Mitoiltaan periaatteessa ääretön taso on perustavaa laatua oleva 3D-avaruuden olio.
Taso voidaan määritellä esim. sitä vasten kohtisuoran vektorin avulla. Taso kulkeen pisteen r kautta. Keskenään erisuuntaiset vektorit u ja v määräävät tason suunnan ja niitä vastaavat skalaarit ovat u ja v. Jokainen tason piste x toteuttaa yhtälön
x = r + uu + vv
Normaalivektori N on kohtisuorassa tasoa vasten. Normaalivektori N voidaan määritellä myös tason em. vektoreiden u ja v ristitulona (×)
N = u × v
Normaalivektorin pituus on mielivaltainen. Normalisoidun normaalivektorin n pituus on yksikön suuruinen ja se on siten yksikäsitteinen. Normalisoitu normaalivektori n saadaan jakamalla normaalivektori N omalla pituudellaan.
n = N / |N|
Vaihtoehtoisesti taso voidaan määritellä neljällä vakiolla A, B, C ja D.
Tasoon kuuluvat ne pisteet x joiden erotusvektori tason pisteestä r on kohtisuorassa tason normaaliin N nähden. Kohtisuoruus ilmenee siitä että erotusvektorin ( x - r ) ja normaalivektorin välinen pistetulo (·) on nolla.
( x - r ) · N = 0 x · N - r · N = 0Kun määritellään x ja N komponenteittain ja lisäksi skalaari D
[ x ] [ A ] x = [ y ] , N = [ B ] ja D = -r · N [ z ] [ C ]
niin tason pisteille (x, y, z) pätee yhtälö
[ x ] [ A ] [ y ] · [ B ] + D = 0 [ z ] [ C ] Ax + By + Cz + D = 0
A, B ja C ovat siis tason normaalivektorin N komponentit. Tason pisteen x komponentit olkoot
[ xr ] x = [ yr ] [ zr ]
Näistä voidaan ratkaista tason neljäs vakio D
D = -Axr - Byr - Czr
Pistetulo r · n on pisteen r projektio tason normaalin suunnassa (huom: normalisoitu normaalivektori n). Tämä projektio on sama kuin pisteen r kohtisuora etäisyys origosta.
x · N = r · N x · (N / |N|) = r · (N / |N|) x · n = r · n
Tason voidaan täten myös määritellä niin että tasoon kuuluvat ne pisteet x joiden projektio origosta on sama tason normaalin suunnassa.
Tason kohtisuora etumerkillinen etäisyys origosta d on sama kuin tason pisteen projektio normaalin suunnassa.
d = ( r · N ) / |N| = -D / √¯ (A² + B² + C²)
Jos normaalivektori on normalisoitu n niin silloin A² + B² + C² = 1 ja tason etumerkillinen etäisyys origosta on
d = r · n = -D
Pisteen p jonka koordinaatit (x, y z) etäisyys origosta tason normaalivektorin N suunnassa on pisteen p projektio normalisoidulle normaalivektorille.
Kun tästä vähennetään edellä käsitelty tason kohtisuora etäisyys origosta, saadaan pisteen p kohtisuora etumerkillinen etäisyys d tasosta.
d = ( p · N ) / |N| - ( r · N ) / |N| = ( p · N - r · N ) / |N| = ( Ax + By + Cz + D ) / √¯ (A² + B² + C²)
Jos normaalivektori on normalisoitu n jolloin A² + B² + C² = 1 niin kaava yksinkertaistuu muotoon
d = Ax + By + Cz + D
Taso voidaan esittää vakioiden A, B, C ja D avulla ja pisteiden p ja q välinen suora vektorin v = q - p avulla parametriesityksenä
Ax + By + Cz + D = 0 s(t) = p + t v
Kun tason normaalivektori N esitetään komponenteittain, voidaan tason yhtälö esittää pistetulon (·) avulla muodossa
[ A ] N = [ B ] [ C ] N · x + D = 0
Tason ja suoran leikkaus tapahtuu sillä parametrin t arvolla jolla suoran parametripiste s(t) toteuttaa yhtälön
N · s(t) + D = 0 N · ( p + t v ) + D = 0 t N · v = - N · p - D t = - ( N · p + D ) / ( N · v )
Nollalla jakamista on syytä varoa, sillä voi olla N · v = 0 kun tason normaali N on kohtisuorassa vektorin v = q - p suuntaista suoraa vasten. Tällöin taso on yhdensuuntainen vektorin v kanssa, joten tapauksen yksityiskohdat eivät ole kiinnostavia aurinkokellon kannalta. Niinpä ei siitä sen enempää.
Leikkaupisteen 3D-koordinaatit saadaan sijoittamalla ratkaistu t suoran yhtälöön s(t) = p + t v