В спектакле помимо оркестра и хора принимал участие Военно-историчесий клуб Пскова
Tästä on tarkoitus kehkeytyä koulun kurssin "Venäjän perusteet 2" harjoitustyö jonka pohjalta aion pitää suullisen esityksen.
Annettu aiherajaus on venäläinen kulttuuri. Tässä on tarkoitus käsitellä joitakin vanhan Kiovan Venäjän henkilöitä noin vuosien 900 ja 1200 välillä, lähinnä suurruhtinas Vladimir Suurta ja hänen aikalaisiaan.
|
Большой театр поставил оперу Римскова-Корсакова "Псковитянка" в Псковском Кремле (г.2010)
В спектакле помимо оркестра и хора принимал участие Военно-историчесий клуб Пскова |
| |
|
Moskova ei aina ole ollut Venäjän valtakunnan pääkaupunki. Venäjän valtion juuret löytyvät lännempää, Kiovan ja Novgorodin suunnalta.
Venäjä syntyi monista eri kansoista koostuvana monikansallisena valtiona. Kiovan Venäjä koostui lähinnä itäslaavilaisista kansoista, mutta lähistöllä asui mm. itämerensuomalaisia.
Yleensä viikinkejä (normanneja, varjageja) ja varsinkin viikinkipäällikköä nimeltään Rurik on meillä pidetty Venäjän valtion alkuperäisinä johtajina. Kieltämättä skandinaaveilla oli sillä suunnalla runsaasti toimintaa jo 800-luvulla.
Tarinan mukaan Rurik perusti Laatokanlinnan alueelle kaupungin nimeltä Novgorod vuonna 862. Joidenkin mukaan Novgorod ei kuitenkaan ole niin vanha.
Venäjän varhaishistorian tärkein lähde, Nestorin kronikka eli Kertomus menneistä vuosista noin vuodelta 1100 esittää seuraavan Venäjän syntyhistorian:
| Vuonna 859 merentakaiset varjagit kantoivat veroa tshuudeilta, sloveeneilta, merjalaisilta, vepsäläisiltä ja krivitsheiltä. Vuonna 862 nämä karkoittivat varjagit ja alkoivat hallita itse. Mutta suku nousi sukua vastaan, ja he alkoivat taistella keskenään. Ja he päättivät kutsua russien nimellä tunnetut varjagit hallitsemaan heitä, sillä heidän maansa oli rikas mutta vailla järjestystä. He kutsuivat meren takaa kolme russien veljestä. Vanhin Rurik asettui hallitsemaan Novgorodiin, toinen Sineus Beloozeroon ja kolmas Truvor Izborskiin. Ja varjageista Venäjän maa sai nimensä. |
Asiasta on kiistelty runsaasti. Varhaisin Venäjän valtio ei liene ollut varsinainen viikinkivaltio, vaikka viikingeillä olikin oma osuutensa sen alkukehityksessä. "Venäjän historia", 4.painos vuodelta 2006 toteaa seuraavaa:
| Varhaisin kirjallinen tieto Venäjän viikinkirusseista on Annales Bertiniani -kronikassa, joka kertoo, että v.839 Bysantin lähetystö vei mukanaan Ludvig Hurskaan luo Venäjältä saapuneen lähetystön, jonka jäsenet kertoivat olevansa russeja, mutta ei alkuaan Venäjältä vaan Ruotsista. Tämä sopii kielitieteilijäin teoriaan, että russien nimi liittyy Ruotsiin, joko Roslagenin maakuntaan josta lähti paljon viikinkejä, tai soutumiehiä tarkoittavaan sanaan. Venäjää alettiin kutsua russien maaksi. |
Nykyisin Ukrainassa sijaitsevasta Kiovasta muodostui varhaisen Venäjän pääkaupunki.
Rurik kuoli Novgorodissa vuonna 879. Hänen poikansa Igor (Ingvar) oli vielä alaikäinen, joten vallan sai hänen holhoojansa Oleg (Helgi). Hän ryhtyi laajentamaan Rurikin valtapiiriä ja sai mm. vuonna 882 haltuunsa Kiovan.
Rurikin poika Igor hallitsi vuosina 912 - 945. Hän oli nainut Olga-nimisen viikinkiruhtinattaren länsirajan vartiopaikalta Pihkovasta. Igor mm. vakiinnutti Dneprin ja Tonavan suistojen välisen alueen Venäjän valvontaan.
Igorin saatua surmansa pakkoverotusretkellä, valtaan tuli leskipuoliso Olga joka hallitsi vuosina 945 - 964 alaikäisen poikansa (Svjatoslav) puolesta. Olgan aikana Venäjä jaettiin pogostoihin, veronkantopiireihin, joilla oli tietty veromäärä.
Olegin poika Svjatoslav hallitsi vuosina 964 - 972. Svjatoslav oli viikinkiperäisistä ruhtinaista ensimmäinen jolla oli slaavilainen nimi, jota voi pitää Kiovan Venäjän ruhtinaiden slaavilaistumisena. "Venäjän historia" toteaa hänen pojistaan:
|
Svjatoslav oli määrännyt vallanperimyksestä germaanien tavan mukaisesti : ruhtinaan omaksi katsottu maa jaettiin kolmen pojan kesken kuten Kaarle Suuren valtakunta lännessä. Vanhin Jaropolk sai pitää Kiovan ja Etelä-Venäjän sekä eräänlaisen yliruhtinaan aseman (972 - 979). Toiseksi vanhin Oleg sai naapurialueen drevljaanien maan, ja nuorin Vladimir pääsi Novgorodin "käskynhaltijaksi". Tähän jakoon kätkeytyi Venäjän hajaannuksen siemen.
... Olegin ja Jaropolkin päälliköiden riita johti veljekset vastakkain ja Olegin surmaan v. 977. Vladimir pelkäsi henkeään ja pakeni sukunsa kotimaahan Ruotsiin hankkimaan omaa viikinkiarmeijaa. Parin vuoden kuluttua hän palasi, sai Novgorodin haltuunsa taistelutta, valloitti Polotskin, nai sen viikinkisukuisen ruhtinaan tyttären ja jatkoi voittokulkua Kiovaa kohti. Jaropolk taipui neuvotteluun, mutta Vladimir murhautti hänet ja otti Kiovan haltuunsa. |
Kiovan ruhtinas Vladimir hallitsi vuosina 980 - 1015 ja tunnetaan myös nimellä Vladimir Suuri. Hänen äitinsä lienee ollut orjatar nimeltään Maluša. Vladimir vietti sotilaselämää, kunnioitti slaavien jumalia, kuritti ankarasti vihamiehiä ja piti suuren joukon jalkavaimoja.
Eräs Vladimirin pojista, Jaroslav hallitsi ensin aliruhtinaana Novgorodissa, mutta selviytyi veljesten keskinäisessä valtataistelussa vähitellen voittajaksi ja hallitsi lopulta koko Venäjää. Hallitsijana Jaroslav osoittautui taitavaksi ja sai kansalta lisänimen Viisas (Mudryj).
Jaroslavin saavutuksia oli slaavien ja varjagien perinteitä yhdistävä Venäjän laki (Russkaja Pravda), joka mm. poisti verikoston. Laki turvasi kansalaisten hengen ja omaisuuden, mutta ei vastustanut orjuutta. Germaaninen sakkorangaistus hyvitti murhan siten että arvokkaan henkilön surma maksoi enemmän kuin vähäarvoisen. Suku oli vastuussa sakon maksamisesta. Osa sakosta meni surmatun omaisille ja osa ruhtinaalle.
Jaroslavin kuoltua Venäjä alkoi nopeasti heikentyä. Osasyynä ehkä monimutkainen perimysjärjestys joka aiheutti runsaasti kiistoja ja taistelua ruhtinaiden kesken.
Ruhtinas Juri Dolgoruki tunnetaan Moskovan kaupungin perustajana.
Noin vuonna 1200 Kiovan Venäjä tuhoutui mongolien hyökkäyksessä lopullisesti maan tasalle.
Seuraavassa on ote eräistä historiallisista elokuvista vuoden 2010 Огонёк -lehden mukaan. Siinä täytynee kuitenkin olla eräs virhe. Ruhtinas Igorille («князь Игорь») annetaan lehtileikkeessä samat vuosiluvut kuin Vladimirille, eli 960 - 1015. Tuo elokuvan Igor täytynee kuitenkin olla Igor I, eli ensimmäinen Igor, Rurikin poika, joka alkoi hallita noin 50 vuotta lehtileikkeessä annettuja vuosia aiemmin. Toinen Igor eli Igor II oli huomattavasti vaatimattomampi historian hahmo eikä hänessä lie elokuvan ainesta.
 |
 |
 |
 |
 |
| «Легенда о княгине Ольге» (СССР, 1983, реж. Юрий Ильенко) - Людмила Ефименко ; «Сказание Ольги Святой» (Россия, 2005, реж. Бугат Мансуров) - Элина Быстрицкая |
«Илья Муромец» (СССР, 1956, реж. Александр Птушко) - Андрей Абрикосов ;
«Владимир Святой» (Россия, 1993, реж. Юрий Томошевский ) - Владислав Стржельчик ; (... useita elokuvia ...) «князь Владимир. Част I: Выбор» (Россия, 2006, реж. Юрий Кулаков, анимация) - Сергей Безруков (голос) |
«князь Игорь» (СССР, 1969, реж. Роман Тихомиров, фильм-опера) - Борис Хмельницкий (поет Владимир Киняев) ; «Слово о полку Игореве» (Россия, 2010, Владимир Хотиненко, проект в разработке [г.2010]) |
«Ярославна, королева Франции» (СССР-Польша, 1978, реж. Игорь Масленников) - Кирилл Лавров ; «Ярослав Мудрый» (СССР, 1981, реж. Григорий Кохан) - Юрий Муравицкий |
«князь Юрий Долгорукий» (Россия, 1998, реж. Сергей Тарасов) - Борис Химичев |
|
Seuraavien linkkien takana kerrotaan Kiovan Venäjästä ja sen ruhtinaista Wikipediassa. Huomaa että Wikipediassa voit kätevästi vaihtaa kielen vasemmasta reunasta vaikkapa venäjäksi.
|
|
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Romaani on varustettu melko kattavalla sanastolla. Ja huomattakoon että tämä sanasto on tarkoitettu venäläisille lukijoille. Ehkä tämän ukrainalaisen romaanin kieli poikkeaa venäjästä jonkin verran?
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
