Kesälaitumilla visusti kartettakoon kesäterään menemistä

Edellinen Seuraava

Kesällä teräväkin kaveri ruostuu helposti, eli menee kesäterään, ellei pidä kuntoaan yllä. Täytyy pysytellä ajan hermolla ja tuntea kaupungin elämän pulssi, sen kiihkeä syke. Niinpä kaupungilla on kuljettava digipokkari mukanaan. En lukeudu siihen kuppikuntaan joka katsoo uudehkon kännykän kameran käytännössä riittävän.

Porin linja-autoaseman lähellä olevalle kivetylle aukiolle nousee "Pori maailmannäyttely". Mitä sitten merkinneekin.

Tämä on se aukio jossa on räjähtävää munakäsikranaattia muistuttava suihkulähde. Uuteen rakennelmaan tulee ehkä vettä pohjalle koska siinä näkyisi olevan vedenpitävä muovi alla, eräänlainen matala allas lankusta tehdyn kehän sisällä.

Porin kauppatorin pohjoislaitaan puolestaan on yllättäen noussut melko massiivinen tumma konttien varaan rakennettu laitos, mainoksesta päätellen ilmeisesti ainakin Heineken-oluen nautintapaikka.

Uutta ja vanhaa puutavaraa on myös käytetty sen rakenteissa. Kontin päädyssä näkyvissä on mm. ilmeisesti jonkinlainen Singer-ompelukoneen pakkauslaatikon osa.

Myöhemmin, (surullisen?)kuuluisan neekerimusiikkitapahtuman Pori Jazz:in aikoihin, olen kuvannut tuota mainittua vanhalla puutavaralla verhoiltua kontin päätyä oheisen otoksen mukaisin tuloksin.

Siinä oli kylläkin silloin jo hiukan enemmän tekstejä. Asiakkaille on nähtävästi tarjolla muutakin suuhunpantavaa kuin olutta, tuskin kuitenkaan Singer-ompelukoneita.

Ehkä sitä voisi hyvällä tahdolla nimittää kesäterassiksi? Konttien päälle päässee puisia portaita pitkin huurteista lasiaan tyhjentelemään. En kylläkään ole testannut. Diabeetikolle oluen ja muiden alkoholipitoisten juomien pämppääminen ei välttämättä ole hyvä ajatus.

Voin hyvin kuvitella että jatsien lähestyessä kaljoitteluterasseille on kysyntää. Itse en tuosta letkeästä neekerimusiikista niin paljon perusta ettäkö sen takia elämäntapojani muuttaisin. Musiikki ei minua määräile.

Torilla on näin kesällä varsin mukavasti elämää. Runsaasti myyntikojuja ja ihmisiä.

Olen edellä mm. jutussa #307 tullut mainostaneeksi Itä-Porissa sijaitsevaa Elämän Eliksiiri ry -nimistä yhdistystä koska sieltä voi saada maksutta elintarvikkeita. Siksipä siksi täytyy mainita että toinenkin vaihtoehto on olemassa, vieläpä keskikaupungilla, lyhyemmän kävelymatkan päässä torilta.

Osoitteen Juhana Herttuan katu 20 vaiheilla, Itäpuiston itäpuolella, sijainnee tuo paikka nimeltään "Elämän Leipä Sinulle", jonka maksuttoman elintarvikejakelun aikataulut lienevät samantapaiset kuin mainitulla "kilpailijallakin". Autojen pysäköintitilaa tässä lähellä tuntuisi olevan aika niukalti, pihaan ei saisi ajaa.

Tämän paikan tavat ja käytännöt ovat minulle entuudestaan tuntemattomat. En löytänyt sitä netistä. Voi minua hulluparkaa, totta tokihan Satakunnan Elämän Leipä Sinulle Ry löytyy netistä. En tiedä miten vahvasti uskonnollisesti orientoitunut se mahtaa olla. Näkyypä tuossa kyltissä kylläkin viittaus johonkin Raamatun kohtaan. Elintarvikkeiden tarve ei sinänsä mielestäni ole henkinen tai uskonnollinen tarve, paremminkin fyysinen ja ruuansulatuksellinen tai aineenvaihdunnallinen. Sulaa se nakkimakkara syntisenkin suussa.

Tasapainon vuoksi mainittakoon että Elämän Eliksiiri on myös läsnä netissä julkisilla linjoilla 24/7-tyyliin herkeämättä. Ainakin sen verran yhdistyksissä on eroa että "eliksiirin" kyltissä mainittu raamatunlause on Joh 3:16 kun se "leivällä" on Joh 6:35. En tunne kumpaakaan ns. Ison Kirjan kohtaa.

Kirjoista puheen ollen olen hiukan aloitellut oman valtioni kansalliseeposta jota voinee pitää myös eräänlaisena uskonnollisena teoksena, mutta en vielä ole missään kylteissä kaupungilla nähnyt sitä siteerattavan. Valitettavasti joudun jatkossa nimittämään oman valtioni pyhään kirjaan uskomattomia ihmisiä pakanoiksi.

Aivan tuoreita nämä ilmaiset elintarvikkeet eivät tietenkään yleensä ole, mutta kokemukseni mukaan yleensä aivan käyttökelpoisia, toisinaan jopa ylellisiä. Joitakin kassiin tarjottuja tavaroita ei meikäläisen varmaan koskaan tulisi kaupasta ostettua. Ainakin Elämän Eliksiiri siellä Itä-Porissa asettaa lapsiperheet etusijalle. Tampion kanssa voi ainakin Itä-Porissa kävellä suoraan sisään jonon ohi ihan luvallisesti.

No eihän näissä paikoissa välttämättä monikaan huvin vuoksi kulje. Voi vaatia jonkin verran viitseliäisyyttä kerjätä ruokaa, vaikka se muuten menisikin roskiin ja kaatopaikalle. Henkilökohtaisesti yritän säästää selviytyäkseni isän mökin sähkölaskusta. Sähkön siirrosta veloitetaan silloinkin vaikka mitään todellista sähkön siirtoa ei ole ollut kun ei ole ollut kulutusta. Sähköyhtiöille ja sähkön suurkuluttajille varmaankin mukava järjestely.

Pelkkää leipää saattaa olla tarjolla muuallakin. Ja mahdollisesti työttömien tiloissa voisi syksyllä saada EU-avustusmuonaa? Ei tätä kansaa niin helposti nälkään tapeta. Viranomaiset joutuvat keksimään uusia jippoja.

Mutta hei, maksuton elintarvikejakelu on selvästikin verovilppiä koska ALV jää maksamatta? Veroviranomaiset varmaan pian asentavat ylijäämäruuan jakelupaikoille valvontakamerat? Eipä siinä raamatunlauseet paljon auta jos verovelvollinen ei ilmoita maksuttomasti luontaisetuna saamiaan elintarvikkeita veroilmoituksessaan? Kuninkaalle ja verokarhulle mitä heille kuuluu! Kaikki kansa verolle pantavaksi! Maksamme varmaan kohta veroa hengitysilmastakin.

Juhana Herttuan katu lie ennen ollut nimeltään Steinheilin katu koska sen varrelta löytyy sellainen vanha kyltti talon seinästä. Kyltissä on myös venäläinen teksti, joka ei maassamme ole aivan tavallista.

Lähistöllä olevassa puistikossa on ekvatoriaalista aurinkokelloa muistuttava rakennelma, jossa ei kuitenkaan ole aika-asteikkoa eli aikamerkinnät uupuvat taivaanekvaattorin suuntaiselta kehältä.

Ymmärsinköhän väärin, vai onko tuo ekvatoriaalisen kellon kaltainen rakennelma tarkoitettu pelkäksi lintujen ruokintapaikaksi?

En ole tutkinut tarkemmin tätä asennusta, mutta ei se aurinkokellona tarkasteltuna ainakaan aivan päin helvettiä ole, vaan suunnilleen oikein ilmansuuntien ja horisontin mukaan.

Aurinkokelloja on toki hauska löytää, vieläkin hauskempi jos ne on oikein pystytetty ja oikein rakennettu. Rakentaisin kovasti mielelläni itsekin ison aurinkokellon vaikkapa yleiselle paikalle, mutta minun kellossani olisi takuuvarmasti kelvolliset aika-asteikot ja muut tilpehöörit vimpan päälle kondiksessa.

Jos olisi onni myötä, rakentaisin myös mielelläni aurinkosimulaattorin jossa voi havainnollistaa esim. aurinkokellon toimintaa. Jos onneni haltija lahjoittaisi minulle tuhdisti kesälomarahaa niin sillä voisi noin 10 metriä x 10 metriä pinta-alaiseen melko korkeaan huoneeseen rakentaa eräänlaisen robotin joka simuloi Auringon suuntaa ja korkeutta horisontin yläpuolella huoneen keskellä olevan rakennelman suhteen.

Aurinkosimulaattorin Fresnell-optiikka Aurinkoa simuloivine lamppuineen olisi vaikkapa pneumatiikan avulla nopeasti ja vaivattomasti ajettavissa eri paikkoihin niin että voitaisiin simuloida esim. auringonnousuja ja -laskuja eri vuodenaikoihin. Ajattelin että tuollainen aurinkogeometriasimulaattori voisi olla hyödyllinen myös aurinkotalon pienoismallin esittelyssä. Asiakas näkisi pienoismallista konkreettisesti miten Aurinko valaisee hänen tulevan talonsa ikkunoita ja terassia eri vuodenaikoina. Simulaattorihuoneen keskelle sijoitettu aurinkotalon pienoismalli saattaisi olla jopa metrin luokkaa koooltaan, joten aurinkogeometriasimulaattorin lampun täytyisi pystyä tuottamaan noin metrin levyinen lähes yhdensuuntainen valo. Tämän vuoksi ajattelin siihen majakoista tuttua Fresnell-linssiä joka voitaisiin tehdä kohtuullisen ohueksi ja keveäksi.

Jos onneni haltija rouva Fortuna olisi suosiollinen, voisi myös ajatella herättelevänsä henkiin vanhaa ideaa vertikaalisen aurinkokellon asteikon säädettävästä seinätelineestä. Tasoaurinkokelloista pystysuuntaiset vertikaaliset kellot lienevät hienoimpia. Kellon asteikko voidaan kiinnittää seinään. Pulmana saattaa olla että seinän normaalin tarkkaa suuntaa ei ole aivan helppo määrittää riittävän tarkasti, eikä sekään niin ilmiselvää ole että jokainen seinä olisi täysin pystysuora. Seinässä saattaa olla esim. rimoja jotka hankaloittavat kiinnitystä. Aurinkokello olisi kuitenkin saatava näyttämään aikaa muutamien minuuttien tarkkuudella, joten sen suuntauksessa ei voisi sallia puolta astetta suurempaa virhettä. (Aurinko liikkuu taivaalla noin 15° tunnissa eli asteen 4:ssä aikaminuutissa)

Aurinkokellon asteikko tulisi laatia seinän tarkan suunnan mukaan ja on hankalaa jos tarkoitukseen sopivien seinien suunnat vaihtelevat. Sarjatyön edut jäävät käyttämättä jos jokainen kellotaulu täytyy räätälöidä erikseen. Siispä tarvitaan teolliseen tuotantoon soveltuva ratkaisu. Aurinkokellon kellotaulut "standardoidaan", niitä tehdään vaikkapa asteen välein latitudeille +55° ... +70° ja sopiville maantieteellisille pituuksille esim. Suomen ja Ruotsin alueelle, sopivaan ilmansuuntaan osoittavina, esim. kaakkoon, etelään ja lounaaseen. Asteikko voi valinnan mukaan olla paikalliselle tosiaurinkoajalle tai vyöhykeajalle. Eli kellon aika-asteikossa on sisäänrakennettuna paikallisaikakorjaus tai sitten ei ole koska asiakas tyytyy paikalliseen tosiaurinkoaikaan.

Suomen länsirannikolla paikallisaikakorjaus on puolen tunnin luokkaa, eli taivaan tapahtumat kuten Auringon yläkulminointi tapahtuvat paikallisen horisontin suhteen sen verran myöhemmin kuin meille jyvitetyllä Itä-Euroopan aikameridiaanilla 30° itään Greenwichistä, neljä aikaminuuttia yhtä longitudin astetta kohti. Maa pyörii vastapäivään eli itään päin joten lännessä Aurinko tulee hiukan myöhässä. Ja kesäaikana tapahtumat sattuvat tuntia myöhemmin koska kesäaika on väärennetty aika, meille suomalaisille melko itäisestä Itä-Euroopan aikamerdiaanista vielä lisää 15° itään olevan longitudin (huomattavasti Moskovan itäpuolella) keskiaurinkoaika, eli väärään suuntaan. Kesäaika-käytännön vuoksi Keski-Euroopan vyöhykeaika ( UTC + 1h ) olisi meille lähempänä oikeaa, länsirannikolla virallinen aika olisi tällöin kesäaikaan oikeasta luonnollisesta kellonajasta edellä noin puoli tuntia ja talviaikaan jäljessä noin puoli tuntia. Nykyisin olemme talvella oikeasta ajasta edellä noin puoli tuntia ja kesällä olemme oikeasta luonnollisesta paikallisesta kellonajasta edellä puolitoista tuntia. Aivan turhaan. Jos siitä kirotusta kesäajasta ei pääse eroon, niin ainakin aikavyöhykettä pitäisi vaihtaa, Itä-Euroopan UTC+2h:sta Keski-Euroopan UTC+1h:iin, tunnilla länteen. NATOon ei silti pidä liittyä.

"Enter" aurinkokellon asteikon säädettävä seinäteline! Kuningasajatus, se pelastaa. Seinätelinettä ei tarvitse räätälöidä, se on vakiotuote joka sopii kaikille meidän vertikaalisille aurinkokellojen asteikoille. Teline kiinnittyy seinään ruuveilla kolmessa kohdassa niin että näiden kohtien väliin jää pari senttiä ilmatilaa esim. seinän pinnan säleitä, pienoja tai muuta epätasaisuutta varten. Kolmen pisteen kiinnitys sopii myös kaarevalle seinälle koska kolmen pisteen kautta voidaan aina luoda yksikäsitteinen taso. Kolmijalkainen tuoli seisoo tukevasti epätasaisellakin pinnalla. Valittu aika-asteikko kiinnitetään telineeseen. Telineessä on säätö seinän lievää vinoutta varten niin että aika-asteikko saadaan tarkasti pystysuoraan. Toinen huomattavasti laajempi säätö on atsimuutin virhettä varten. Telineeseen kiinnitetyn aurinkokellon aika-asteikon suuntaa voidaan säätää esim. ±30° kulman verran niin että asteikon normaali saadaan tarkasti tarkoitettuun suuntaan, siihen suuntaan jonka mukaisesti vertikaalinen aika-asteikko on laadittu.

Ihanteellisesti telineen säätömekanismi on sellainen että asteikon keskikohta on lähellä seinää jos vaadittava säätökulma on pieni ja suuremmalla säätökulmalla asteikon keskikohta loittonee niin että asteikon reuna ei törmää seinään. Aivan simppeli ratkaisu ei siis kelpaa. Säätö tarvitsee periaatteessa tehdä vain kerran, mutta mekanismi täytyy olla tukeva ja laadukas. Telineen täytyy kestää myrskyt ja pakkaset, sen on voitava kohdata elementtien raivo. Sadevesi ei saa kertyä tärkeille pinnoille tai väleihin jossa se voisi tehdä jäynää esim. jäätyessään.

Sopivia paikkoja vertikaaliselle aurinkokellolle voisivat olla esim. omakotitalon etelänpuoleiset seinät parin - kolmen metrin korkeudessa melko avoimella paikalla niin että puut, rakennukset tai erilaiset naapurin puoleiset esteet eivät liiaksi varjosta Auringon paistetta. Talvella tuotetta lie kuitenkin vaikea hyödyntää kun Aurinko on hyvin alhaalla. Halpaa tuotetta siitä ei tällä tavallakaan tulisi, joten se olisi oltava hyvä. Ehkä aurinkokellon aika-asteikolle voisi kaivertaa myös asiakkaan toivomaa tekstiä ja kuviointia. Aika-asteikot voisivat olla pääasiassa messingistä valettuja tai levystä prässättyjä, pinnaltaan kiiloitettuja ja suojalakattuja. Luultavasti niitä kuitenkin joutuu ajoittain ehostamaan koska ulkoilmassa ne eivät pitemmän päälle säily kauniina. Messinki tummuu ja menettää kauniin keltaisen kiiltonsa. Kultausta asteikon pintaan ei ehkä kuitenkaan ilkeäisi pistää? Tai noh, riippuu kultauksen hinnasta. Oma asennuspalvelu voisi hoitaa kellojen asennuksen ja huollon, etteivät asiakkaat katko niskojaan seiniä pitkin kaahiessaan. Elinikäinen takuu vaiko Nurkan Taakse -takuu? ("Nurkan Taakse" -takuu on voimassa vain niin kauan kuin pakettiauton takavalot näkyvät)

Ekvatoriaalisessa rakenteessa kesäaikakorjauksen voi tehdä helposti kiertämällä kellotaulua 15° vastapäivään, mutta vertikaalisessa tasoaurinkokellossa täytyisi vaihtaa tuntilukemat numerolla suuremmiksi joka on varmaan monelle haitta. Vertikaalisen kellon ei-tasavälistä aika-asteikkoa ei saa täsmäämään muissa asennoissa, sillä geometrisesti tilanne muuttuu kellotaulua käännettäessä. Ehkä voisi tarjota myös ekvatoriaalista erikoismallia joka hyödyntää samanlaista seinätelinettä? Tosin ekvatoriaalinen kello tulisi väkisinkin kauemmas seinästä ulos. Hmmm, seinässä puoliympyrä riittäisi ekvatoriaaliseksi aika-asteikoksi ja sen tasaväliseen aika-asteikkoon voisi rakentaa asennettaessa asetettavan paikallisaikakorjauksen. Asiakkaan ei tarvitsisi kantaa murhetta paikallisaikakorjauksesta, se ei muutu. Asiakkaan itse hoidettaviksi jäisi vivulla kahdesti vuodessa hoidettava kesäaikakorjaus päälle/pois ja helposti päivämäärän ja taulukon mukaan vaikkapa vaijerin kautta mukavasti maanpinnalta erikseen säädettävä ajantasauskorjaus (noin varttitunti ajassa puoleen tai toiseen eli kulmana ±4°). Vain ajantasaus tarvitsee asiakkaalle luettavan asteikon, parin aikaminuutin tarkkuudella. Ajantasaukselle riittää pieni manuaalinen tarkistus esim. kerran viikossa.

Jos Aurinko paistaa, niin ajantasauskorjauksen voi tehdä oikein asennettuun ekvatoriaaliseen kelloon yksinkertaisesti kiertämällä maapallon pyörimisakselin suuntaisesti akseloitua aika-asteikkoa niin että kello näyttää oikeaa aikaa. Pilvisellä säällä se ei kuitenkaan onnistu, vaan tarvitaan pienehkö ajantasaustaulukko joka ilmoittaa miten suuri korjaus on minäkin vuoden päivänä. Tavallisesta kansanalmanakastakin nuo ajan korjauksen arvot voi vakoilla. Varsinaista avaruustiedettä tämä ei ole, käytännössä ihan helppo oppia. Ajantasaus johtuu siitä että maapallon rataliikkeen nopeus Auringon ympäri ei ole ihan vakio koska maan rata ei ole täydellinen ympyrä. Maapallon pyörimisnopeus akselinsa ympäri on kylläkin näihin tarkoituksiin varsin hyvin vakio. Aurinkoaika ei kulu aivan tasaisesti, vaan aurinkoajan tuntien pituudet hiukan vaihtelevat. Ajantasaus on tavallaan aurinkoajan tuntien pituuden vaihtelun kertyvä vaikutus.

Aurinkoajan ja virallisen ajan välinen ero kieltämättä voisi olla ongelma joidenkin asiakkaiden kanssa. Perinteisen aurinkokellon lukeminen vaatii hiukan tulkintaa. Jos aurinkokello olisi sähkökäyttöinen ja ekvatoriaalinen, voisi tarvittavat pienet korjaukset tehdä automaattisesti. Se ei vaadi suurta tehoa. Ehkä sen saisi toimimaan aurinkosähköllä niin ettei johtoja tarvitse vetää eikä paristoja vaihdella? Asennusporukka asettaisi paikallisaikakorjauksen, kellokalenterin aikatiedot ja huolehtisi että kello asentuu oikeaan asentoon. Tosin hävettää ajatella että niinkin yksinkertainen laite kuin aurinkokello tarvitsisi tietokoneohjauksen ja oman sähkötoimisen kellon joka on paljon tarkempi kuin itse aurinkokello ...

Meidän hieno aurinkokellomme epäilemättä nostaa talon arvoa ostajan silmissä tuplasti. Noin hienolla aurinkokellolla varustetussa talossa on voinut asua vain hieno ja hyvätapainen perhe. Niinpä kaikkien talonsa myymistä harkitsevien kannattaa hankkia se, kun se tekee ostajakandidaattiin aivan lähtemättömän vaikutuksen.

Tällaiset aatokset ovat keväällä sen verran pyörineet mielessä että koulun työelämäruotsin kirjallisessa kokeessa kirjoitin esseen säädettävällä seinätelineellä varustetun vertikaalisen aurinkokellon esittelystä messuilla Ruotsissa ja "yritysasioiden modulin" kurssilla olen hyödyntänyt ideaa aurinkogeometriasimulaattorista aurinkoenergiaa hyödyntävän älytalon myynnin ja markkinoinnin ideoinnissa. Rouva Fortuna vaan ei ole vielä suosinut niin että saisi oman firman pystyyn. No joo, tuskin se mikään raharänni olisi muutenkaan, joten menetys ei ole suuri.




Galleria