<<

31.12.2023

>>

Tässä vuoden 2023 viimeiselle päivälle nakitetussa jutussa joudun valitettavasti poikkeamaan mikrovaltion uudesta suomenkielisten juttujen julkaisupolitiikasta ... sillä on jäänyt eräs erittäin tärkeä lupaus lunastamatta.

Nimittäin syyskuisessa jutussa 27.09.2023 lupasin pyhästi duunata kuntoon tätini Aulin sukutaulua käsittelevän PDF-tiedoston, josta voisi paperille tulostetuna koostaa kokoon ehkä vielä paremman (joskin sisällöllisesti oleellisesti saman) Kalliokosken sukutaulun, keskittyen äidin puoleisiin isovanhempiini Tyyne & Eero Kalliokoskeen, ulottuen heidän tunnettuihin edeltäjiinsä ja lapsiin, lastenlapsiin saakka. Tärkeimpänä lisäyksenä Aulin taluun on kuva Eero Kalliokosken kototalosta mummelini Tyynen kototalon (Kullas/Raskula) kuvan rinnalle.

Uskoin että minun raihnaisista kintereistäni ja struiteistani sellainen lähestulkoon eeppiset mittasuhteet täyttävä sankariteko olisi ollut vielä puristettavissa, suunnilleen vuodenvaihteen 2023/2024 aikoihin. Noh, niin ei kuitenkaan todellisuudessa käynyt. Kirjoitan tätä juttua uusiksi heinäkuussa 2024 ja toivon että nyt (tai ainakin pian, pienen harjoittelun jälkeen) vihdoin saan Auli-tädin tekemää sukutaulua koskevan dokumenttini ns. valmiiksi ... tai ainakin paremmaksi

Aika iso tuosta PDF-tiedostosta kuitenkin tulee, lähes 5 megatavua, koska siinä on paljon suuria kuvia. Vaikka onhan sekin paljon pienempi kuin valokuvaamon alkuperäinen kuva joka on 30 megatavua. Ja käsitellyt kuvat ovat myös tekstiltään selkeämpiä, Aulin käsialasta oleellisesti tinkimättä.

Tarkoitus on esittää aidosti mustavalkoisena ne osat Aulin taulusta jotka ovat mustavalkoisina esitettävissä, oleellista informaatiota kadottamatta. Sekin säästää! Värikuva todellisuudessa mustavalkoisesta sisällöstä ei ollenkaan sovi minun vartalolleni. Sukupuun lehdet saavat kuitenkin olla vihertäviä.

Tottahan toki pyrin tarkistelemaan näitä tietoja aina hamaan mailman tappiin asti. Vanhat sukulaisuussuhteet eivät miksikään muutu, joten ne ovat aina ja ikuisesti ajankohtaisia. Painovirhepaholainen on tunnetusti hyvä tuttavani. Hän vierailee usein sivustollani, lähes asuu siellä, mutta pyrin pikku-hiljaa parantelemaan aikaansaannoksiani ja ajamaan painovirhepaholaisen ahtaalle.

Oheisena on kuva joka suurin piirtein osoittaa Aulin taulun sisällön jaottelun eri arkeille. Luulisin että merkitys on melko selvä kun katsoo alkuperäistä taulua ja sen osia esittäviä paperiarkkeja. Punaiset numerot ovat sivunumeroita. Aivan samanlaista näistä arkeista ei saa kokoon kuin mitä on Aulin alkuperäinen sukutaulu. Ennen kaikkea juuren puolella olen karsinut grafiikasta päällekkäisiä tietoja, eikä niitä paperiarkkeja voine niin asetella että lopputulos olisi aivan sama kuin Auli-tädin originaalissa.

Tyynen ja Eeron olen esittänyt vierekkäin samalla A4 -arkilla. Heidät voi toki halutessaan eroittaa ja sijoittaa sivuille kuten Aulin alkuperäisessä taulussa ... ja kuten on myös oheisessa uudessa versiossani. Tosin olen nykyisin sitä mieltä että Tyynen kuvassa itse asiassa ei olekaan Tyyne, vaan hänen 1½ vuotta nuorempi sisarensa Helmi Kananoja, o.s. Kullas ...

Olen pyrkinyt välttämään päällekkäisiä tietoja, mutta Tyynen isä Mikko Kullas kuitenkin esiintyy vasemman puolimmaisessa juuressa toistamiseen, koska se sukuhaara on tiedoiltaan hiukan niukan tuntuinen ja Mikollekin oli siellä tilaa.

Tässä se viimeisin PDF-tiedosto nyt sitten on ladattavissa : OmatAulinTaulut.pdf

Selkeyden vuoksi olen kirjannut tiedoston loppuun samoja tietoja myös tietokonetekstinä. Toivottavasti virheettömästi.

Olen kyllä käsitellyt äidin puoleisen suvun historiaa aiemminkin, erikoisesti Esperanto-artikkelissa #396 ; Siellä mainitun Amerikan sukulaisen Sherrin ääni lie kuitenkin jo vaiennut sieltä Atlantin väär ... öh ... toiselta puolen. Minulla ei häneen ole koskaan ollut suoraa yhteyttä, mutta Matti-enolla oli aivan viime aikoihin saakka ja myös äiti-vainaani oli joskus häneen yhteydessä ennen vuotta 2007. Niin me ihmiset vähitellen katoamme ajan synkän syövereihin. Jokin jälki meistä kaikista kuitenkin jää. Me jäämme elämään sukuluetteloihin ja jälkeenjääneiden mieliin.

Onhan Aulin sukutaulu toki havainnollinen esitys Tyyne ja Eero Kalliokosken sukuhaarasta. Täydentäviäkin tietoja kuitenkin vielä löytynee. Eeron äidin Hetan edeltäjissä on pari tapausta joissa isäntä on mennyt uudelleen naimisiin. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomautettava että myös Heta itse oli toinen vaimo. Antti Kalliokosken ensimmäinen vaimo kuoli pian lapsen syntymän jälkeen. Kyseinen lapsi oli nimeltään Lempi ja Antti koetti isänä myöhemminkin pitää huolta myös tästä Lempi-lapsestaan, vaikka uusi vaimo Heta ei sellaista hyväksynytkään. Lempin sukunimi oli myöhemmin Siltakorpi. Olisi kai loogista että myös Antti Kalliokosken ensimmäinen vaimo olisi sukupuussa mukana.

Kalliokoski -sukunimen alkuperä vaatii myös vielä selvittelyä. Äitini kertoi että Kauhavalta monen (seitsemän?) sillan yli Ilmajoelle tullut paappa ehdotti tuota sukunimeä nuorelle miehelle, silloin kun sukunimet tulivat muotiin ja kukin sai vielä ottaa sen sukunimen minkä halusi. Ennen vanhaan oltiin jonkun poikia tai tyttäriä ja talon nimi oli yleensä se sukunimen virkaa hoitava. Kun kuitenkin ihmiset muuttivat paikasta toiseen, niin talon nimeä ei yleensä kannettu mukana.

Eeron isän sukuhaarassa on erikoisen tuntuinen nimi Iisak Immanuel Marianpoika Saari, syntynyt 15.09.1803. Hänen äitinsä oli Maria Matintytär, isä tuntematon. Poika on siis nimetty äitinsä mukaan Marianpoika, joka on hiukan erikoista. Yleensä lapset nimettiin isänsä mukaan. Käsittääkseni tuo jälkeläisten sittemmin omaksuma sukunimi Kalliokoski on peräisin juuri tuosta sukuhaarasta, joka nähtävästi juontaa Kauhavan suunnalta.


Vanhempaa tekstiä tammikuulta 2024 ...

... Ja Matti-enon papereita kun olen jo hiukan selaillut, voi todeta että pientä korjailtavaa ja lisäiltävää löytyy. Tärkeimpänä lisäyksenä Aulin tauluun pidän Eero Kalliokosken isän Antti Kalliokosken ensimmäistä vaimoa, Maria Matilda Juhontytär Siltakorpi , o.s. Rahnasto, s. 25.09.1877, k. 28.10.1901. Hänellä oli tytär Lempi Sofia Siltakorpi, s.17.02.1901, k.28.07.1980

En ymmärrä miksi Antin ensimmäinen vaimo olisi sukunimeltään Siltakorpi. Hän oli omaa sukua Rahnasto ja Antin vaimona ilmeisesti sukunimeltään Kalliokoski. Ilmeisesti hän oli kuollessaankin edelleen Kalliokoski, joten mistä se sukunimi Siltakorpi olisi hänelle enää tullut? Hänen tyttärensä oli sukunimeltään Siltakorpi ilmeisesti naimisiin mentyään ja kaiketi omaa sukua Kalliokoski.

Antti Kalliokosken ensimmäinen vaimo ei siis kuitenkaan kuollut tyttären syntyessä, kuten luulin, koska tytär syntyi 17. helmikuuta ja äiti kuoli vasta 28. lokakuuta samana vuonna 1901.

Ko. Lempi -tytär on siis se "Lempi-lapsi" jota Matti-enoni paappa Antti Kalliokoski koetti ymmärtääkseni ylläpitää vielä tämän aikuisiässäkin hiukan salassa toiselta vaimoltaan Hetalta, joka ei Siltakorpia oikein digannut. Siltakorvet mitä ilmeisimmin elivät omassa taloudessaan ja siellä saattoi olla pientä avun tarvetta.

Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea"



Valikko
Pääsivu