Sekä ala- että yläkoulurakennuksen eteläpuolella on sijainnut puutarha, jossa on ollut mm. kasvimaa ja marjapensaita. Yläkoulurakennuksen puutarhassa on ollut myös vanhoja omenapuita ja vadelmapensaita. Puutarha oli entisaikaan koulussa tärkeä opetuksenkin kannalta ; ainakin yläluokkien opettajilla oli jopa velvollisuus ylläpitää puutarhaa opetustarkoituksiin.
Vasemmalla on vanha kuva (ehkä 1930- tai 1940-luvulta) alakoulun puutarhasta opettaja Aholan aikaan. Taustalla näkyy vanha kiviaita. Kivistä on maaperä epäilemättä ollut, mutta hiukan omituiselta tuntuu ettei yläkoulun puutarhan lähistöllä ole vastaavaa kiviaitaa.
Yläkoulun puutarhan ympärillä on ollut puurakenteinen aita joka purettiin joskus 1960-luvun puolessavälissä. Myös alakoulurakennuksen puutarhan ympärillä on aiemmin ollut jonkinlainen aita. Aidat ovat ennen olleet tarpeen, sillä koulun tontilla on ollut lehmiä.
Koululla ei tosin ole ollut »omia» lehmiä enää 1950-luvun lopulla, mutta koulun alueella on joskus laiduntanut naapurin lehmä. Olen nimittäin kuulemma lapsena 50- ja 60-lukujen taitteessa pelännyt naapuri Salmelan/Huhtakallion lehmää, joka kesällä on oleskellut koulun piha-alueella.
Oikean puoleisissa kuvissa touhutaan yläkoulun puutarhassa 1960-luvulla. 1970-luvun remontissa yläkoulun puutarhaa käsiteltiin raskaalla kädellä ; siitä tuli heinäpelto. Pari opettajana toimineen Leila Korpi-Kokon aikanaan istuttamaa omenapuuta jäi rakennuksen länsipään seinustalle ja jokunen marjapensas länsipäätyyn. Aiempaa opetuksellista merkitystä puutarhalla ei ollut ainakaan enää peruskoulun aikana ja tuskin enää kansakoulun loppuaikoinakaan.
Koulun lopettamisen aikoihin entisen puutarhan alue oli kasvamassa umpeen. Tilanne on kuitenkin sittemmin korjaantunut. Entistä puutarhaa on osittain niitetty, kuten oheinen kuva heinäkuulta 2003 osoittaa.