Edellinen | Seuraava |
|
Porin kesän hektisimmät hetket ovat ehkä jo förbi, mutta sietää varoittaa keskikaupungilla kulkijaa sallitun rajoja hipelöivästä vieraasta aineksesta, ulkopuolisesta kulttuuripaineesta, provokaatiosta ja salakavalista vaikutuksista. Vallattomuutta ja omankädenoikeutta?
Porin linja-autoaseman kaupunkibussien pysäkillä joku yrittää kouristuksenomaisen oma-alotteisesti mainostaa Kiili-nimistä paikkakuntaa ja sen kotiseutumuseota. Hirmuista!
Kiilin kesän huipentuma ja lokaali kulttuurikliimaksi on arvattavasti 20.08.2017 jolloin "Laulamme yhdessä Kiilin kalasuolaamossa", klockan fjuurtton, Pris/hinta aikuisille 15€. Vassokuu. Tvångsvenska? Volvo-folket har det lite bättre? Pimpan är bäst bakifrån? Svenska-talande bättre folk?
Justihin joo, varmaan unohtumaton elämys.
Epäilemättä kaikki porilaiset kaupunkibussien käyttäjät haluavat laulaa-loilottaa jonkun kaukaisen syrjäkylän kalasuolaamossa?
Missä sellainen Kiili edes onkaan? Kartan mukaan se näkyisi olevan Merikarvian pohjoispuolella meren rannassa. Sideby/Siipyy on hiukan isompi paikannimi sen lähistöllä. Siellä lie ainakin kirkko.
Merikarvian suunnan ihmisten itsekkään armoton kotiinpäin vetäminen ei ole Porissa täysin uusi ilmiö. SAMK:issa eräs kone- ja tuotantotekniikan alueen opettaja K.Kivi on kokenut aivopestä herkkiä opiskelijoita ujuttamalla oppitunnilla asiapitoisen tekstin tajunnnan virtaan erään merikarvialaisen autokorjaamon piilomainontaa.
Sidebyn asukkaat eivät selvästikään aio syrjäytyä ja marginalisoitua, pudota ikäänkuin kärryiltä tien sivuun.
No joo, itse asiassa tuo pieni paikkakunta ei edes sijaitse Satakunnassa, vaan Pohjanmaalla, sillä oheisessa karttaotteessa näkyvä violetti katkoviiva on juurikin näiden maakuntien välinen rajaviiva. Saattaa sillä silti olla jokin kytkentä siihen merikarvialaiseen autokorjaamoon. Ehkä he spekuloivat tekevänsä lisää massia siten että porilaisten autot hajoavat juuri siinä Merikarvian kohdalla ja tarvitsevat paikallisen autokorjaamon palveluita?
|
Mutta ei siinä kaikki.
Porin kaupunginkirjaston vaihtokirjahyllyyn joku kavala liminkalainen salainen agentti taasen oli kavalasti ujuttanut Limingan taidekoulun mainosvihkosen.
Tätä voisi pitää raskaan luokan törkeänä kulttuuriskandaalina ja provokaationa paikallista Porin taidekoulua kohtaan?
Mitä tämä oikein on, hillitöntä lobbausta, säälitöntä mediavaikuttamista, julmia kyberhyökkäyksiä ja kybersotaa? Joko olisi huudettava suureen ääneen että lobbarit, mielipiteenmuokkarit kaikotkaa?
Kulkevatko tummiin huppareihin ja aurinkolasien taakse kätkeytyneet vieraan vallan agentit kesäisessä Porissa nakertamassa porilaisen yhteiskunnan kannatinpilareita?
Missä rauhallinen ihminen on enää turvassa? Mikä on porilaisten tulevaisuus? Muutummeko kaikki - allihuuppa - rastatukkaiksi raggae-musiikkia harrastaviksi hyönteisfarmareiksi? Saavatko heinäsirkkalaumat kaikessa rauhassa mellastaa ja pimentää Auringon?
Järkkyykö perusturvallisuutemme? Uhkaako uneliaan untuvaista lintukotoamme totaalinen kaaos ja armoton anarkia? Vetääkö Robotti Ruttunen pitemmän korren? Missä viipyvät limuviinat? SoTe vaiko eikö SoTe?
Ovatko tulevaisuuden matot vain maalikerroksen paksuisia? Kriminalisoidaanko heteroseksi? Muutummeko kaikki islaminuskoisiksi neekereiksi?
Onko Suomessa tulevaisuudessa niin paljon tuulivoimaa että kevyempien ihmisten on turvallisuutensa takaamiseksi sullottava painavia kiviä taskuihinsa jos aikovat mennä ulos?
|
Huokaus.
Niin ja mielenrauhaani sekä kansalaiskuntoani rasittaa lisäksi myös muutamat Porissa roikkuvat nauhakenkäparit.
Toivottavasti nekin eivät ole eettisesti epäilyttävien ulkopaikkakuntalaisten häijyjä ilkitekoja.
Porin kauppatorin laidalla Meri-Porin suunnan bussien pysäkillä on jo viime kesänä voinut oman valintansa mukaan joko ihailla tahi paheksua katulamppujen rungon päälle heitettyjä nauhakenkiä jotka roikkuvat siellä ylhäisessä yksinäisyydessään.
Kengät on yhdistetty toisiinsa pitkillä nauhoilla, joten ne pystyy ehkä suhteellisen helpostikin heittämään putken päälle ja ne ovat siellä vakaassa, stabiilissa tasapainotilassa. Tuuli ei niitä pudota maahan, niin kauan kuin nyörit pitävät. Nauhat voivat liukua putkea pitkin, mutta kengät eivät putoa, koska nauha ei voi liukua pois putken päältä.
Arvaan että joku hyvää tarkoittava persoona kenties myöhäisenä illan hetkenä lämpimällä säällä alkoholin vaikutuksen alaisena on tullut siihen lopputulokseen että hän omistaa ylimääräisen parin nauhakenkiä ja hän on päättänyt koristaa kaupunkikuvaa intuitiivisen innovatiivisesti hikisillä patiineillaan, kenties eräänlaisenä ihmisen tahdon vapauden ilmentymänä, urhoollisen ylpeänä kohtalonuskon väheksyntänä, omakohtaisena filosofisena kannanottona. Ehkä hän on kokenut tämän parhaaksi keinoksi osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja syrjäytymisen torjuntaan?
Tänä kesänä huomasin että toinen läheinen valaisinpylväs on saanut vastaavaa kansalaisaloitteellista koristelua, vieläpä kaksi paria nauhakenkiä roikkumassa siellä korkeuksissa.
Arvaan että nauhakenkien heitosta kaupungin korkeisiin lyhtypylväisiin saattaa hyvinkin kehkeytyä uusi porilainen kesäinen kansallisurheilulaji.
Rakkauslukkoja Porissa on jo sillalla, eikä se silta siihen sorru, joten täytyy koettaa keksiä jotakin muuta, jotakin omaperäistä. Ehkä lyhtypylväät saisi taipumaan hikisten nauhakenkien painosta? Aina kannattaa yrittää.
Olympiakomitean tulisi tämän johdosta pikaisesti ryhtyä toimenpiteisiin. Lajille on on laadittava säännöt. Doping-testit voi ehkä unohtaa, mutta nauhojen pituutta on ehdottomasti rajoitettava, sillä epärehellinen kilpailija epäilemättä voi saada ansiotonta etua käyttämällä erikoisen pitkiä nauhoja jolloin kohde on helpompi saada pyydystettyä kenkien väliin.
Niin, niin, niin. Jollakin tapaa ihmisen on kuitenkin koetettava itseään viihdyttää jatkossakin.
Maakuntavaaleja ei sitten taida lähiaikoina olla odotettavissa. Hyvä uutinen on että Paavo Väyrynen on ilmoittautunut predenttiehdokkaaksi. Tokihan minä Väyrystä voin äänestää, vaikka presidenttiyden ideaa muuten karsastankin. Ihan oikeasti presidenttiä ei tarvita, se on turha menoerä. Rahaliitosta eroamista ajavia tahoja kannattaa kuitenkin kannattaa.
Jos oma ehdokas ei ole mukana presidentinvaalin toisella kierroksella, niin sitten piirrän varmaan äänestyslippuun kirkkoveneen, hämähäkin väärinpäin tai ripsipiirakan ja kirjoitan siihen että TURHAKE. Sen kuuluu olla joko Väyrynen tai sitten ei kukaan.
Porilaisen maalikauppa VäriPorin ohi kulkiessa havaitsin pääsisäänkäynnin edessä asfalttiin maalatun sinivalkoisen maton. Maalikauppa saattaa siis olla enemmänkin sekaantunut maalikerroksen paksuisten mattojen mysteeriin. Eivätpä nuo viivakoodejakaan ole.
Ja aivan oikein. Kauppatorin maalimattoa tarkemmin tutkien siitä löytyy selkeä mainosteksti VÄRI PORI jopa maton molemmista päistä. Vaikka luulen kyllä että oikeasti firman nimi on tarkoitus kirjoittaa yhteen, ilman välilyöntiä. Arvaan että VäriPori on vähintäänkin lahjoittanut mattoon tarvittavan maalin, koska on selkeästi maton sponsori.
Puuvillatehdas on ollut 1900-luvulla Porissa merkittävä teollisuuslaitos. Savupiipputeollisuutta sanan varsinaisessa merkityksessä.
Minulle - sisäisesti sivistymättömälle vakosamettihousuiselle miehelle - Puuvilla on viimeksi tarkoittanut Yliopistokeskusta jossa olen muutaman kerran vieraillut joillakin kursseilla, mutta sehän kattaa vain osan entisen Porin Puuvillan rakennuksia.
|
Siellä Puuvillassa on myös kauppakeskus, jossa tosin en ole tullut asioineeksi. Sijainti siellä joen väärällä puolella on jalkamiehelle hiukan epäsuotuisa.
Kirjastossa oli nyt sivistymisen ja porilaisuuden päivittämisen paikka, joten napsin muutamia kuvia lähinnä näyttelyn valokuvista.
Tehtaan toiminta on ilmeisesti alkanut noin vuonna 1900. Tehdasta on rakennettu useassa vaiheessa. Toiminta jatkui aina vuoteen 1994 saakka, tosin loppua kohti määrällisesti hiipuen. Viimeinen niitti Puuvillan arkkuun oli vuoden 1981 tulipalo.
Onhan se Porin Puuvilla ainakin viime vuosisadan alkupuolella ollut kova juttu. Eihän Suomessa enää mikään kannata. Mutta monet hamekankaat on varmaan tehty porilaisesta puuvillasta. Valitettavasti sellaisia kauniita hamekankaita ei voi enää edes luvata ostaa pysyvämpää parisuhdetta kaipaavien naisihmisten iloksi ja mielen virkistykseksi. Ymmärtääkseni hamekankaan tarjoaminen naiselle on nimittäin perinteisesti ollut jonkinlaista kosintaa.
Siltaa pitkin sinne Puuvillaan täytyy mennä kauppatorilta, joten leveän Kokemäenjoen ylittävä silta on tärkeä tähän liittyvä aihe.
|
Oheisessa 1920-luvun valokuvassa näkyy vanha ponttoonisilta Charlotta uuden teräsrakenteisen Porinsillan vierellä ja Puuvillan tiilirakennukset siellä taustalla.
Niin, en usko että tulee "Puuvillassa" paljonkaan asioitua, ainakaan ellen pääse sinne yliopistokeskukseen opiskelemaan. Siellä on Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitos.
Valitettavasti vain johtamiseen keskittyvä linja on Porissa käytettävissä Diplomi-Insinöörin komealta kalskahtavaa arvonimeä halajaville. Olen edelleenkin lujasti sitä mieltä että Porissa ei varsinaisesti pysty opiskelemaan ihan oikeaa tekniikkaa. Insinöörin ilme jää irvistyksen asteelle.
Vaikka olen kyllä muistaakseni erään turhautuneen paikallisen kansankynttilän kuullut uhoavan epätoivon vimmalla että Porissa pystyy opiskelemaan vaikka (filosofian?) tohtoriksi asti.
Kyllä Puuvillan näyttelyssä väriäkin on, ei se ole mikään ankean harmaa ja mustavalkoinen paikka.