa poliittista aivopesua. Ideologinen internationalismi, "Ilmastohätätila" ja "Homoparaati" ehkä sopivat Suomen puna-vehreän hallituksen linjaan, mutta yliopiston johdolta sensijaan odottaisi poliittista neutraaliutta ja riippumattomuutta. Me emme suinkaan kaikki ole kiilusilmäisiä AY-punikkeja ja puita halailevia huumehörhöisiä ituhippejä. Kansaa jakavat poliittiset mielipiteet pitäisi jättää kunkin yksilön itse henkilökohtaisesti vapaasti päätettäviksi.

Työvoimaviranomaiset haluavat nyt tietenkin rankaista minua siitä etten ole suorittanut yliopistossa opiskeltuani ko. tutkintoa. Noh, kai heidän on tehtävä niinkuin heidän on tehtävä. Eipä tässä muutakaan voi kuin yrittää elää päivä kerrallaan. Ainakin nyt tiedän missä tilanteessa olen. Yliopiston loppuvaiheessa asiat olivat erittäin epäselviä. Apua ei saanut mistään ja yliopiston vaste oli täysin epämääräinen. Kokemusteni perusteella en voi suositella automaatiotekniikan opiskelua Tampereen yliopistossa, varsinkaan Porista käsin. Yleensäkin automaatiotekniikka on omituisilla raiteilla. Ihmisiä on olemassa, joten heitä ei pitäisi pyrkiä korvaamaan.

Tekniikkaa, siis todellista oikeaa tavallisia kansalaisia palvelevaa hyödyllistä tekniikkaa, sensijaan lämpimästi suosittelen kaikille. Siitä tekniikasta vaan Suomen korkeakoulut vaikuttavat kovin vähän tietävän.

Korkeakoulujen toimintaa virusepidemian aikana olisikin nyt pikaisesti tarkkaan tutkittava, erikoisesti opiskelijoiden oikeusturvan toteutumisen kannalta. Ovatko korkeakoulut kohdelleet opiskelijoita oikein ja asiallisesti? Luulenpa etteivät ole. Onhan selvää että korkeakoulujen henkilökunta suojaa toinen toistaan, korppi ei korpin silmää noki, mutta nähdäkseni opiskelijoita ei ole suojellut oikein kukaan. Systeemi on aivan läpimätä ja virusepidemia toi sen korostetusti esiin. Näkisin kuitenkin korkeakoulujen tarpeen rahoittajien - eli veronmaksajien - kannalta juuri siinä että opiskelijat voisivat aivan oikeasti opiskella, järkevästi ja hyödyllisesti. Korkeakoulujen on oltava nimenomaan opiskelijoita, eikä vain laitoksen henkilökuntaa varten. Veitsen iskeminen opiskelijan selkään ei ole opiskelijan suojelemista.

Veikko Vennamo veisteli joskus jotakin siihen tapaan että "Suomen valtio tukee pienviljelijää kuin hirttoköysi hirtettävää!" Ja se on paljolti hiukka niinku sama juttu yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä.

Notta Homo-Helsinkin Herrat ja Rouvat hirteen!

Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea"



Valikko
Pääsivu