Matematiikka se kuitenkin on niitä elämän harvoja valopilkkuja

Edellinen Seuraava

Lokakuun loppu jo lähenee. Opinnäytetyön aloittamislupahakemuksen kohtalosta ei edelleenkään ole kuulunut yhtään mitään. Sikäli näillä näkymin tutkinto ei näyttäisi toteutuvan kun opinnäytetyötä ei saa edes aloittaa. Oman ryhmän syyslukukauden nollan opintopisteen lukujärjestys ei paljon lohduta.

Täytyy todeta että odotukset SAMK:in aikuispuolen kone- ja tuotantotekniikan neljännen opintovuoden suhteen ovat jatkossa aika alhaalla. Alussa tuntui että insinööriopinnoilta puuttuu kunnon kivijalka ja pitävä perustus. Nyt vaikuttaa että sen lisäksi tämä insinööriopintojen talo jää vaille kattoa. Lunta tulee tupaan, eikä pelkästään ovista ja ikkunoista. Insinööriyden puuhun ei päästy tyven eikä päästä myöskään latvan kautta. Surullista.

Opintojen alussa olen koettanut olla optimistinen ja rakentavalla asenteella löytää ne tärkeät tiedon kultajyvät jos suinkin mahdollista. Enää ei ole optimismiin aihetta, tyhjästä on paha nyhjästä. Neljännen opintovuoden varaan jäi paljon ja nyt on jo selvää että ne odotukset eivät tule toteutumaan. Peli on jo oleellisesti ohi, ei tule täydennystä vanhoihin puutteisiin. Se oli siinä vaikka opiskeluaika virallisesti jatkuukin.

En sikäli voi suositella ainakaan aikuispuolen kone- ja tuotantotekniikan opintoja Satakunnan Ammattikorkeakoulussa. Suoraan sanoen koulutus on kokonaisuutena täysin torso. Ilta- ja viikonloppuopiskelu tai "monimuoto-opiskelu" voi kuulostaa hyvältä mahdollisuudelta, mutta ei ole sitä, ei ainakaan työttömälle. Se on paremminkin kavala ansa ja pahantahtoinen huijaus. Ehkä se palvelee niiden etuja joilla on vahva jalansija työelämässä ja etenemisen mahdollisuus tutkinnon kautta, mutta työtön on koulutuksen jälkeen aivan yhtä ulkopuolinen kuin aiemminkin.

Jos minulta joskus virallisesti kysytään palautetta tästä nimellisesti 4½ vuotta kestävästä koneinsinöörin koulutuksesta niin enpä sanojani säästele. Pisteitä ei SAMK:in laariin ainakaan minulta ropise. Saatan myös käyttäytyä aggressiivisesti ja sanoa jokusen ruman sanan. Ei kannata tulla kyselemään, siinä käy niin kuin savolaisten kohdalla kuulemma aina aina : vastuu siirtyy kysyjälle. Vaikka en olekaan kiero savolainen, vaan jäyhä etelä-pohojalaanen, tavallinen vakosamettihousuinen mies, luotettava vaaka-ihminen.

Sääliksi käy sitä mielipidetiedustelijan ressukkaa jo etukäteen. Ottakoon tapaturmavakuutuksen, laatikoon testamenttinsa, tehkööt ristimerkin, lopettakoot über-typerän facebook-tilinsä ja hyvästelkööt lähiomaisensa ennenkuin tulee minua kysymyksillään ärsyttämään, saakeli. Hän on oman tiensä valinnut.

Porin pääterveyskeskus on italialaisessa lakossa, ilmeisesti vastalauseena kaupungin henkilöstön lomautuksille. Olen saanut kipeän polveni kuvautettua röntgenissä, mutta siitä asia ei tunnu etenevän. Röntgenkuva ei polvea paranna. Italialainen lakko on sellainen että tullaan kyllä työpaikalle ja ollaan tekevinään töitä, mutta asiat eivät vaan etene. Virallisesti ei olla lakossa, mutta mitään ei myöskään saada aikaiseksi.

En tule koskaan osallistumaan kaupungin kunnallisvirkamiesten lomautusten vastaiseen mielenosoitukseen. Sensijaan voisin kyllä osallistua kipeän polveni ja keskussairaalan ensiavusta lainaksi saamieni kävelykeppien kanssa sellaiseen vastamielenosoitukseen jossa vastustetaan kyseisiä runsaslukuisia kunnallisvirkamiehiä joilla on kuntaliitoksen vuoksi peräti viiden vuoden irtisanomissuoja, eli suojatyöpaikka viideksi vuodeksi. Ja kehtaavat vielä valittaa.

Kaupunki on työntekijöittensä panttivanki, mutta omapahan on vikansa. Julkinen sektori on yleensäkin täysin perperistä. Virkamiehet ovat iso ongelma tässä yhteiskunnassa. Yrityksissäkin halutaan olla jonkinlaisia virkamiehiä. Yritystuetkin ovat jonkinlaisia pyhiä lehmiä vaikka firmat potkivat väkeä kadulle. Työelämän pudotuspelistä ja työttömyydestä ei haluta oikeasti keskustella. Paitsi sikäli poliitikot kyllä haluavat keskustella että he haluaisivat "aktivoida" työttömiä. Miksi he eivät halua "aktivoida" EU-sisämarkkina-alueen kreikkalaisia työttömiä jos "aktivointi" on ratkaisu?

Työvoimapulaa tässä maassa ei ole eikä tule. Suomalaisille telakoillekin riittää puolalaisia hitsareita työvoiman vapaan liikkuvuuden EU-sisämarkkina-alueelta vaikka miten paljon. Turha on pohjoiskorealaisen mediapolitiikan YLEn toimittajien suojatyöpaikostaan hurskastella ja syyllistää työelämästä poispotkittuja kantasuomalaisia. Kansalaisten reaalitodellisuus ei ole aivan niin ruusunhohtoinen kuin mitä verovaroin ylläpidetyn YLEn norsunluutorneihin näyttäytyy AY-politrukkien ja demareiden vaaleanpunaisten silmälasien läpi katsellen.

Matematiikka-moduuli antaa kuitenkin toivoa kaiken harmauden keskellä. Lineaarialgebra on toivottavasti pääsemässä oikeasti liikkeelle kolmen harjoituskokeen jälkeen. Matematiikalla on vahva kytkentä todellisuuteen, vaikka jotkut fyysikot väittävätkin että matematiikalla ei välttämättä tarvitsisi olla mitään tekemistä reaalitodellisuuden kanssa.

Olen menettänyt uskoni AMK-insinöörin opintoihin, mutta elän lujasti toivossa matematiikka-moduulin ja jatko-opiskelun suhteen, tarraudun siihen kuin hukkuva oljenkorteen. Onhan jo päivänselvää ettei ammattikorkeakouluopintojen pohjalta voi saada mitään motivoivaa palkkatyötä. Paskakuski ja kädettömien kusettaja eivät tarvitse insinöörin tutkintoa, eivät ainakaan sellaisen insinöörin tutkintoa jollainen minä haluaisin olla.

Onneksi valmiuteni paskakuskin epäilemättä vaativaan duuniin ovat rajalliset koska minulla on vanha paperinen kuorma-autokortti (ABC). Uutta kuorma-autokorttia en luultavasti saisi koska vaatimukset näkökyvyn suhteen ovat tiukentuneet. Nykyisin testataan näköä myös ilman silmälaseja vaikka autoa ei voi ajaa ilman silmälaseja.

Ajokortin näkötarkastuksessa olen jo käynyt useasti ikävuosieni takia ja joka kerta lääkäri on kysynyt josko ajan työkseni. Jos olisin vastannut ajavani autoa työkseni, niin voipa olla että ajolupaan ei olisi tullut jatkoa, mutta olen toistaiseksi saanut pitää vanhan kortin vaikka en täytäkään uuden kortin kaikkia ehtoja.

Niinpä voisin ilmeisesti menettää vanhan kuorma-autokortin jos toimisin vaikkapa paskakuskina. Paskempi juttu, paskaduunin vieläkin paskempi kääntöpuoli. Uuteen ajokorttiin ei luultavasti enää olisi mahdollisuutta.

Opiskelu on ainoa polku jonka päässä näkyy yhtään valoa. Noh, valtio ja poliitikot haluavat tehdä senkin polun kulkemisen mahdollisimman vaikeaksi, mutta se ei ole minun vikani.

Johtamiskoulutusta tunkee joka tuutista. En oikein ymmärrä. En ole koskaan kokenut mitään erikoisempaa johtamisen tai johdetuksi tulemisen tarvetta. Olen kyllä ehtinyt kokea monia huonoja johtajia, mutta tietääkseni johtajista ja sellaisiksi haluavista ei ole ollut erikoisempaa puutetta. Sikäli en ymmärrä miksi minun pitäisi opetella tai asennoitua johtamaan mitään.

Politiikassakin on näitä suuria herra ja rouva johtajia. Nimellisesti he ovat kansanedustajia eli yksinkertainen kansalainen voisi ajatella että heidän tulisi edustaa kansaa, kuunnella kansan mielipiteitä ja viedä niitä eteenpäin vallan kamareihin ja kabinetteihin. Puolueiden ja politiikan kannalta he kuitenkin ovat paremminkin kansan johtajia, heidän tehtävänsä on komentaa kansaa, kertoa kansalle mitä mieltä kansan kuuluu olla.

Nykyisin kansan ilmeisesti kuuluu olla sitä mieltä että Venäjä on Pahan Valtakunta, vihollinen jota vastaan täytyy sotia. Täytyy liittyä NATOon tai Paha-Putin tulee ja orjuuttaa koko Suomen. Pitkät leipäjonothan täällä jo on valmiiksi, mutta kyllä se Putin-Piru jotakin huononnuksia keksisi! Mielipiteenvapaus on kuollut ja kuopattu. EU:n yhteinen ulkopolitiikka ohittaa kaikki kansojen vapaudet mennen-tullen. Eräs saksalainen korpraali Adolf Hitler olisi innoissaan jos vielä eläisi. Hän oli sittenkin ihan oikeassa! "Mitäs minä sanoin!", huutaisi Aatu haudastaan jos hänellä sellainen olisi.

Asiantuntemus on paljon parempi asia kuin johtaminen. Ilman asiantuntemusta ja ammattitaitoa herroille ja rouville johtajille jää johdettavaksi vain vankileirejä ja mentaali-instituutioita, demokratian ja kansanvallan irvikuva. Oikeasti se on niin että kun ei ole armeijaa, niin ei tarvita kenraalejakaan. Tekninen asiantuntemus on arvokasta, mutta sitä on valitettavan vaikea saavuttaa ainakaan nykyisessä koulussa. Työelämään taas ei pääse. Suunnittelutaidot ja asiantuntijaosaaminen ovat joka tapauksessa minun rankig-listallani huiman paljon korkeammalla kuin mikään johtaminen.

Kaiketi herrat johtajat ovat sitten sitä mieltä että asiantuntijoita ja ammattitaitoisia ihmisiä on jo liiankin paljon. Vain johtajista on pulaa?

Suuret herrat ja rouvat johtajat ovat väärässä. He ovat disinformaattoreita. Matematiikka on tärkeää ainakin siltä osin kuin se on numeerista tai auttaa numeeristen tulosten hankkimista. Fyysikot saavat haistaa huilun. Haikailkoot rauhassa kaiken teoriaansa, mutta eivät oikeasti saavuta mitään. Nykyfysiikka ei tarjoa ratkaisuja tosielämän probleemiin. Tekniikka hakkaa fysiikan mennen ja tullen. Matematiikka on arvokasta siltä osin kuin sillä on sovellusmahdollisuuksia esimerkiksi tekniikassa. Matte on ystävämme.

Odotan paljon lineaarialgebralta, sillä on runsaasti käytännön sovellusmahdollisuuksia. Syvällisempi paneutuminen aiheeseen käsilaskuna ei ole ollenkaan pahitteeksi vaikka tietoteknisiä apuvälineitä onkin olemassa. Sitäpaitsi ohjelmoija tietenkin haluaa toteuttaa matriisi- ja vektorioperaatiot sekä yhtälöryhmien ratkomiset itse, omatekoisella ohjelmallaan. Siinähän se ohjelmoinnin ilo ilmenee kauneimmillaan. Ymmärrys ja helppo ratkaistavuus yhtyvät kun ratkaisu tapahtuu itse ohjelmoimalla. Käsinlaskijalla on pelkkä ymmärrys, tietotekniikkaa hyödyntävällä helppous ilman todellista ymmärrystä, mutta ohjelmoijalla on hallussaan molemmat, sekä aito ymmärrys että ratkaisun helppous.

Epäilemättä lineaarialgebralla tulee olemaan runsaasti sovellusmahdollisuuksia KLAEPAKSM-projektissa eli Katon Läpi Asennettavan Ekvatoriaalisen PeiliAurinkoKellon Suunnittelun Menetelmässä. Lineaarialgebra ei ole ihan niin simppeliä ja kapea-alaista kuin voisi puusta katsoen kuvitella. Todellinen ymmärrys voi sieltä löytyä monessa suhteessa.


Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen 20-v taidenäyttely Porin kaupunginkirjastossa

Lauantaina 15.10.2016 näppäilin joitakin kuvia Porin kaupunginkirjaston näyttelynurkkauksessa olleesta - muistaakseni lähinnä taulujen - näyttelystä. Lähinnä huomiota kiinnittivät luontoaiheiset taulut. Taiteilijoiden nimet olivat liian vaikeita.

Ihan kaksikymmentä vuotta on kyseiselle yhdistykselle jo kertynyt ikävuosia ja sitä tässä juhlistetaan. Olihan siellä esillä muutakin materiaalia, tässä vain jokunen näyte.

Itse taitelijatkin olisivat olleet tavattavissa ihan paikan päällä noin tuntia myöhemmin, mutta en voinut jäädä heitä vartomaan. Eivät he minusta olisi mitään kostuneet muutenkaan.

Eräs tauluista esittää melkoisen epä-suomalaista maisemaa vuoristotaustoineen, mutta nämä ovatkin monikulttuuristen ihmisten töitä. Mitä tuo monikulttuurisuus sitten tarkemmin tarkoittaakaan. Se on minulle jäänyt hiukan epäselväksi.

Jotakin nykyaikaista hömppää se "monikulttuurisuus" kai on. Jotakin sellaista kuin että neekeriä ei saa sanoa neekeriksi ja homot ovat arvokkaampia ja tasa-arvoisempia ihmisiä kuin normaalit ihmiset, homoja ei saa solvata henkisesti sairaiksi eikä umpihullua saa sanoa edes ihan pikkuriikkisen hulluksi. Tai jotain.

Esillä oli myös venäjänkielinen esite josta minäkin sain jotakin selkoa heikolla kielitaidollani, joten tälläkin perusteella voisin kuvitella että venäläisellä väestöllä on jotakin tekemistä ko. yhdistyksen kanssa. Porissa on aika tavalla venäläisiä tai ainakin venäjää arkikielenään puhuvia, ehkä jotkut virolaisiakin?

Noh, en voi väittää ymmärtäväni taiteesta paljon mitään, mutta ainakin nämä esittävät luonnon näkymiä ja ovat sikäli klassisen kauneuskäsityksen kanssa sopusoinnussa siinä kuin Taistelevat Metsot, Mona Lisa ja mitä kaikkia näitä onkaan.

Kuvat joutui ottamaan aika läheltä joten perspektiivi on voinut niissä muodostua hiukan omituiseksi, alkuperäisestä poikkeavaksi. Tämä saattaa ilmetä niin että taulun näkymä kuvassa ikäänkuin kaatuu keskeltä sivuille päin. Kuvat on nimittäin otettu hiukan vinossa kulmassa ja taulujen todelliset reunat on rajattu näistä kuvista pois. Se kun näyttäisi rumalta jos kuvan reunat olisivat epämääräiset, vinot. Hienoja tauluja silti.

Ja onhan siellä joukossa aivan mukavan turvallisesti perisuomalaisen näköistäkin maisemaa koivuineen ja järvineen. Kuulostaa ihan kivalta jos siinä paljonpuhutussa monikulttuurisuudessa on mukana myös suomalainen elementti, Suomessa kun ollaan. Siis kyllä kai jopa suomalaisuuteenkin täytynee sisältyä edes jotakin kulttuuria??? Kyltyyri, kyltyyri, kuten Svenska talande bättre folk asian ilmaisee.



Galleria