 |
 |
 |
|
| Edellinen | Seuraava |
Kun asuminen ja energia ovat Suomessa hulvattoman kalliita, sekä verotus raskas, niin täytyy miettiä vaihtoehtoja. Tekisinkö ihan Depardööt? Tai ainakin täytyy miettiä mistä tekisi koulun venäjän kielen kurssin venäläistä kulttuuria edustavan harjoitustyön. Sen voi kylläkin tehdä suomen kielellä.
| ||||
Venäjän kielen opettelu on ehkä ajoittain hiukan tylsää. Tekisi mieli löytää "oikeampaa" venäjän kieltä, mutta ei liian vaikeaa.
Olen joskus haaveillut lasten venäjänkielisestä tietosanakirjasta. Ehkä sellaisen lukeminen olisi tyydyttävämpää kuin oppikirjojen pänttääminen? Asiasisältö motivoi paremmin.
Oheinen käytettynä 50-vuotislahjaksi veljeltä saatu neuvostoliittolainen nuorten tietokirja vuodelta 1972 on melko lupaava opus. Ehdottomasti askel oikeaan suuntaan.
Eräs hankaluus harjoitustyössä on aiheen sopiva rajaus niin ettei siitä tule liian suurta ja raskasta. En tiedä sovellunko erikoisesti kirjoittamaan mitään kultttuurista, mutta pakkohan sitä on yrittää. Mielellään työn perustaisi aitoihin venäläisiin lähteisiin, mutta se epäilemättä olisi kielellisesti aika vaikeaa.
On eräitä kielellisesti helpotettuja kirjoja. Tunnettuja teoksia lyhennelminä kielen opiskelijoille. Epäilemättä raskaasti karsittuja.
Nekään eivät tosin ole kovin helppoja vaikka sanasto on A-tasolla rajoitettu tuhanteen sanaan ja C-tasolla 2400 sanaan.
|
Hyllyyn on kertynyt joitakin venäjänkielisiä kirjaston poistokirjoja lähinnä Porista. Osa on vain käännöksiä muista kielistä. Joukossa on nuorten kirjoja, dekkareita yms. Ne ovat kuitenkin melko vaativia luettavia tässä vaiheessa.
Kyllähän vaativampaankin kirjaan viitsisi panostaa jos se on aiheeltaan todella kiinnostava ja arvokas. Mitä tahansa nuortenkirjaa tai dekkaria ei välttämättä halua opetella ulkoa. Kirjan tulisi edustaa kestäviä arvoja että siihen voisi kunnolla leimautua ja sitoutua.
Hyvin lupaava oikea venäjänkielinen romaani "Vladimir" käsittelee Venäjän varhaisempaa historiaa. Se on tosin Kievissä, eli Ukrainassa painettu. Noh, Venäjän valtakunnan alku tavallaan oli sillä suunnalla. Kirjaston poistokirjan hinta yksi euro.
|
Kansalaisopiston venäjän opettajallekin olen jo vuosia sitten tätä hienoa löytöä ylpeänä esitellyt. Ilmeestään päätellen hän ei uskonut minun koskaan kirjasta selviytyvän.
Ehkä kuitenkin vielä joskus siitä selviytyisin? Historiasta on saatavissa oheistietoja jotka tukevat tekstin ymmärtämistä. Jokaista sanaa ei välttämättä tarvitsekaan ymmärtääkään.
Venäjän kielen opettajilla tuntuu olevan fiksaatio ruokaresepteihin. Minä en sellaisia kuitenkaan jaksa kauan katsella. Makkara on makkaraa ja maito maitoa, mitä niistä. Ne syödään ja sitten niitä ei enää ole, joten miksi niistä pitäisi puhua!
Joka tapauksessa Venäjän historiaa on tässä vaiheessa helpointa lukea suomeksi. Onneksi hyllystä löytyy sopiva uudehko opus. Lähinnä varhaisempi historia kiinnostaa. Geenitutkimus voi siihen ehkä vielä tuoda lisävalaistusta ; mistä ne Rusit oikein tulivat?
|
Nämä otteet historiankirjasta ajoittuvat suunnilleen samalle aikajaksolle jota ym. romaani käsittelee.
Minulla on kurssin harjoitustyössä vaikeutena se etten ehkä pysty sitä esittämään paikan päällä. Ajattelin siksi ehdottaa että voisin laatia siitä nettisivun. Voisiko se olla jokin tarkkaan rajattu ote Venäjän historiasta, esimerkiksi ne vanhat tarunhohtoiset sankarit?
Tai ehkä kuuluisien venäläisten tiedemiesten esittelyjä? Jotakin tietoja venäläisistä elokuvista mitä vanhoista lehdistä löydän? Varsinaiseen korkeakulttuuriin en halua puuttua.
Hmmmm ... minulla on iso läjä venäläisiä kuvalehtiä joista saisi ainakin kuvamateriaalia. Lehtien tekstin täsmällinen ymmärtäminen on toki haasteellista.
Netissä varmaan on paljon tietoja saatavissa helpommilla kielillä, suomeksikin, mutta haluaisin tehdä työn pääasiassa ilman netin lähteitä. Ihan vaan kirjojenvihaaja multimiljardööri Bill Gatesin kiusaksi. Haluan todistaa että painettu sana on edelleen voimissaan.
Täytyy vielä tonkia sitä lehtipinoa ja katsoa mitä löytyy. Onhan siinä omat kompromissinsa tehtävänä.
Tästä tiedostosta sen kuitenkin pitäisi kehittyä : Kiovan Venäjän ...
Paappa-Salamoni-vainaalla on jo käytettävissään oma käsikirjasto vanhassa kerrossängyssään, kuten juttu #279 kertoo, mutta myös isä-Veikko-vainaa ansaitsee oman käsikirjaston.
Tai siis johonkin näitä nurkkiin kertyneitä kirjoja täytyy sijoittaa ja Veikon viisauskäsikirjaston perustaminen ikäänkuin pyhittää kouristuksenomaisen kirjojen rohmuamisen tehden siitä moraalisesti ja eettisesti hyväksyttävää. Muutun samalla paremmaksi ihmiseksi, ihmiseksi numero kaksi, kuten Olli jossakin pakinasssaan.
|
Kunnostan isän vanhaa vinttikamaria. Vanhaan päästävedettävään sänkyyn olen tehnyt uusia jalkoja. Eiväthän ne neliskanttiset puunpalat ole yhtä komeita kuin alkuperäiset sorvatut jalat, mutta aikakin tukevia. Ikkunan eteen olen pistänyt äidin verhot. Lamppu on saanut suojakseen äidin vanhan lampunvarjostimen.
Olen tehnyt sinne karuja kirjahyllyjä puupölleistä ja vanhoista lankuista. Monet niistä lienevät myllyn vanhoja lattialankkuja. Osittain olen näitä petsannut ja öljynnyt pellavaöljyllä. Eiväthän ne mitään varsinaisia tyylihuonekaluja ole, mutta välttävät tarkoitukseen. Ei niitä vanhoja lankkuja polttaakaan raaski tai jättää kartanolle lahoamaan. Joitakin ohuempia levyjä on peräisin äidin vanhasta ruskeasta kirjahyllystä. Ne ovat vain teak-viilulla päällystettyä lastulevyä, mutta en keksi mihin muuhun niitä voisi käyttää.
|
Isä on pystynyt talvellakin yöpymään tuossa vaatimattomassa vinttikamarissa - silloin kun hän huononevilla jaloillaan vielä pystyi kulkemaan ne jyrkät portaat. Joten miksen minäkin pystyisi siellä asumaan. Ei se voi kovin huonosti lämpöeristetty olla. Olen täysin toivoton mamis ja lälläri ellen pysty opiskelemaan ja nukkumaan siellä.
Remontti on vielä kesken. Ikkunaa ja ovea pitää tiivistää, pöytä maalata, siivota pitää. Ja kyllähän noille seinillekin pitäisi jotakin tehdä. Ehkä pistän levyjä saumojen päälle ja maalaan? Täyttä seisomakorkeutta ei ole koko pinta-alalla. Ahdasta on mutta ehkä se tästä järjestyy.
Kirjat ovat vielä aivan järjestämättä. Jatkossa pyrin saamaan vain edustuskelpoisempaa materiaalia hyllyihin. Vähemmän kiinnostava materiaali päätynee jatkossa isän sisaren Sanelma-vainaan vanhaan huoneeseen, koska sinne täytyy kulkea hankalasti ulkokautta. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.
Ensimmäiset Veikon vinttikamarin viisauskäsikirjastoon hyväksytyt teokset ovat ensimmäiset Peräseinäjoen kirjastosta ostamani poistokirjat. Hinta on se tavanomainen 1 €/kpl.
Nämä ovat Combin historiatietokirjasarjan osat 5 ja 6 vuodelta 1975. Osat 1 - 4 siis puuttuvat, mutta nämä ovat kokonaisuus sikäli että käsittelevät keksintöjen historiaa. Sopivat tekniikan miehelle.
Niin paljon kuin vanhoja tietosanakirjoja nykyisin halveksitaankin, on niissä enemmän älliä kuin tuhannessa typerässä TV-ohjelmassa ja tyypillisessä nettisivustossa yhteensä.
