Edellinen | Seuraava |
Porin Ooppera täytti näköjään peräti 40 vuotta. Näin julistaa Porin kaupunginkirjaston näyttelytilassa 04.11.2016 viimeistä päivää esillä ollut näyttely. En kylläkään tiedä missä se ooppera täällä fyysisesti sijaitsee, ei ole siitä käytännön kokemusta ja tuskinpa vaan ihan kohta tuleekaan.
Ainakin kirjastossa oli esillä näyttävä erään oopperan lavasteiden pienoismalli. Ja olihan sitä näyttelyä muutenkin melkein pakko hiukan kuvata kun sattui kamera mukaan, vaikka en mikään varsinainen kulttuuripersoona olekaan.
Yleensä olen pyrkinyt kuvaamaan tällaisia kirjaston näyttelyitä vaivihkaa ilman salamaa, mutta tällä kertaa räiskyttelin uhmakkaasti salamavalon kanssa. Ei sattunut olemaan kaikkein herkin kamera mukana. Minua ei kuitenkaan heitetty ulos kirjastosta niska-perse-otteella.
|
Karuna kadun miehenä suhtaudun oopperan kaltaisiin ilmiöihin melkoisen pidättyväisesti. Ooppera kuulostaa vieläkin epäilyttävämmältä kuin teatteri.
Baletti olisi ehkä vielä pahempi kuin ooppera. Seksuaaliselta suuntautuneisuudeltaan arveluttavia hemmoja trikoissaan pomppimassa. Vaikka ei minulla balleriinoja vastaan mitään ole, henkilökohtaisesti.
En voi kiistää ettenkö koe tiettyä kateutta kuuluisia oopperalaulajia kohtaan, mutta pysyn luultavasti hengissä myös ilman oopperaa. En välttämättä kaipaa edes oopperavoileipiä.
Jos joskus rikastun oikein silmittömästi niin saatan minä oopperassa käydäkin. Ainakin siellä voisi nähdä komeita naisia.
Musikaalisesti olen lähes immuuni kaikenlaisille virikkeille. Musiikissa olen pysytellyt enemmänkin tango-linjan kannattajana ja korkeintaan 1970-luvun alun musiikin kuuntelijana. Kerään vielä kasaan rohkeutta lausua julkisesti sellainen kommentti että ainakaan viimeisen 30 vuoden aikana ei ole enää tehty uutta musiikkia sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan enemmänkin pelkkää meteliä.
|
Mutta kun pohjalaisistakin on tehty ooppera niin kyllä kai etelä-pohjalaisen miehen on periaatteessa lupa käydä oopperassa.
Komeaa rekvisiittaa oopperassa epäilemättä on näytillä runsain mitoin. Vaikka se ei mikään pääasia olekaan.
Juu, oopperan perusidea ei taida olla minulle aivan selvä. Sivistyksessä on kieltämättä aukko.
Voisipa kuitenkin olla niin että minun olisi vaikeaa oppia arvostamaan esim. vanhojen italialais-peräisten oopperoiden maailmaa ja miljöötä vaikka uhraisin aiheeseen runsaastikin resursseja.
Minulla ei siten ole sitä rakkautta oopperaa kohtaan jota näyttely pitää kantavana ajatuksenaan.
Tjuuh, no olihan kuitenkin hyvä tietää että Porissakin on ooppera. Pääkaupunkiseudun oopperataloa olen joskus vastustanut järjettömänä julkisten varojen törsäyksenä, mutta enpä luule että kääntyisin katkeraksi vastustamaan porilaista oopperaa, ainakaan ellei siellä heitetä paskaa katsojien silmille Jouko Turkka-tyyliin.
|
Ajoittain tämä arkipäivän taivallus vaikuttaa olevan munaskuita myöten paskassa rämpimistä, mutta eivätpä vaan ole elämän rasitukset ottamassa minusta selkävoittoa. Aurinkokin välillä pilkistää, vaikka marraskuu ankeudessaan yleisesti ottaen koetteleekin inhimillisen kestokyvyn äärirajoja.
Vasen kipeytynyt polvi on jo parantunut paremmaksi kuin "terve" oikea polvi, joten en enää viitsi kulkea keppien kanssa. Nivelkipuja on hiukan joka puolella, mutta minkäs sille tekee. Elämä tekee kipeää. Tavalliset lääkärit vähättelevine asenteineen olen jo nähnyt enkä vaivaudu enää yrittämään heille aikaa varata. Olen odotellut ajanvarauksen jonossa turhaan tuntikausia.
On kyllä hieno sarana, ihan kateeksi käy. Toiminnaltaan se on vieläkin hienompi kuin miltä se kuvassa näyttää.
Eipä olisi esi-isät osanneet arvata miten mekaanisesti hieno sarana nykyisin täytyy olla aivan tavallisen kaapin ovessa. Vanha kyläseppä olisi jäänyt tuijottamaan tuollaista ihmemekanismia huuli pyöreänä.
Nykyisin kaiken täytyy olla niin pirun hienoa. Mikään tavallinen ei kelpaa. Kaiken täytyy olla ylispeksattua ja ylidimensioitua, varustettua erikoisilla ominaisuuksilla joita todellisuudessa tarvitaan äärimmäisen harvoin tai ehkä ei koskaan.
Vanha sukupolvi ei enää osaa tällaisia hienouksia arvostaa. Sohvaperunasukupolvi taasen ei tiedä mitä sillä ei ole ollut mahdollisuutta menettää. Tai ehkä uusavuttomat ajattelevat että digitalisoitu sarana olisi kumminkin parempi?
Noh, tavallaan on rikkaus että on kokenut myös vähemmän täydellistä maailmaa, kunhan ei ole sen rasituksiin niin toivottomasti uupunut että olisi menettänyt otteen todellisuuteen ja pyrkimyksen kohti parempaa.
Pikaruokaa kauppaava HesBurger lyö nyt rumpua hiilijalanjäljellä tarjottimen päälle tulevalla mainospaperillaan.
Kuvassa oikealla on puolittain syöty kanahampurilainen Porin keskustan BePopin HesBurgerissa.
HesBurgerin kanahampurilaiset olivat ennen komean soikeita, mutta nyt ne ovat muuttuneet tavallisen pyöreiksi.
Kanahampurilaisella ei voi pelastaa maailmaa, se ei auta pienentämään hiilijalanjälkeä. Ihan hyvä, sopii minulle. Maailmaa ei muutenkaan voi pelastaa, se menee minne on mennäkseen.
Minulla on tapana pölliä paidan rintataskuun Hesestä pippuria ja joskus hiukan grillimaustettakin joita on esillä pienissä paperikuorissa. Älkää kertoko kenellekään! En tunne itseäni kleptomaaniksi, myymälävarkaaksi enkä vaaralliseksi suurkriminelliksi, koska periaatteessa olisin voinut levitellä ne pippurit kanahampurilaisen päälle ja syödä paikan päällä. Minä vain lykkään niiden pippureiden syömistä kauemmas tulevaisuuteen.
Jos saan pillin juomaani niin pistän myös sen lopuksi paidan rintataskuun ja taivuttelen sitä kotona.
HesBurgerin chilimajoneesi on kylläkin aivan liian mietoa ollakseen oikeaa chiliä. Se ei ansaitse sellaista arvonimeä.
Seksi ja väkivalta DVD-elokuvien muodossa ovat normiviihdettä. Halvimmillaan DVD-elokuvia löytyy kahden euron kappalehintaan.
Tuossa vaikuttavan kokoisessa Porin keskustan liikkeen laatikossa ovat kahden euron hintaisia levyjä kuitenkin vain ne joiden kotelon etukannessa on lähes merkityksettömän pieni valkoinen tyhjä liimalappu. Samassa laarissa olevat levyt ilman pientä tyhjää valkoista lappusta maksavat viisi euroa tsipale.
Vanhojen DVD-levyjen kannet ovat melkoisen maailmaa nähneen näköisiä eli heikkokuntoisia, mutta levyissä ei kuitenkaan ole kovin paljon naarmuja eikä usean kymmenen levyn kanssa ole ollut toistossa ongelmia. Osa levyistä vaikuttaisi olevan ruotsalaista alkuperää, mutta suomalainenkin tekstitys on löytynyt.
Uudehkot elokuvat menevät monasti aivan järjettömyyksiin asti esim. taistelukohtauksissaan. Äly hoi, älä jätä. Monet toimintaelokuvat ovat täysin epäuskottavia, tahattomasti koomisen mahdottomia.
Olisi kuitenkin kiva vielä löytää mm. Asterix-elokuvia ja sen sellaista mukavaa viihdettä.
Pizzalla herkuttelu on toisinaan välttämätöntä vaikka ulosottotoimisto ahdisteleekin masentavilla viesteillään, tai ehkä juuri sen vuoksi.
Juu, haluavat jälleen kerran pidättää köyhältä opiskelijalta kahdensadan euron veronpalautuksen maksaakseen siitä melkein kolmen tonnin ulosottovelan. Erittäin järkevää?
Onneksi nämä verenimijät ja raadonsyöjät eivät sentään soittele puhelimella kotirauhaa häiriten kuten eräät muut turhakeärsykkeet. Saattaisi verenpaine nousta vaarallisiin lukemiin. Voisin tulla murhanhimoiseksi. Voisin haluta painaa peukaloni ulosottomiehen silmien kautta niin syvälle tämän hyödyttömiin aivoihin että tämän muutkin elintoiminnot pysyvästi lakkaavat. Saattaisin kokea tekoni oikeutetuksi ja yhteiskunnallisesti perustelluksi. Saattaisin jopa kokea tyydytystä samassa yhteydessä.
Porin kauppatorin lähistöllä sijaitsevan pizza-paikan kanssa samalla kadulla on musiikkineuvos Ilkka Lipsasen vanha kotitalo joka on oheisella kilvellä merkitty. Olen tätä joskus ennenkin kuvannut. Kontrasti oli kuitenkin heikohko.
Musiikkineuvos Ilkka Lipsanen tunnetaan myös taiteilijanimellä Danny tai "Iso-D".
Tuossa vanhassa porilaisessa kivitalossa Danny on siis asunut elämänsä ensimmäiset 10-vuotta. Sen jälkeen hän lie asunut ainakin Raumalla Haapasaaren suunnalla olevassa kartanon tyylisessä maalaistalossa. Senkin talon omistus lie kuitenkin sittemmin vaihtunut.
No, eipä näytä Danny vielä lepäilevän laakereillaan, vaan jatkaa muusikon uraansa kuten oheinen bussipysäkin plakaatti todistaa.
Konsertti on Promenadikeskuksessa kävelykadun varrella. Muistaakseni sinne isoon saliin mahtuu noin 700 katsojaa. Siellä pidettiin aikoinaan mm. Esko Ahon presidenttivaalikampanjan satakuntalainen päätapahtuma jolloin iso sali oli jokseenkin täynnä. Äänentoisto siellä laitapaikoilla oli kuitenkin jotenkin oudon vaihteleva, häiritsevä ihan puhettakin ajatellen, joten toivottavasti se tulevassa musiikkitapahtumassa saadaan kuntoon.
Enää tuskin presidentinvaaleihin vaivaudun osallistumaan missään ominaisuudessa. Ihan sama kuka homo sillä vakanssilla patsastelee. Presidenttiruljanssi on pelkkää pelleilyä. Suomi ei tarvitse enää ainoatakaan presidenttiä. Päinvastoin pitäisi kiireesti päästä eroon sellaisesta ajattelutavasta ettäkö julkiset virat olisivat jonkinlaisia suojatyöhön tai varhaiseläkkeeseen verrattavia muiden kustannuksella lepäilyn paikkoja.
Väitetään että Urho Kaleva Kekkonen kuvitteli olevansa korvaamaton. Ei hän mitään kuvitellut, vaan hän tiesi olevansa korvaamaton. Kekkosen jälkeiset presidentit ovat kuitenkin olleet aivan turhia, ehkä jopa haitallisia. Turhaan meni Olli Rehn kasvamaan korkoa Suomen Pankkiin korkeakorkoiselle tilille. Suomen kansa muistaa ikuisesti että Olli Rehn oli Suomen kaikkien aikojen opiskeluvihamielisimmän hallituksen eräs keskeinen ministeri. Olli Rehn oli innolla mukana kyykyttämässä köyhiä ja kipeitä. Olli Rehn oli EU-komissaarina riistämässä ja sortamassa Suomen kansaa kuin kenraalikuvernööri Bobrikoff aikoinaan.
Porin ooppera kun on edellä mainittu, niin on kuvattava myös Porin teatterin julkisivua. Tällehän julkisivulle altistuu parantumattomasti kulttuurifobiainenkin aivan väkisin kävellessään Porin kauppatorilta suorinta tietä kaupunginkirjastoon asettelemaan koulun kirjaston poistokirjoja vaihtokirjahyllyyn tarvitsijoille tarjolle.
Tuntemattoman sotilaan ensi-ilta näkyisi olevan tammikuussa "entisellä oluttehtaalla". Onkohan tuo siellä kesäisiltä lauantaikävelyiltä tutun Karjarannantien vaiheilla oleva vanha tiilirakennus jossa lukee teksti PORIN OLUT? Näytti minun silmääni kohtalaisen heikkokuntoiselta ja hylätyltä rakennukselta. Ehkä hiukan yllättävä paikka näytelmälle? Onko tarkoitus pommittaa se "entinen oluttehdas" raunioiksi sotaisan näytelmän ensi-illan aikana? Näin säästyy purkukustannukset?
SUBWAY on minun sosiaaliryhmälleni suhteellisen uusi ilmiö. Muistaakseni SUBWAY tuli Porin keskustaan BePopin HesBurgeria vastapäätä joskus vuoden 2000 paikkeilla. Se oli jotenkin erilainen. Siellä joutui asiakas vastaamaan kysymyksiin ja tekemään valintoja. Tyyli oli erilainen kuin Hesessä, vaikka täälläkään ei tarvita muita ruokailuvälineitä kuin omat kätöset.
Nämä "subit" ovat eräänlaisia leipiä joissa on runsaasti täytettä. Tilauksen valmistuksen tahti vaikutti aluksi intensiivisen hektiseltä, lähes pelottavalta. Tuntui melkein kuin olisi joutunut käymään armeijan uudelleen, uudelleen alokkaaksi ruotuun ja ojennukseen?
En minä SUBWAY:ta silti pelkää. Toisinaan olen käynyt eri toimipisteissä maistamassa paahdettua kananrintaa. Eri tarjoilijoilla on hiukan erilainen tyyli ja tempo. Enää en tee tilausta asennossa seisten.
Tässä tosin on työn alla kalkkunatäyte kokonaisella 30 cm kokojyväleivällä joka on katkaistu kahteen osaan. Lisukkeista olen oppinut valitsemaan vain kurkun, suolakurkun, tomaatin ja salaatin. Eksoottisempia kasviksia karsastan. Kastikkeeksi hunajasinappi ja mausteeksi pippuria. Niin ja normaali juusto myös sinne johonkin väliin. Juomana suosikkini on nykyisin Fanta joka tuntuu ulkopoliittisesti neutraalilta ja varmalta valinnalta näinä USA:n presidentinvaalien kuumentamina aikoina.
Sivumennen sanoen tuntuu hyvältä että Trump voitti. Uskon sen vähentävän suurvaltojen vastakkainasettelua ja sikäli olevan meille täällä rajamailla hyödyllistä. Media ei voittanut näitä vaaleja. Toivottavasti myös sotiminen arabimaissa vähenee. Trump ymmärtää ettei arabeista kannata yrittää tehdä jenkkejä väkivalloin. Ehkäpä jenkit nyt oppivat huolehtimaan omista asioistaan ja jättävät ihmisten tappamisen ulkomailla vähemmälle.
Juu, oli kyllä aika erikoista että istuva presidentti osallistui kampanjaan vaaleissa joissa hän ei ollut ehdolla. Poliittinen eliitti ja media ajoivat Amerikan kansaa yhdessä tuumin Clintonin taakse kuin käärmettä pyssyyn. Vaan eipä onnistunut. Amerikan kansa ei suostunut tottelemaan mediaa ja poliittista eliitiä. Selkeä miinuspiste Obamalle ja hänen vaaleanpunaisille puoluetovereilleen.
SAMK:in Vähärauman koululla näkyy kierrätys nyt olevan muodissa. Viestintä on pistänyt esille uutta materiaalia omalle pöydälleen tekniikan pääoven lähelle. Siellä oli syyslomaviikolla myös SAMK-kravatteja tarjolla.
SAMK näkyy julkaisseen useampia kirjoja ja niitä tässä on esillä. Lapussa väitetään että harvinaisuuksiakin on joukossa. Muutamia kirjoja olen jo ehtinyt kuljetella kaupunginkirjaston vaihtokirjahyllyyn tarjolle laajemmalle yleisölle.
Niin no, tämähän on Satakunnan ammattikorkeakoulun viimeinen lukukausi Vähäraumassa. Ensi keväänä alkaa armoton muuttorumba niin että koulu voi aloittaa syksyllä 2017 uusissa tiloissa kaupungin keskustassa asemanaukiolla.
|
Tekniikan puolen kieltenopetus toisessa kerroksessa lähellä luokkaa 2011 on myös pistänyt tuulemaan. Siellä on käytävän usealla pöydällä tarjolla runsaasti vanhaa rekvisiittaa. Erikoisempaa tarjottavaa ovat kielten opetuksen C-kasetit joita vuosien varrelta löytyy muhkea valikoima.
Ruotsin opettajamme Tuija lausahti että siinä on kolmenkymmenen vuoden aikana kertynyttä opetusmateriaalia joka menee tylysti roskiin ellei kenellekään kelpaa. On siitä pöydiltä kylläkin kuulemma tavara tarvitsijansa löytänyt ja lisääkin on tulossa.
Kaikkea vanhaa tavaraa ei varmaankaan haluta kuljettaa muuttokuormassa uusiin toimitiloihin. Nyt siivotaan nurkkia vanhasta kalustosta jota on ehkä säilytetty varmuuden vuoksi tai tottumuksesta. Tai ehkä ei vaan ole tiedetty mitä muutakaan sillä voisi tehdä?
Kesällä tuossa samalla paikalla oli mm. muutama äänilevy, diakuvia ja diaprojektori. Äänilevyt vein kaupunginkirjaston vaihtokirjahyllyyn josta ne häippäsivät ripeästi. Osa diakuvista on vielä kuvaamatta näille sivuille. Se vanha diaprojektori on syksyn mittaan häipynyt autuaampien valkokankaitten äärelle, minä en sitä uskaltanut itselleni kähmiä, vaikka se ehkä olikin sitä samaa poistotavaraa.
Noista kieltenopetuksen C-kaseteista en oikein tiedä löytyykö tarvitsijoita. Luulenpa että harvalla enää on hallussaan toimiva kasettisoitin. Voisihan niitäkin kokeilla asettaa tarjolle kaupunginkirjaston vaihtokirjahyllyyn, jos vaikka menekkiä löytyisi?
Monissa ruotsin kielen oppikirjoissa on omistuskirjoituksena Tuija Nummelin. Tämä on se samainen meidän ruotsinopemme joka on kotoisin Alajärveltä, vaikka hänen nykyinen sukunimensä onkin erilainen. Olen sähköpostitse saanut häneltä tunnustuksen sukunimen vaihdosta.
Nuoruuteni vanhassa iskelmässä tosin laulaa-loilotetaan:
Älä usko Tuijaa, Tuijaa, Tuijaa,
Tuija sua huijaa, huijaa, huijaa!
... mutta en usko että meidän ruotsinkielen Tuijamme olisi minua tässä suhteessa huijannut, vaan hänen aiempi sukunimensä todellakin on ollut Nummelin.
Poistopöydällä taisi olla jokin vanha YLE:n kieltenopetuksen ruotsinkielinen videokasettikin. Siinä oli jopa tiukka varoitusteksti joka kielsi käyttämästä enää jonkin 1990-luvun päiväyksen jälkeen. En tutkinut sen tarkemmin vaan raijasin kansansivistystyötarkoituksessa kaupunginkirjaston vaihtokirjahyllyyn. Monellako mahtaa enää olla toimiva videonauhuri?
Vanhat C-kasettinauhurit, vanhat diaprojektorit, vanhat filmikamerat, vanhat videonauhurit, vanhat kelanauhurit, vanhat levysoittimet, vanhat analogiset telkkarit, vanhat kotimikrotietokoneet, vanhat katodisädeputkinäytöt, vanhat tietokoneiden lerppu- ja korppuasemat, vanhat matriisikirjoittimet, vanhat piirtoheittimet, ai-ai-ai, ihan koskee ajatellakin.
Niin ja liitutaulut. Tosin seuraava liitutaulu luokassa 2008 on edelleen ollut ahkerasti käytössä ainakin matematiikan opetuksessa. Tuo laskuesimerkki saattaa olla suoraan Majaniemen vihkosesta, mutta kauniilla käsialalla kirjoitettuna. Riitasointuna vektoriaritmetiikan joukossa on tuo meidän yritysjohtamisen kurssin Moodle-ryhmän avain LO13100...