<<

01.03.2021

>>

Taloudellisesti (joskin vain nippa-nappa) mahdolliseen viralliseen korkeakouluopiskeluun minulla on aikaa jäljellä enää vain muutama kuukausi, sillä opintotukikuukaudet ns. "tulevat täyteen" toukokuussa, opintotuki loppuu, eikä siis rahaa korkeakoulussa opiskeluun enää irtoa sen jälkeen, ei myöskään opintolainaa. Kesäkuussa olen työtön insinööri, eikä työtön voi opiskella. Korkeakoulut siis osaltani loppuvat siihen, lopullisesti. Sikäli on aihetta jonkinlaiseen koulutuspoliittiseen lausuntoon.

Olen yrittänyt opiskella Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) syksystä 2013 lähtien ja Tampereen yliopistossa (Porista käsin) syksystä 2018 lähtien. Siis yhteensä jo noin 7½ vuotta, mutta heikoin tuloksin. Minun omat pyrintöni ja korkeakoulujen koulutuspoliittiiset linjaukset eivät vaikuta yhteensopivilta. Opiskeluaikaan sisältyy veromätky, ulosotto, häätö vuokra-asunnosta sekä maksuhäiriöitä, jotka tekevät elämän ja normaalin opiskelun jatkamisen kiusallisen vaikeaksi. TE-toimiston tiedostossa minulla on "muutosturva", mutta sitä turvaa on ollut vaikea käytännössä havaita. Noh, TE-toimiston eli työkkärin tiedot, nehän ovat muutenkin silkkaa sekundaa ja silmänlumetta, kuolleita kirjaimia.

Niin, todellakin ulosotto. Kuvitteleeko joku ettei tutkinto-opiskelijaa voisi ulosmitata? Kyllä voi, vallan vaikeuksitta. Ulosotto on Sulo-Suomessa pyhäinjäännöksen asemassa. Kansalaisten normaali elämä on sille alisteista. Vanha hyvä byrokraattinen traditio: Rankaiseminen tärkeintä, ihmiselo toissijaista! Ulosottomiehen ammatti on virkamiesten yhteiskunnassa moitteettoman kunniallinen ja epäilemättä mitä jaloin kutsumusammatti. Ulosottovirastossa ahertelu ja myyräntyö kansan jalkojen alla, se on byrokraattien korkein sekä mitä ylevin kutsumus!

Esimerkiksi vuokra-asunnossa pakollista kotivakuutusta voi olla vaikea saada jos on yksikin maksuhäiriö. Sosiaalitoimisto ei ole ollut ollenkaan yhteistyöhaluinen. KELA-perustoimeentulotuen anomuksessa suuresti ylistetty ja palvottu "Ennaltaehkäisevä" sosiaaliturva, se ei ole oikeasti yhtikäs mitään, pelkkää huijausta. Sossun väellä on sellainen asenne että opiskelijoiden asiat ovat vimpan päälle kondiksessa. Eipä ne vaan ole ollenkaan OK. Poliitikot taas luulevat että sosiaalitoimistosta aina viime kädessä se apu löytyy. Eipä vaan ole löytynyt.

Virallisesti olen tekniikan ylioppilas ja opiskelija, mutta faktisesti tunnen edelleen olevani pitkäaikaistyötön. Kaksi ensimmäistä SAMK-vuotta opiskelin poikkeuksellisesti työttömyysetuudella, jolloin en ollut opintotukikelpoinen, enkä siten voinut myöskään saada opintolainaa. Aika tiukkaa aikaa siis sekin taloudellisesti. Korkeakoulun lukuvuosia kertyy yhteensä 8, joista siis viimeiset 6 opintotuen puitteissa. Opintotukikuukausia kertyy siis kaikkiaan se maksimimäärä 6 vuotta * 9 kuukautta/vuosi = 54 kuukautta. Sitten se on loppu.

Kesällä, eli vuoden noin kolmena kuukautena, en ole saanut virallisesti opiskella, vaikka faktisesti olen tietenkin opiskellut vuoden ympäri ja joka dziisuksen vuosi. Toisaalta en myöskään ole yleensä voinut olla kesällä työtön, koska olen ollut opiskelija, paitsi kesällä 2018 jolloin olin vapautunut SAMK:in ikeestä. Päätoiminen opiskelija ei mitenkään voi olla työtön, koska hänellähän on ympärivuotisesti aivan virallinen päätoimi: opiskelu! Siinäpä todellakin taloudellisesti äärimmäisen tuottoisa päätoimi??? Myöskään opintolaina (varsinaisesti opintolainan valtion takaus) ei ole kesällä mahdollinen, koska kesällä ei saa opintotukea.

Kesätöistä olen voinut ainoastaan haaveilla, nekin menevät nuorille, jos edes heillekään kaikille riittävät. Muutenkin työpaikka toisen palveluksessa on enää vain utuinen unelma, koska olen jo yli 55-vuotias, nimittäin 62 ajastaikaa on mittarissa. Ikärasismi on suomalaisen teollisuuden jo vakiintunut konsensus-poliittisesti moitteettoman korrekti teollisuusstandardi. Sen nimiin vannoo käytännössä yhteen ääneen Suomen koko poliittinen kenttä. Lähes eläkeiän kynnykselle jämähtäneet ja hyytyneet, arkielämän rasituksissa ja ehkä työelämässäkin vuosikymmeniä ryytyneet vanhat patut, ukkelit, papparaiset ja mummelit ovat työelämän ongelmajätettä. Vain nuori ja freeshi on työmarkkinoilla kuranttia uutta raaka-ainetta talouden oravanpyörään ja 100% Kosher-ravintoa teollisuuden ihmislihamyllyille.

En voi saada tutkintoa yliopistosta, koska Hervannan robottilaboratorion ulkomaanpellejen kurssilla 16.päivä joulukuuta viime vuonna oli viimeinen mahdollisuus suorittaa kurssin alkupään suorituksessa pakollisia tehtäviä. No mitäpä tuosta, "Sanasta miestä, sarvesta härkää!", se on aivan hyvä suomalaiskansallinen sananparsi. Niin oli määrätty, joten olkoon niin. Yritän jo toista vuotta suorittaa tuota typerää ulkomaanpellejen kurssia, mutta lopputuloksen tiedän jo, se on yhtä kuin 0, nolla eli hylätty. Sen tutkinnossa pakollisen kurssin suoritus ei ole enää minulle mahdollinen, eikä siten myöskään tutkinto yliopistossa ole mahdollinen. Vaihtoehtoa tuolle saatanan kirottujen ulkomaanpellejen kurssille ei ole olemassa. Se on juuri näin tyhmää touhua Tampereen haista-paskan yliopistossa. Melkoisen ärsyttävää & turhauttavaa, mutta näin se vaan on, revi siitä huumoria.

En siis voi saada tutkintoa, mutta enpä jää tuota itkemään. Olen joka tapauksessa hyvä insinööri ja hetki-hetkeltä yhäti parempi. Hervannan robottilaboratorion ulkomaanpellejen kurssin sisältö ei edes olisi minulle hyödyllinen. Minun yritykseni ei käytä Matlab -ohjelmaa, eikä varsinkaan Simulink -modulia. Minä en käytä niitä samoja antureita ja robottialustaa kuin mitä Hervannan ulkomaanpellet suosivat. Minun tarpeeni ovat erilaiset. Minua kiinnostavat ainoastaan minulle itselleni hyödylliset laitteet, ohjelmat ja menetelmät. En ikämiehenä enää tarvitse turhia sormiharjoituksia. Minun sormeni ovat jo kyllin harjaantuneet. En hyödy typeristä äkseerauksista ja nöyryyttävistä sulkeisharjoituksista kasarmin pihalla. Enkä tasan rupea pokkuroimaan jonkun ääliömäisen ulkomaanpellen edessä.

Joten on kai vedettävä yhteen, etten ole erikoisemmin menestynyt korkeakouluissa, jotka tulevan toukokuun myötä jäävät pysyvästi taakseni. Käytännön omakohtaista kokemusta niistä on siltikin kertynyt runsaasti ja se on myös melkoisen ajankohtaista sekä uutta. Tämän kokemuksen pohjalta naulaan korkeakoulu-uudistuksen tyrnevät teesini tähän Internetin temppelin oveen kuin entinen uskonpuhdistaja Martti Luther konsanaan:

  1. Esperanto
  2. Niin kutsuttu "kansainvälisyys"
  3. Koulutuksen politisointi
  4. Kirjat
  5. Tekniikan perusta
  6. Koulut asiakkaille
  7. Opiskelun rahoitus
  8. Olemmeko kaikki lapsia?

Kirveella totta-tosiaan olisi viljalti töitä akatemian tyhjyyttään kumisevilla käytävillä. Todellinen korkeakoulu-uudistus antaa odottaa itseään. Tarvetta siihen on vaikka huru-mycket. Maailma muuttuu joten korkeakoulujenkin olisi muututtava vastaavasti ja tietenkin myönteisellä tavalla.

Joo, en oikeasti usko että tämäkään asia etenee yhtään miltään osin. Poistan kesällä yliopiston tunnukset ja siihen liittyvät yhteydet ihan mielelläni vanhoilta koneiltani turhana rasitteena. Vain paha paskan maku jää korkeakouluista suuhun, mutta onpahan sitäkin sitten yritetty. Niinkuin entinen korpisoturi ja konamies lausahti sodan lopussa: "Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä!"

Kieltämättä koko maailma näyttää nyt aiempaa karummalta ja rujommalta paikalta kun usko - ainakin periaatteessa - hyveelliseen yliopistoon ja yhteiskunnan suurinpiirteiseen järjellisyyteen on täydellisesti romahtanut. Kujanjuoksun loppukiriin tarvitaan nyt paljon uusia voimia. On tsempattava maaliin saakka, jaksettava tarpoa mutavellissä. On jaksettava keskittyä oikeisiin asioihin ja otettava takaiskut tyynesti vastaan. Saappaat jalassa vaikka Helvettiin saakka. Tehtävä kirkkaana mielessä vaikka vihollisen kranaatit ujeltavat ympärillämme. Taistelulippu korkeuksiin hulmuamaan. Äl yli päästä [puna-vehreää] perhanaa! Hakkaa päälle!

Globalismi on täyttä höttöä, mutta lokaalisti elämässä voi aina olla järkeä. Suomen hallitusherrat ja -rouvat eivät meitä nutista. Globalismilla on ollut mahdollisuus näyttää oma ominaislaatunsa ja sen hedelmät ovat osoittautuneet mädäntyneiksi. Nyt virran suunta kääntyy, on tullut pragmaattisen lokalismin aika. Kuvainpalvonta ja herrojen kumartelu ei kelpaa ratkaisuksi, vaan pohjimmiltaan omista kintereistämme meidän on elämän laatu ja tyydytyksen tulos esille ponnistettava ja kehiin kehitettävä. Globaalin maailman suuret Herrat ja Rouvat vain kuseskelevat ylimielisesti meidän kintuillemme, joten heistä meille koituvaa ratkaisevan suurta hyötyä lie jokseenkin vaikea havaita.

Notta Homo-Helsinkin Herrat ja Rouvat hirteen!

Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea"



Valikko
Pääsivu