Ei aika tuo - jo ohi mennyt - koskaan palaa

Edellinen Seuraava

Edellä rehvastelin vanhoilla diakuvilla joita olen sosialisoinut koululta. Tosin osa niistä onkin tarkemmin tarkastellen suomalaisen Valmetin paperikoneen kuvia, joilla ei ole saksan kanssa muuta tekemistä kuin että ne ovat saksassa valmistetuissa diakehyksissä. Kuvia on silti niin paljon etten yritä mahduttaa niitä edelliseen juttuun, vaan aloitan uuden.

Hmm, hiukan vinossa nämä ovat ja taustavalo on epätasainen ikkunakarmin heijastuksen vuoksi. Saapa nähdä saanko kuvattua parempia.


Ideointi käy meikämannelle ihan työstä, ei suju juohevasti luonnostaan

Karjarannan tulevaa asuntomessualuetta ("Karjaranta 21") olen edellä ohikulkien ihmetellyt, vaikka ei minulla sen kanssa varsinaisesti olekaan ollut mitään todellista tekemistä enkä tule rakennuttamaan sinne taloa.

Mutta kappas vaan, löysin koululla pöytiin liimattuja lappuja joissa mainostettiin kahta Porin asuntomessuihin 2018 liittyvää ideointityöpajan iltaa. Ihan yhden kokonaisen opintopisteen voisi saada niihin osallistumalla. Opintopisteitä minulla on kyllä jo yli sen insinöörille vaaditun 240:n, joten varsinainen motiivi osallistumiseen on uteliaisuus.

Salaisena haaveena osallistuminen rakentamiseen tai suunnitteluun, mutta realistisesti ajatellen lehdellä jäänen soittelemaan. Minun ideani ovat luultavasti aivan vääriä ideoita.

Mitään julkisia rakennuksia asuntomessualueelle ei tule, joten enpä usko että mikään talotehdas tai kukaan asunnonostaja haluaa sisäseinälleen lasimaalauksen kaltaista astronomista kelloa tai ulkoseinälleen jättiläiskokoista aurinkokelloa. Yksityisyys on kunniassaan. Sinne tulee mm. neljä omakotitaloaluetta, muutamia kerrostaloja ja yksityinen päiväkoti.

Tilaisuus pidettiin SAMK:n Vähärauman kampuksella siinä malliluokassa jota olen hiukan esitellyt aiemmin, huoneen sisään rakennetussa huoneessa. Pikkunaposteltavaa ja juomia oli pöydällä tarjolla aivan kiitettävästi. Meitä sähköpostitse ilmoittautuneita opiskelijoita oli paikalla vain 8 kpl, vaikka olisi mahtunut jopa 30.

Karjaranta 21 -teemat olivat näkyvästi esillä. Niitä on pakko kunnioittaa joka käänteessä, myös asunnon rakennuttajien.

Karjaranta 21 -teemat
  1. Elämää kaupunkikylässä
  2. Ekologisuus ja digitaalisuus
  3. Kokemäenjoki ja Kirjurinluoto
  4. Ruoka ja yrittäminen

Aurinkoenergiakurssin jälkimainingeissa tuntuu yön yli nukuttua hiukan oudolta että aurinkoenergian hyödyntämisestä ei lausuttu halaistua sanaa vaikka ekologisuuden teema oli silmiinpistävästi esillä. Kerrostaloissakin sentään lie melko hyvät edellytykset hyödyntää aurinkoenergiaa? Sikäli en uskalla luvata mitään siitä miten rakennusvalvonta tulisi suhtautumaan talon ulkonäköä oleellisesti muuttaviin aurinkoenergiaa hyödyntäviin rakenteisiin esim. talon katolla.

Tuo Karjarannan alue on entistä teollisuusaluetta joka on kuin vahingossa jäänyt keskikaupungin kupeeseen. Siinä on nyt omakotitalon hankkijalle ainutlaatuinen tilaisuus saada oma yksityinen tontti ja mökki läheltä Porin kaupungin keskustaa. Yleensä hiukankin isompien kaupunkien uudet omakotitaloalueet sijoitetaan jonnekin kauas korpeen, automatkojen taakse.

Jokiranta lie melko puoleensavetävä myyntivaltti. Venelaitureitakin voidaan rakentaa jos tarvetta ilmenee. Tosin kannattaa muistaa se silta meren suunnalla jonka suurin alikulkukorkeus on vain 4 metriä, eli normaalit purjeveneet voi unohtaa. Optimistijolla ei ehkä ole se mitä nykyaikaiselle veneestä haaveilevalle ensimmäisenä tulee mieleen. Perheluokan purjeveneen maston korkeus on jotakin kymmenen metrin luokkaa eikä sellaisen maston hallittu kaataminen sillan alitusta varten ole ihan triviaali juttu, nimittäin sillä tavalla että maston pystyisi taas helposti ottamaan käyttöön.

Oikeastaan tämä ranta on kaavan mukaan tulva-aluetta, mutta maapohjaa lie sentään rakennettu ylöspäin, joten ehkä omakotitalossa asuja ilman kumisaappaitakin pärjää. Kevättalvinen iso jääpato joessa lähellä Pihlavanlahtea voisi varmaan nostaa veden pintaa huomattavasti, mutta OK-alueen pohja lie sentään noin 3 metriä keskiveden yläpuolella. Reposaaressa korkeus merenpinnasta on selvästi vähemmän, mutta vertailu ei ole ihan reilua koska Reposaari ei ole joen rannassa.

Asuntoalueen rantaan tulee ihan rantabulevardi ja joen yli rakennetaan kevytrakenteinen silta. Mitään über-raskaita rekkakuormia sen sillan yli tokkopa vaan ajellaan. Karttaan piirrettyä siltaa ei siis vielä ole olemassa. Leikkipuisto ainakin pykätään, ehkä suunnittelukilpailun tuloksena. Kaava lienee melko vapaamielinen ja erilaisia rakentamisratkaisuja salliva, mutta yleisenä viitteenä on annettu mm. Kuukkerin rakennustyyli. Piha-alueista tullee melko suljettuja ja aidattuja. Rakennusten olisi ehkä kiva olla puisen näköisiä, mutta rakennusmateriaalia ei ole rajoitettu. Betonistakin voi rakentaa. Kaksikerroksisia omakotitaloja voi rakentaa omakotitaloalueiden kulmiin. Tästä asuntomessualueesta pyritään tekemään "kaupunkikylä", kylä ison kaupungin keskustan lähellä. Joen toiselle puolelle taitaa tulla jonkinlainen ruokatori.

Messujen edustaja vakuutteli kaupungin hyväntahtoisuutta rakentajia kohtaan ja kuulemma maan parhaisiin asuntomessuihin pyritään. Luulenpa kuitenkin että kaupunki ei pistä paljon omaa rahaansa tässä likoon. Omakotitalojen täytyy valmistua edustuskelpoiseen kuntoon maalauksineen kaikkineen melko ripeässä tahdissa. Arvaan että asiakkaan maksukykyisyys ja tottumus rahan käsittelyyn ei olisi pahitteeksi. Jos talous tekee tiukkaa, niin kandee ehkä harkita muita vaihtoehtoja? Arvalla näitä ei valita joten Onnettaren suosikkikin joutuu tarkan syynin kohteeksi. Tavallinen Aku Ankka ja onnenmyyrä Hannu Hanhi ovat tuurin suhteen samalla viivalla.

Omakotitalon tontin haluajille on omat sääntönsä ja parakraahvinsa joihin en kuitenkaan jaksanut erikoisemmin syventyä koska kuulun ihan erilaiseen sosiaalis-ekonomiseen ryhmään, kastiin ja yhteiskuntaluokkaan. Olen paariaa, verokirjaporukkaa.

Minun täytyy siis nyt pureutua noihin asuntomessujen teemoihin, pyhään sanaan ja sakramenttiin. Digitaalisuus oli vahvasti esillä järjestäjien esityksissä. No jaa, digitaalisuudesta, tästä nykypäivän filosoohvien kivestä ja kaikenkattavasta yleisratkaisusta minulla on hiukkasen skeptisiä käsityksiä. Minulla on virtuaaliähky.

Mieluummin olisin tekemisissä konkreetisten juttujen kanssa. Haluaisin levittää insinööriyden, insinöörifysiikan ja mekaniikan ilosanomaa sekä todellisten rakenteiden ja mekanismien ylistysvirttä. Konkreettinen väestönsuoja on nasta juttu, virtuaalinen väestönsuoja pelkkää huijausta. Perustarpeet eivät maailmasta poistu koskaan. Minun rahkeeni eivät kuitenkaan riitä esim. nollaenergiataloon, luvanvaraiseen rakennesuunnitteluun tai edes tavallisen talon LVI-systeemiin.

Mielestäni jokseenkin kaiken oleellisen asuntomessualueella päättävät rakennusten rakennuttajat ja asuntojen ostajat. Ulkopuolisille tokkopa vaan jää paljon muuta kuin kosmeettinen rooli. Toivottavasti olen väärässä. Olisin ihan mielelläni väärässä tässä asiassa.

Mitä merkitsee elämä ja ekologisuus kaupunkikylässä? Miten yrittäminen yhdistyy asuntomessualueen taloihin? Mahdollisesti alueelle tulee jonkinlaisia puutarhoja, vaikka OK-tontit taitavatkin olla aika pieniä ja ne voidaan rakentaa melkoisen piukkaan. Pienimuotoinen yritystoiminta olisi mahdollista asumisen yhteydessä taloissa joissa on tätä varten erillinen sisäänkäynti liiketiloihin suoraan kadulta. Siinä voisi kenties olla kampaaja, tilitoimisto, hammaslääkäri, sisustussuunnittelija, taidemaalari, hieroja, jalkahoitaja, asianajaja, kultaseppä, räätäli, pikasuutari, ompelija, yksityisetsivä, kallonkutistaja, astrologi, elämäntapaneuvoja, ennustaja, R-kioski, antikvariaatti, fysioterapeutti, sijoitusneuvoja, vedonlyöntipiste, pyöveli?

Josko tästä Karjarannan asuntomessualueesta kehkeytyisi jonkinlainen varakkaan keskiluokan käsityöläiskylä? Vai olisiko taiteilijakylä parempi? Kirjurinluoto jatseineen on "kivenheiton" päässä, joten kenties rytmikkäät jazz-hemmot mukaansatempaavine letkeine neekerirytmeineen valloittavat ja kansoittavat koko alueen?

No joo, vapaamuotoinen ideointi ei ole minun leipälajini ja ryhmätyö on aina meikäläiselle kuin tervan juontia, mutta yritän sinnitellä ryhmän mukana. Yhden opintopisteen vuoksi en kuitenkaan aio kovin paljoa hikoilla. Näissä sessioissa en tule oppimaan talon lämmitysjärjestelmän FEM-mallinnusta, joten otan ne löysin rantein.

Annan toisten mä talletella
suuret setelit,
Ne multa pitkät vain saa,
Elän, pelaan, kuljen
ja laulu soi,
Kas osaansa ei muutella voi,
jaaa-jah
Määräänsä ei muutella voi...


Galleria