| << | 20.03.2025 |
>> |
Kevätpäiväntasaus sattuu tällä päiväyksellä minuutin tarkkuudella klo 11:01 Suomen vyöhykeaikaa UTC + 2h, joten alkaa taasen olla aika raotella sanaista arkkua mikrovaltion julkaisupolitiikan mukaisesti. Aivan aluksi minun on tunnustettava olevani tyhmä.
Näppäimistön sisään rakennetussa Raspberry Pi 400 mikrotietokoneessa (lyhyesti RPi 400) on näyttöä varten HDMI-liitäntä. Erillistä liitintä korvakuulokkeille siinä ei ole, kuten esim. mallissa RPi 4.
Olen tottunut käyttämään RPi-mikroja vanhan 19" VGA-näytön kanssa. Tarvitsen tätä varten sovittimia joiden avulla pienen liittimen HDMI-signaali yhdistetään isomman HDMI-liittimen kautta vanhanaikaiselle D-liittimelle ja VGA-näytölle, jossa ei ole ääniominaisuuksia. Muissa RPi-korttimikrotietokoneissa on erillinen kuulokeliitäntä ja olen kuvitellut että RPi 400:n kanssa VGA-näytön kera äänet eivät sitten vaan kulje, koska kuulokeliitäntää ei zydeemissä näy.
Ah, kuinka väärässä olinkaan. Tarkemmin katsoen ison HDMI:n ja VGA-liittimen välisessä ZAP -palikassa on paikka myös kuulokeliitännälle (vihreä liitin kuvassa, pinkki liitin on mikrofonille jolle RPi ei tarjoa tuloa). Ja voilá, ääni todellakin tulee HDMI-liitännästä kuulokkeisiin sen kautta.
Olen tainnut joskus tulla väittäneeksi että MTV Katsomoa ei voi katsoa netissä ilman mainoksia. Tämän vuoksi en ole yrittänyt käyttää RPi-mikroja MTV:n rainojen katseluun. En nimittäin suurin surminkaan tahdo luopua RPi:n selaimen ylen miellyttävästä mainosten estosta joka esim youtube.com:issa on kovin kätevä elokuvanautinnon takaaja. MTV Katsomo tuputtaa nykyisin mainoksia jopa uutisiin. Tekee jo mieli kertoa Hesburgerille mihin väliin voivat majuneessinsa levitellä.
Vaan kylläpä nyt onnistuu MTV ilman mainoksia. Kuten oheinen kuva Paratiisisaaren voimakaksikosta demonstroi, aikajanalla ei näy niitä keltaisia suorakulmioita jotka osoittavat mainosten paikat.
Minun seikkailuni Raspberry Pi:n ihmemaailmassa alkoi versioiden 3 kanssa ja käyttöjärjestelmän versio oli 9, "Stretch" joka oli esimerkiksi vielä 2020 melko käypä kokonaisuus. Käyttöjärjestelmää sieti silloin vielä kutsua nimellä "Raspbian". Tätä vanhempiakin kortteja olisi saatavissa, mutta en ymmärrä miksi niihin pitäisi taantua. Erikoisen halpoja ne eivät ole. Nykymaailmassa kaikkea täytyy olla jatkuvasti yhä enemmän.
Nykyinen versio numero 11, "Bullseye" Raspin omasta käyttöjärjestelmästä Raspberry Pi OS on aivan hyvä. Uudempikin käyttiksen versio 12 eli "Bookworm" (suomeksi ehkä "lukutoukka") olisi jo saatavilla, mutta karmeat vuoden 2022 kokemukseni version numero 10, "Buster" kanssa eivät rohkaise kokeilemaan tarpeettomasti. Miksi mennä syyhyttä saunaan kun nykyinen toteutus toimii yhtä hyvin kuin junan vessa ... ainakin ennen toimi? Miksi pitäisi yrittää korjata sellaista mikä ei ole rikki?
Uusia versioita "Vadelmapiirakasta" olisi myös tarjolla. RAM-muistia olisi saatavissa jopa 16 GB, mutta väitän että Raspi pärjää normaalisti paljon vähemmällä. Windows-koneessa 4 GB RAM on aika vähän, mutta taloudellisessa Raspissa se on ruhtinaallinen määrä RAM-muistia.
Väitetään että uusi RPi 5 olisi tuplasti tehokkaampi kuin RPi 4. Noh, lisäteho ei tosiaankaan olisi pahitteeksi, sillä RPi 4 toimii jokseenkin suorituskykynsä äärirajoilla eräitä suoratoistovideoita näyttäessään. Ohjelmavirta katkoo toisinaan eikä huulisynkka aina toteudu. RPi 5 pystyisi ehkä esittämään esimerkiksi Ylen tehosyöppöjä uutisia netistä sujuvasti vain puolella teholla. Virtakytkin on myös tarjolla kortilla vakiona RPi 5 versioon. Aiemmat Raspit joutuukin käynnistämään tyrkkäämällä töpselin pistorasiaan koska muuta kytkintä ei ole.
Voisin suosittella käynnistämään verkkolaitteen ensin ja vasta sitten yhdistämään mikrotietokoneeseen. Näin verkkolaitteen mahdolliset käynnistymisen jännitepiikit eivät välity kortille. Tosin en itse noudata tätä hyvää tarkoittavaa ohjetta. Liitännät ovat suhteellisen harmittomia, mutta kehoitan olemaan HDMI-liittimen kanssa huolellinen. Olen nimittäin vahingoittanut erästä HDMI-näyttöä tumpuloimalla HDMI-liitännän kanssa koneen ollessa täydessä toiminnassa. Monta kömpelyydestäni nokkiinsa ottanutta pikseliä sanoi irti työsopimuksensa.
USB-liitäntöjä kannattaa käyttää muistitikuille niin että omat tärkeimmät tiedostot ovat turvassa USB-muistitikuilla. Voisihan ne tallentaa samalle pienelle muistikortille missä käyttöjärjestelmä ja ohjelmisto on, mutta käyttiksen versiota muutettaessa tärkeät tiedostot pitäisi sitten ensin muistaa evakuoida turvaan. Käyttöjärjestelmän muutos nimittäin tuhoaa muistikortilta kaikki vanhat tiedot. Innokas rakentelija saattaisi haluta ottaa USB-liitännöistä ulos virtaa ulkoiselle laitteelle, mutta suurta kuormaa ne eivät kestä.
Uuden Raspin kanssa pystyisi ehkä käyttämään jopa kahta CSI-kameraa jos ei tarvitse DSI-näyttöä? Kahta HDMI-näyttöä pystyy kuitenkin käyttämään samanaikaisesti jo RPi 4:n kanssa. Kameraa ja mikrofonia ei laitteissa ole vakiona, mutta kyllä näillä pystyy seuraamaan ja kuuntelemaan esimerkiksi yliopiston Zoom-sessioita jos "chatti" riittää palautteen antamiseen näppäimistöltä. Jos välttämättä on lähetettävä verkkoon omaa ääntä tai kameran kuvaa omalta koneelta Zoom:iin, niin se vaatii omaa lisävarustelua tai merkittävää omaa rakentelua.
Kiintolevyjä näissä luottokorttikokoisissa mikroissa ei ole, vaan puolijohdemuistia käytetään sekä käyttöjärjestelmälle & ohjelmistolle että datalle. Kortin pienestä koosta huolimatta laitteen virrankulutus on suhteellisen suuri, joten ihan pieni akku ei riittäisi vapauttamaan verkkovirrasta pidemmäksi aikaa. Käyttöjännite on nimenomaan 5,1 Volttia, joten tavalliset tasan 5,0 Voltin virtalähteet eivät kunnolla riitä. On parasta käyttää Raspin omia virtalähteitä.
Käytännön eroista "vanhojen" mallien RPi 4 ja RPi 400 välillä sopinee tässä välissä mainita, että äänenvoimakkuus kuulokkeissani on näppäimistön sisään rakennetussa mallissa RPI 400 selvästi heikompi kuin luottokorttikokoisessa mallissa RPi 4 jossa on erillinen liitäntä kuulokkeille.
RPi 400 tulee esimerkiksi MTV Katsomo:ssa järjestelmän normiselaimen kanssa kohdelluksi kuin kännykkä tai tabletti, joka tuntuu 19" näytölläni hiukan hassulta. Seuraavissa kuvissa on normaali kunniallinen tietokonenäyttö mallille RPI 4 ja tabletinomainen koomisen isokokoinen näyttö mallille RPI 400.
Nyt pitäisi uudella kortilla olla myös kovo-kello-kalenteri (RTC eli "Real Time Clock") joka pitää aikaa silloinkin kun laite on virraton. Patteri tosin täytyy lisätä. Vanhemmat Raspit käyttävät käynnistyessään sitä aikaa ja päiväystä joka tallentui muistiin viimeksi konetta sammutettaessa ja lukevat ajan netistä kun sinne saadaan yhteys. Päiväystä ja aikaa siis normaalisti pidetään yllä ohjelmallisesti ja sehän onnistuu vain koneen toimiessa. Voihan toki myös asettaa ajan komentoikkunassa tyyliin sudo date 'kkpphhmm' jos vaikkapa ei ota on-line yhteyttä Internettiin, vaan haluaa työskennellä off-line, kuitenkin pitäen luotujen ja päivitettyjen tiedostojen aikatiedot ajankohtaisina. Huom: Kuukauden numero kk annetaan hipsun jälkeen ekana ja vasta sitten päivä pp kahdella numerolla.
Uudella kortilla on myös erillinen tuulettimen liitin (Fan connector) jonka kautta tuuletin ilmeisesti voi saada käyttösähkönsä. Vanhemmatkin RPi -kortit kehittävät melko paljon lämpöä. Koteloituna ytimen lämpötila voi nousta esim. tasolle +70°C, joka minua heikkopäisenä hirvittää. Siksi suosin jäähdytyslevyjä ja tuulettimia. Uuden kortin pitäisi kehittää hukkalämpöä 12 W, mutta en sitäkään käyttäisi ilman jäähdytystä. Ilman suojaavaa koteloa mikrotietokonekortin käyttö olisi käytännössä hankalaa. En kehoittaisi asettamaan paljasta korttia hetkeksikään esimerkiksi johtavalle metallipinnalle käytön aikana. RPi 5 vaatii ilmeisesti erilaisen kotelon kuin RPi 4, koska kortin liittimet ovat muuttuneet.
Vanhoissa koneissa tuulettimen käyttöjännite on täytynyt ottaa I/O -pinneistä. Nyt kun tuulettimelle on kortilla ihan oma liittimensä, niin General Purpose Input/Output -pinnit on helpompi ottaa käyttöön lisäkorttien kanssa. Raspin perustoiminnalle lisäkortit tosin eivät ole välttämättömiä.
Uudessa version 5 kortissa ei taida olla erillistä kuulokeliitäntää, kuten oli vielä versiossa 4. Ääni siis kulkee vain HDMI-liittimen kautta, mutta kätevällä ZAP-palikallani voin kuitenkin - HDMI-näytön puutteessa - käyttää vanhaa VGA-näyttöä ja vangita äänisignaalin palikasta korvakuulokkeisiin, samoin kuin nyt RPi 400:ssa.
On myös uutisia näppäimistön sisään rakennetusta uudesta versiosta RPi 500 jossa on I/O-pinnit esillä (GPIO header). Arvattavasti teho kasvaa vastaavalla tavalla. En kylläkään voi erityisesti kehua Raspin näppiksiä, koska tuntuma on heikohko ja korjailemaan joutuu paljon, mutta ainakin RPi 400 säilyy vaimeana ja viileähkönä ilman meluisaa tuuletinta. Olenpa tosin näpytellyt erinäisiä kymmeniä sivuja tekstiä Raspin näppiksin, joten eivät ne sentään aivan toivottomia ole. CSI-liitäntäistä kameraa tuskin voi liittää näppiksen sisään rakennettuihin malleihin, mutta USB-liitäntäinen ehkä toimisi. Suomalainen kuluttaja ei ehkä kuitenkaan halua US-layoutin mukaista versiota näppäimistöstä, vaan valitsee ruotsalaisen SE-asettelun joka on käytännössä hyvin suomalainen.
Pienelle kortille rakennettuihin malleihin RPi 4 ja 5 voi toki liittää tavallisen USB-liitäntäisen näppäimistön jos Raspin näppis ei miellytä.
Raspberry Pi on siis edelleen voimissaan, uudistuu ja kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Raspin omaa käyttistä tosin kehitetään vain harrasteena, joten kaupallista laatua ei välttämättä voi vaatia. Tästä vanha "Buster" esimerkkinä jonka katkeria muistoja aika ei ole vielä kullannut. Tosin se kirottu "Buster" voi olla tarpeen jos haluaa roikkua kiinni kameran softan vanhassa toteutuksessa. Minä kuitenkin luotan siihen että kehitys kehittyy ja uuteen on sopeutuminen.
Uskon että tämä vuosi 2025 voi olla Linux -käyttöjärjestelmälle suuri mahdollisuus. Nimittäin Windows 10 päivitykset loppuvat joskus kesällä ja se jää ilman tukea.
Varmaankin maailmassa on miljoonittain PC-koneiden käyttäjiä, jotka eivät pysty päivittämään vanhaa konettaan Windows 11:een, eivätkä myöskään pysty hankkimaan upouutta laitteistoa. Heille varsin hyvä vaihtoehto on siirtyä Linux -käyttäjiksi.
Linux on tehokas käyttis joka toimii sujuvasti vanhassakin koneessa, koska ei vaadi niin paljon resursseja. Se tarjoaa paljon ilmaisia toimintoja, esimerkiksi vastaavan toimisto-ohjelmiston kuin Mikkisoftan "Office" -paketti. Eipä jää kaipailemaan Windows:ia tuskallisen hankaline päivitysrumbineen.
Vanhat omat tiedostot on tietenkin kopioitava turvaan ennen koneen systeemin vaihtamista. Luulenpa ettei uusi Linux -henkilö vanhan PC:nsä kanssa tarvitse juurikaan muuta kuin toimivan nettiyhteyden ja USB-liitäntäisiä muistitikkuja muodonmuutokselleen. Netistä löytyy ohjeita Windows:ista Linux:iin sirtymiseen. Selain voi jopa tarjota sellaista infoa suoraan.
Linux on joskus ollut hankalan maineessa, mutta nykyiset versiot graafisine käyttöliittymineen ovat jokseenkin yhtä helppoja käyttää kuin Mikkisoftan tuoteet. Hankkiutukaamme eroon Bill Gates -riippuvuudestamme! Bisnes-maailmassa "Windows" varmaankin jyllää edelleen, maksakoot vaikka mansikoita, mutta me harrastajat olkaamme tarkan markan linjalla.
Melko helppo tapa siirtyä Linux-käyttäjäksi on kuitenkin myös Raspberry Pi, kunhan käyttäjä omaa joitakin teknisiä perusvalmiuksia, joiden avulla voi koota toimivan kokonaisuuden. Erikoisena vahvuutena Raspilla on I/O -toimintojen helppo toteuttaminen. Se miellyttää innokasta rakentelijaa. Rakentelussa auttaa hyväksi tavaran toimittajaksi havaitsemani kotimainen firma partco.fi.
Joitakin erikseen ladattavia Raspin ohjelmia on esitelty Esperanto-sivulla #425.
Tässä vaarojen täyteisessä Internet-maailmassa on kuitenkin syytä suojautua verkon riskeiltä. Tämä koskee nykyisin myös Raspberry Pi -koneita, joita on aiemmin ollut melko vähän, mutta nykyisin jo melko paljon. Verkon pöpöjä ja pahantekijoitä vastaan suojautumiseen on ohjeita Esperanto-sivulla #434.
|
Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea" |