Kyllä opiskelu vaan on ihan täysi kokopäivätyö

Edellinen Seuraava

Ainakin nuoriso-opiskelijoilla on selkeästi omat rientonsa. Tapahtumilla näkyy olevan omat teemansa. Aiemmin teemana oli eksoottisen etelämeren saaren kuuma meno & meininki, ALOHA NIGHT. Enpä ole kylläkään näihin rientoihin osallistunut, iäkkäänä aikuisopiskelijana. Haluan olla kiltti nuorille tytöille ja miksei vanhemmillekin.

Vaikka eipä tuo aivan huonolta idealta vaikuta tuo julisteen kehoitus "COME AND GET LEI'DI". En tiedä olisiko tuolla sanaleikillä LADY ja GET LAY jokin tuhma erikoismerkitys nuorison slangissa. Suggestive lyrics oli ennen paheksuttavaa, mutta tuskin nykyisessä horjuvassa markkinataloudessa jossa kaiken on oltava kiimahajustettua mennäkseen kaupaksi.

Kepeä kaislahame näkyi silloin olevan myös esittely- ja lipunmyyntipöydän ympärillä. Nuorison siveyden ja moraalin nimissä toivon että heillä kuitenkin oli paksut alushousut.

Tapahtumat näkyisivät sijoittuvan entiseen elokuvateatteriin. Ja voihan se olla osin nykyinenkin elokuvateatteri, en ole tsekannut paikkaa sisältä viime vuosina.

Totinen opiskelu on joka tapauksessa täysi kokopäivätyö vaikka esim. työkkärissä kuvitellaankin että aikuisopiskelu ammattikorkeakoulussa voisi olla pelkkä kepeä sivuhomma joka ei pahemmin rasita eikä varsinkaan estä menestyksekästä täysipitkässä päivätyössä kulkemista.

Opiskelumahdollisuus on jokseenkin ainoaa myönteistä mitä tällä yhteiskunnalla on tarjota. Eikä sitäkään mahdollisuutta niin kovin auliisti haluta enää esillä pitää. Kun tällä yhteiskunnalla ei nähtävästi muutenkaan ole tulevaisuutta, niin miksi tukea opiskelua? Miksi köyhien pitäisi saada opiskella!? Mitä vikaa kyykyssä olemisessa muka on! Miksi paskakuskilla pitäisi olla insinöörin tutkinto?

Työvoimapula, se tietysti vaatii pitämään opiskeluajat mahdollisimman lyhyinä, se poliitikkojen visioima ankara pula työntekijöistä, se josta he niin suurta murhetta kantavat.

Mutta kun suomalaisia työttömiä on tiettävästi noin 350000 niin kauhulla odotan mitä paskantaminen tulee jatkossa maksamaan. Onko köyhällä varaa enää edes paskalla käydä? Jos 350000 työtöntä työllistetään paskakuskeiksi (siis nykyisten lisäksi), niin kyllä tulee paska hintoihinsa. Siitä tulee tosi kallista tavaraa kun ahkerasti veivataan ja kuljetellaan ristiin-rastiin. Sillä eihän työtä ilman siitä aiheutuvia kuluja voida tehdä. Hyväntekeväisyysjärjestöt jakavat ilmaista leipää, mutta tuskin ne sentäään ilmaiseksi alkavat käydä paskahuuseja tyhjentämässä.

Uusi nuorison vapaa-ajan treffien teema on kuitenkin oikein hieno ja siisti, suorastaan steriili, "avaruus" tai ainakin jotakin sinne päin. Kaikkihan tietävät mitä avaruus on, se alkaa jostakin hyvin kaukaa ja jatkuu kuka-tietää-minne.

Avaruushan on absoluuttisen puhdas, ylevä ja jalo aihe. Varma valinta. Ikuiset tähdet, äärettömyys, elämä maailmankaikkeudessa, mustat aukot, kvasaarit, kosmologia, eskovaltaojat ja sitä rataa. Noh, ainakin vaikuttaa näin puusta katsoen siveellisemmältä kuin etelämeren kuumat kaislahameet.

Löytyy UFO:a, E.T.:tä, rehvakasta spiraaligalaksia ja Tähtien Sotaa. May the Force be with YOU! "Galactic Kino". Myös maapallon ulkopuolinen elämä on siis edustettuna. Demokratia jyrää.

SIX CITY, mitähän se merkitsee? Tämä jää minulle laiskanläksyksi. Olisiko tuo jonkinlainen leikkimielinen väännös otsikosta SEX IN THE CITY?

Lippuja on nähtävästi ollut kovasti myynnissä puolenpäivän aikaan tuon pöydän luona. Sarvipäiset tai muuten erikoisen futuristisesti koristellut nuoret naiset päivystävät kuin Väiskin lihatiskillä. Eräällä oli tumman vihreiksi maalatut huulet. Enpä ole paljoa muuta uskaltanut kuin vilkaista ohimennessäni. Lihan himot ja ilot pyrin kohdistamaan omaan ikäluokkaani. En tunne nuoren lihan k-kertoimia, g-pisteestä puhumattakaan.

Esittelypöydän katteena on seitinohut läpikuultava STAR WARS -pöytäliina. Ihan kateeksi käy. Minäkin haluaisin tuollaisen. Siinä on kuvattu mm. pieni mutta ponteva vihreä Jedi-mestari Yoda ja salakuljettaja Han Solon litteähkö tyylikäs avaruusalus.

Niin, avaruus, se on paljon käytetty teema. Ihmettelen vaan miksei koulussa opeteta esim. sitä miten Aurinko liikkuu taivaalla, hyvinkin perustavanlaatuinen aihe. Ei vaadi ylettömiä. Ei tarvitse edes ottaa kantaa siihen minkä muotoinen maapallo on ja kiertääkö Aurinko meitä vaiko me Aurinkoa. Ei tarvita eskovaltaojia eikä mustia aukkoja. Ei tarvitse tietää maailmankaikkeuden kohtaloa eikä fyysikoiden hellimää veret seisauttavaa Kaiken Teoriaa.

Valitettavasti joudun kaikesta avaruushömpästä huolimatta toteamaan että tämä yhteiskunta ei ole Sky-wise, emme yleensä tunne yksinkertaisia avaruusympäristömme seikkoja kunnolla. Moniko tuntee Suomessa näkyvän käytännön tähtitaivaan vaikkapa vain toiseen magnitudiin saakka? Moniko tunnistaa yön taivaalta paljain silmin näkyvät planeetat? Moniko todellisuudessa löytää esim. kiikarilla öisen tähtitaivaan kirkkaimmat sumumaiset kohteet (kuten kuuluisat Messier-kohteet)?

Kaikkihan ovat eskovaltaojia jotka tuntevat mustat aukot (ja varmaan ruskeatkin?) mennen tullen ja hanskaavat suhteellisuusteoriat, epätarkkuusperiaatteet, kvanttifysiikan, kylmäfuusion, superluminaalisen ekspansion, teleportaatiot sekä maailmankaikkeuden laajenemiset, mutta Auringon liikkeen peruskauraa ei osata yksityiskohtaisesti vaikka se olisi matemaattisesti aika helppoa. Pallogeometria ei nähtävästi kuulu yleissivistykseen.

Ajattelemme liian globaalisti ja unohdamme arkipäivän pienet lokaalit asiat. Koulukin taitaa kouluttaa ihmisentaimet nöyriksi EU-alamaisiksi ja passiivisiksi sohvaperunoiksi sen sijaan että tarjoaisi lapsille oikeita elämän eväitä.

Aurinkogeometrian simulaattori on minulla pyörinyt aatoksissa. Simulaattori joka pienoismallia valaisten esittäisi miten Aurinko liikkuu taivaalla eri vuoden- ja vuorokauden aikoina . Aurinkokellon testaamisesta se idea alkuaan on lähtenyt, mutta yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpi käyttötarkoitus olisi ehkä aurinkotalon pienoismallin esittely yleisölle jossakin rakennusmessuilla.

Jonkun pitäisi joka tapauksessa tehdä sellainen, se olisi kulttuuriteko. Minulla ei ole pääomaa. Suunnitteluprojekti-kurssin puitteissa tekee kuitenkin mieli kehitellä ajatusta. Ainakin jotakin 3D-malleja aion tehdä simulaattorin perusrakenteesta. Ekvatoriaalinen perusrakenne on minusta järkevin koska se mahdollistaa jo yhdellä vapausasteella - tuntikulmalla - Auringon liikkeen simuloinnin melko pitkälle (kun deklinaatio on vakio).

Noh, suunnitteluprojekti on toki ryhmätyö, joten täytyy pelata ryhmätyön säännöillä. Ryhmätyö on koulussa itsetarkoitus vaikka työelämässä se ei sitä voi olla.

Äskettäinen urotekoni on koulun kirjastosta poistetun 1980-luvun FACTA-tietosanakirjasarjan raahaaminen Tekunkorpeen neljän reissun taktiikalla, muun kulkemisen ohessa. On siinä tosin täydennysosakin vuodelta 2000.

Mitähän sillä tekisi? Tässä nettivetoisessa maailmassa vanhat tietosanakirjat eivät oikein ole arvossaan. Enemmänkin ne koetaan rasitteeksi. Periaatteessa ne ovat kuitenkin arvokasta suomalaista kulttuuriperintöä. Menneisyyttä ei pitäisi hylätä sillä se on jalusta jolla seisomme.

Nykyisin saa sellaisen käsityksen että suomalainen valtio ei ole kauhean kiinnostunut suomalaisten hyvinvoinnista ja nuorison elämän eväistä. Niinpä näyttää siltä että jonkinlaisten yhdistysten tai vastaavien täytyisi ryhtyä huolehtimaan yhteiskunnan korkeammista arvoista, siitä mikä tekee meistä ihmisiä sanan täydessä merkityksessä ja korottaa meidät niin paljon anttirinteiden, tarjahalosten, sauliniinistöjen ja alexanderstybbien yläpuolelle. Valtio on virkamiesten ja muiden julkisella sektorilla "työskentelevien" panttivanki, ei se ehdi kansaa ajatella myönteisessä mielessä.

Poliitikoille riittää kun valtio on vain väkivaltakoneisto joka pitää kansan ojennuksessa ja rankaisee poliittisesti heidän kanssaan epäyhteensopivia yksilöitä. Kansalaisyhteiskunta kuoli jo ennen syntymäänsä. Tavalliselle kansalle valtio on vain rasite. Meidän köyhien tulisi ilmeisesti perustaa Suomen valtiosta riippumaton yhteisö, oikeitten ihmisten yhteisö. Polittiset broilerit jääkööt vahtimaan paperitehtaitaan, pankkejaan ja oopperatalojaan.

Suuri maailmanlaajuinen tragedia on siinä että pääomaa on keräytynyt valtavia määriä jonnekin pankkien kätköihin. Tuotantoa ei kauheasti tarvita koska rikkaitten tarpeet ovat rajalliset ja köyhillä ei ole varaa ostaa. Väkisinkin sellainen kupla puhkeaa jossakin vaiheessa koska raha kuitenkin on vain lupaus tulevaisuudesta, ei sen enempää. Jos toivottu ruusunhohtoinen tulevaisuus ei toteudukaan, niin se kupla puhkeaa ja raha menettää arvonsa.

Ohessa on jonkinlainen näyte Ranskan perusteet 1 kurssin nykytasosta videotykin valaisemalta valkokankaalta kuvattuna.

Nämä lauseet tosin ovat hiukkasen irrallisia eivätkä muodosta täydellistä kokonaisuutta, jotakin puuttuu välistä.

Kurssi on jo loppusuoralla, viisi ekaa kappaletta kirjasta käsiteltynä. Kovin paljoa emme enää ehtine maaliskuun loppuun mennessä uutta oppia, vaikkakin kuudes kappale tulee vielä työn alle.

Kakkoskurssista minulla ei ole tietoa. Ranskan opiskeluni ei kuitenkaan tule lopahtamaan tähän, vaan aion sitkeänä sissinä jatkaa vanhojen kunnon Pique-nique kirjojen avulla kertailemalla. Tuo TV:ssäkin aikoinaan pyörinyt kieliohjelma pitäisi nimittäin kuulemani mukaan löytyä myös netistä. Ja täällä Tekunkorvessa netti ei maksa yhtään ylimääräistä koska sisältyy vuokraan. Vuokraan ei saa alennusta vaikka ei käyttäisikään DNA:n 2 megabitin talolaajakaistaa.

Vanhoja Soneran nettitikkuja minulla oli kaksikin siltä varalta jos sattuisi joskus tarvitsemaan, mutta irtisanoin ne koska korottavat jatkuvasti hintoja aivan törkeästi. Minulla ei ole varaa maksaa sellaisia kuukausimaksuja enkä hyödy mahdollisesta nopeuden nostosta pätkääkään. Prepaid-mokkula ei hirveitä maksa, jos sattuu joskus tarvitsemaan. Nyt ei tarvitse sitäkään murehtia kun ei ole rahaa matkustaa Porista yhtään minnekään. Olen nyt vaihteeksi täällä jumissa. Haaskalinnut kaartelevat taivaalla hiukopalan toivossa ja hyeenat ulvovat nurkissa, mutta elämä jatkuu kaikesta huolimatta. En pyytele korppikotkilta ja raadonsyöjiltä anteeksi olemassaoloani.

Runsas vuosi sitten olin jumissa Etelä-Pohjanmaalla, mutta Porissa on kuitenkin se hyvä puoli että opiskelupaikka ja mahdollinen tulevaisuus on nyt täällä eikä EP:lla. Joten olen ihan iloisesti jumissa Porissa, varsinkin kun vaihtoehtoa ei käytännössä ole olemassa. Pori on tällä hetkellä oikea paikka olla jumissa. No money, no honey, but ... lots of fun!


Kuvia on taas kertynyt aivan hirmuisesti









Tiedepuisto A:n kuppilan nettivakoilukamera



Laiskanläksyjä on hätäseen seiniltä lueskeltu

No eihän tämä ylettömän vaikeaa ole.

Yllä olin vielä ihmetyksen sormi hämmästyksen suupielessä, mutta nyt olen kokenut valaistumisen ja nähnyt tiedon valon.

Julisteiden sanoman mukaan SIX IN THE CITY on selkeästi nuorien bile-hileiden kuusien bileiden sarja.

FULL MOON PARTY meni minulta aika pahasti ohi.

Seuraavana tässä muutenkin perinjuurin amerikkalaistetussa maassa on vuorossa KINO GOES USA. Ei kai silloin vaan esitetä Hollywoodissa tehtyjä leffoja? Miten omaperäistä!

Siellä on paikallisilla party animal-tyypeillä varmaankin mahdollisuus verrytellä itsensä vetreiksi kesän rientoja varten. Itse olen viime aikoina yrittänyt harrastaa enemmänkin ranskalaisia elokuvia. Ei kunnon eurooppalaisen tarvitse hakea viihdettä valtamerten takaa.

Saksalaisia pokkareita lukisin myös mielelläni, mutta luuletteko että sellaisia on Suomesta helppo löytää! Korkeintaan leimautuu parantumattomaksi natsi-siaksi kun etsii ihan saksalaisia kirjoja. Saksa ei ole pelkkä kieli, se on myös vahva mielipide ja erikoinen elämäntapa?


Varoittava esimerkki heikosti toteutetusta käyttöliittymästä

Yritin piruuttani saada hyväksyttyä Windows 10:n päivityksen käsiäni heiluttelemalla, mutta eipä onnistunut klikata nappia.


Tiedepuisto A:n eli liiketalouspuolen aivan kummalliset tuulikaapin sivuhuoneet

Ainoastaan julkisessa rakennuksessa voi olla tällaisia huonosti tuottavia neliöitä.


Melkein déjà vue -elämys Porin torin lähistöllä

Titan Zero CityCabin senioriskootteri aiheutti minulle vähintäänkin kateudenpuuskan. En sentään ihan sydämenpysähdystä saanut. Nimessä "Zero" ilmeisesti viittaa esim. hiilidioksidin nollapäästöihin. Se ei nääs (suoraan) käytä fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa.

Tämä on sähkökäyttöinen laite jonka akun voi ladata tavallisesta pistorasiasta. Latauskerran hinnaksi mainitaan alle 0,50€. Ei vaadita ajokorttia, katsastusta, vakuutusta eikä rekisteröintiä. Saa ajaa pyörätiellä. Jonkinlainen huurteenpoisto lasille on luvassa, mutta varsinaista sisätilojen lämmitystä tuossa tuskin on. Lämmön tuottaminen akkusähköllä on hankalaa.

Kaksi henkilöä pystynee tällä siirtymään juohevasti paikasta toiseen lyhyehköjä matkoja esim. taajama-alueella. Polttoainetta ei tarvita, 800 W sähkömoottori hoitaa hommat. Ilmeisesti laitteessa on valot, heijastimet, taustapeilit, suuntavilkut, tuulilasinpyyhin, istuimet, jarrut sekä avattavat ikkunat ja ovet. Ohjaustangolla ohjataan kuten polkupyörää. Kädensijojen yhteydessä luultavasti on jarrujen käyttökahvat. Paino ja tarkat mitat tuntemattomia. Hintaa neljä ja puoli donaa.

Nopeus 15 km/h eli kolminkertainen kävelynopeus ei päätä huimaa, mutta riittää usein kaupungissa. Jos matkaa on kymmeniä kilometrejä niin silloin tarvittaneen enemmän bofoortteja konepellin alle.

Ongelmana porilaisittain näkisin lähinnä kapoiset kevyen liikenteen väylät. Ainakin Vähäraumassa on ajoittain vaikea jalankulkijan kohdata tavallistakin polkupyörää kun jalkakäytävän leveys ei riitä. Mitä sitten kun kaksi tällaista kohtaa toisensa kapealla pyörätiellä?

Pistää myös miettimään miten vakaa tuollainen korkea ja kevyt kottero on talvisilla lumisilla ja jäisillä teillä joissa ei aina ajeta aivan tasamaalla. Soveltunee parhaiten melko hyvin auratuille teille. No joo, eihän tätä maastoajoneuvoksi ole tarkoitettukaan ja järki on aina syytä pitää liikenteessä mukana.

Isompia pyöriä kaipailisin sekä ehkä hiukan enemmän maavaraa. Aerodynamiikka ei noissa nopeuksissa lie ylettömän tärkeää, mutta sivutuuliherkkyyttä vähentävä korin muotoilu olisi kovilla tuulilla ja liukkailla pinnoilla hieno ominaisuus. Tällaisessa ajoneuvossa korin ulkopinta-ala voi kasvaa melko isoksi suhteessa ajoneuvon ja kuorman yhteiseen massaan. Ajoneuvon painopiste toivottavasti on mahdollisimman alhaalla. Matalampi kori voisi olla toivottavaa vakauden vuoksi?


Olen joskus kirjoitellut jostakin hiukan vastaavasta ajoneuvosta. Meikäläisessä talvessa tarvittaisiin polkupyörän kaltainen kevyt mutta kolmipyöräinen katettu kulkuneuvo. Se olisi liukkailla keleillä paljon ongelmattomampi kuin kaksipyöräinen ja kate suojaisi matkalaista elementtien raivolta.

Minun ideani oli jonkin verran kunnianhimoisempi. Ajattelin että kevyessä 3-pyöräisessä ajoneuvossa olisi myös sähkögeneraattoria pyörittävät polkimet niin että matkalaiset voisivat tuottaa osan energiasta omalla lihasvoimallaan. Aurinkosähkökenno katolla voisi myös avittaa energiataloutta. Nopeutena ajattelin jotakin 40 km/h, mutta sellainen tuskin pyöräteillä tulisi kyseeseen. Parinkymmenen kilsan matkat olisivat kuitenkin hyvinkin realistisia rutiiniluonteisesti.

Ajattelin että kevyitä kolmipyöriä voisi ehkä kytkeä peräkkäin niin että työmatkalaiset voisivat muodostaa junan jossa vain etummaisen tarvitsee ohjata. Sellainen duunarijuna kulkisi tuulen nopeudella suomalaisessa maalaismaisemassa muiden kuin ohjaajan näpytellessä työteliäinä läppäreittensä näppiksiä ja hoidellessa työasioita puhelimitse samalla kun tuottavat junalle sähköenergiaa oman yksikkönsä polkimilla. Vain etummaisen yksikön etuvalojen ja takimmaisen takavalojen tarvitsisi valaista. Olisi jousitus ja iskunvaimennus sekä suoraveto kaikissa pyörissä, lukkiutumattomat jarrut, kaikki pyörät ohjaisivat synkronissa niin että juna pystyisi tarvittaessa tekemään U-käännöksen kuin toukka. Kaikki muut yksiköt kulkisivat samoissa renkaanurissa joita pitkin ohjaajan pyörät ovat menneet. Yksiköiden yhteistoiminnan koordinointi vaatisi luultavasti sähköisen tai hydraulisen ohjauksen kaikkiin pyöriin.

No juu, aika paljon pyydetty. Siinä voisi olla säätämistä enemmänkin. Ehkä ajodynamiikan kannalta vaikeasti hallittava kokonaisuus? Liitäntäelimet yksiköiden välillä olisivat ongelmallisia. Sähköjen ja signaalien pitäisi kulkea liintäntäelinten kautta ja niiden pitäisi sallia sopivasti mm. yksiköiden erilainen korkeus ja kaltevuus sekä ohjausliikkeet. Yksiköt täytyisi voida liittää ja irroittaa toisistaan helposti, ehkä jopa liikkeessä? Halpa siitä tuskin tulisi.

Paha olisi tuollaisen jo valmiin alle 4500 euron tuotteen kanssa lähteä oman tekeleen kanssa kilpailemaan. Kori olisi hintava ja ongelmallinen toteutettava vaikka ei varsinaista turvakoria tavoittelisikaan. Onhan selvää ettei tällaisilla kevyillä kopperoilla kannata autoihin törmäillä.

Senioriskootteri tokikin. Itse en kokisi tuota kulkuneuvon seniorimainetta pahaksi rasitteeksi jos minulla olisi tuollaiseen varaa. Ja varsinkin jos pyöräilykypärästä tulee pakollinen kuten on uhkailtu. Ehkä myös nuoriso innostuisi tällaisista ja hylkäisi melko epätaloudelliset mopoautot? Ainakin tällainen parantaisi talvista liikenneturvallisuutta maassamme tavallisiin polkupyöriin nähden. Minä ainakin olen nilkkojani jo ehtinyt talvella nyrjäytellä sen verran etten liukkailla kaksipyöräisen satulaan nouse muuten kuin aseella uhattuna.



Nuoriso rakentaa parempaa tulevaisuutta Vähäraumassa SAMK:in läheisessä metsikössä



Galleria