Alavallin autio koulu eräänä vuoden 1995 heinäkuun iltana, jolloin suoritin sinne pyhiinvaellusmatkan halvalla kameralla aseistautuneena. Koulun toiminta oli tuolloin lopuillaan.
Harhailin koululle Ratikylästä metsän poikki verenhimoisen hyttyslauman ahdistelemana vanhaa koululaisten käyttämää polkua etsiskellen. Polku oli pahoin kasvanut umpeen käytön puutteessa. Tunsin itseni lähes Livingstonen veroiseksi löytöretkeilijäksi, mutta tutkimusmatkailijan ylpeyteni sai pienen kolauksen kun välillä eksyin polulta ja löysin itseni Kiviniemen pellon laidasta. Kylän rikkaimmaksi mieheksi väitetty isäntä taisi nähdä minut seikkailemassa maillaan. Hän kuulemma ostaa kaupassa vain ale-hinnalla myytävää kuivunutta leipää. Minä - kaupunkilaisköyhälistön jäsen - syön vain tuoretta leipää.
Perille kuitenkin pääsin. Tuli outo tunne kun katselin jotakin jonka luulin tuntevani, mutta joka onkin hiukan erilainen kuin millaiseksi sen muistin. Käveleskelin koulua kiertävää pururataa ja ihmettelin. Seisoskelin koulun entisissä puutarhoissa ja ihmettelin. Tämä on se koulu jonka piti olla minulle niin tuttu!
Ulkorakennus | Alakoulu pihan puolelta | Alakoulu puutarhan puolelta |
---|---|---|
Ulkorakennuksen pesutuvan eteläseinässä oli vesihana josta sammutin janoni. Alakoulun ulkoportaiden metalliputkesta tehdyt kaiteet olivat hävinneet. Ne olivat kai ruostuneet ja katkenneet vuosikymmenten kuluessa.
Pihan puolelta | Asunnon päädystä | Puutarhan puolelta |
---|---|---|
Yläkoulurakennuksen länsipään asunnossa oli ilmeisesti toiminut neuvola vielä vuonna 1995. Ja mikäpä neuvolalle sen parempi paikka olisi, sillä samassa asunnossa on aikoinaan asunut useampi kylän kätilö.