<<

20.05.2020

>>

Päivätäänpä juttu menestyneen suomalaisen kilpailu-moottoripyöräilijä Jarno Saarisen viimeiselle päivälle. Hän oli nuoruudessani 1970-luvulla eräänlainen nuorisoidoli. Jutun aihe ei ole moottoripyöräily, mutta kylläkin eräänlainen jalo kilpailu ja kilvoittelu. Nimittäin opiskelu yliopistossa.

Olen pian kaksi lukuvuotta puurtanut Tampereen yliopiston Porin yksikössä, "Puuvillassa". Harjoituksen aiheena on ollut Koneautomaatio ja robotiikka, tavoitteena DI-tutkinto, lähtötasona alempi korkeakoulututkinto, AMK-insinööriys. Ihanteellinen valmistumisaika olisi ollut 2 vuotta, mutta tähän tavoitteeseen en pääse. Ainakin diplomityö venyttää korkeakouluopintoja vielä vähintään puoli vuotta lisää.

Sanotaan että vain muutos on pysyvää. Tuo sanonta hyvin sopii tilanteeseen. Yliopiston nimikin on ehtinyt välillä muuttua (Tampereen teknillinen yliopisto -> Tampereen yliopisto) kolmen korkekoulun fuusion myötä. Koulutuksemme on ehkä siksikin ollut vaihtelevaa koska tamperelainen automaatio-professorimme otti hatkat eli lähti läiskimään kesken kaiken. Eräät DI-koulutukseen sisältyvät kurssit ovat sittemmin menneet melko perusteellisesti uusiksi. Sikäli näistä kepeistä muisteloksistani lie aika vähän hyötyä niille jotka kokevat askeltaa samaa kaitaa ja kivistä polkua. On näitä raapustuksia ehkä sentään hauska vanhana vapisevana ukkona kiikkustuolissa keinahdellen joskus muistella?

Automaatiotekniikasta on siis kysymys. Se kuuluu teknilliseen tiedekuntaan, eli eri tiedekuntaan kuin muu Porin DI-koulutus. Tässä tiivistettyjä otteita HOPS:istani (eli Henkilökohtaisesta OPintoSuunnitelmasta), nimittäin vanhentuvasta sellaisesta. On määrä siirtyä vanhasta POP-nimisestä järjestelmästä uuteen SISU-nimiseen järjestelmään. Se merkitsee että HOPS on laadittava itse kesällä uusiksi uutta järjestelmää varten. Kaikki muuttuu. Päämäärä on toissijainen, liike ja muutos keskeisintä?!

Joitakin muutoksia HOPS:issa on tapahtunut aivan äskettäin. Valitettavasti pari kurssia on myös nähtävästi kadonnut bittien taivaaseen? Tahti on näin jälkikäteen muistellen ollut aika kova. On juostu tärkeitä asioita läpi kuin pää kolmantena jalkana, kieli vyön alla ja hiki hatussa. Ilmajoella sanottiin notta "on niin kova kiirus, nottei kerkiä kirnuakaa sanua kun 'siksi pitkäksi astiaksi'!" Tarinan opetus: Esimerkiksi kiireinen hosuttu ilmaisu "no mikä piru se ny oikeen on ... se ... kyllä se tuos kielen päällä pyörii ... no ... no se pitkä astia!" on huomattavasti pitempi ja hitaampi lausua kuin samaa tarkoittava kompakti ilmaisu "kirnu". Hitaasti kiiruhtaminen olisi usein järkevämpää kuin päättömän holtiton kouhellus. Sanon tämän vain kaikessa ystävyydessä!

Viimeisen parin vuoden aikana Porissa on jo lujasti pyritty verkko-opiskeluun, joten Korona-kriisi ei kovin pahoin lie porilaista yliopisto-opiskelua horjuttanut, paitsi käytännön labrat jotka on tehtävä koulun luokassa ja koulun vehkein & kojein. Koulun ollessa suljettu niistä labroista tulee ongelma.

P-alkuisella tunnuksella varustetut kurssit ovat porilaisia. Perusopinnoissa oli mm. ohjelmointiharjoituksia Helsingin yliopiston verkkototeutuksen puitteissa. Kevyitä kokeita oli tietokonetoteutuksena valvotussa EXAM-ympäristössä. Muuten kurssin pystyi käymään netissä. En jaksanut niitä perusjuttuja tahkota kovinkaan paljon. Melko yksinkertaisia harjoituksia oli valtava määrä.

Olen sentään harrastanut ohjelmointia kauan ja ollut ammattimainen ohjelmoija yli 10 vuotta. Uskoakseni ohjelmoinnissa ollaan jo siirtymässä puhtaasti Tampereen yliopiston kursseihin, eli nämäkin kurssit muuttuvat.

Joo-oh, sen vaan sanon että tietokantojen kyselykieli SQL kannattaisi opetella todella hyvin jos aikoo ohjelmoida taloudellis-hallinnollista softaa menestyksellisesti. Tosin sehän ei ole minun tavoitteeni, eikä meille Puuvillassa SQL:ää yritetty opettaa. Oman SQL-oppini olen saanut Raisiossa eräältä matemaattisesti orientoituneelta akateemiselta SQL-fakiirilta ja olen siitä ylpeä. Fiksut ja taloudelliset SQL-lauseet ovat avain sujuvasti toimivaan isoa tietokantaa käyttävään softaan. Tavalliset insinöörit eivät tajua SQL:n hienouksista tii-tuuta.

Enkkua meillä oli lähiopetuksena ranskalaisten vaihto-oppilaiden kanssa. Yritin osallistua toisellekin kurssille ... Intercultural Communication ... tai jotakin sellaista, mutta robottikurssi ajoi sen päälle, joten lopetin. En muutenkaan ollut kovin innoissani koska koin että John Rogers kohteli esitelmääni kaltoin. Silti enkun puhuminen fransmannien kanssa oli melko motivoivaa. Voisi tosin kysyä miksi suomalaisten ja ranskalaisten pitäisi puhua keskenään englantia joka ei suinkaan ole neutraali kansainvälinen kieli.

Tilastolliset menetelmät eli Porin perinteisistä matematiikan kursseista neljäs kurssi (P1, P2, Todennäköisyyslaskenta, ...) on jostakin syystä luokiteltu perusopinnoiksi. Se kylläkin edellyttää joitakin perustietoja. Tilastolliset menetelmät suoritettiin katsomalla videoita ja tekemällä harjoituksia. Oma läppäri ja Matlab olivat välttämättömiä. Aluksi harjoitukset tarkistettiin lähitunneilla, myöhemmin netissä Zoom:in avulla virusepidemian ja sosiaalisen eristyksen oloissa. Tähtitehtävät palautettiin oppimisjärjestelmä Moodleen. Luulen saavani kurssista arvosanaksi 4 koska nipotin niin kauheasti melkein loppuun asti.

En sinänsä usko että akuutisti tarvitsisin tilastomatematiikkaa käytännössä. Se on oma erikoisalansa, jota pitäisi opetella lisää ennenkuin voisi rehellisesti tituleerata itseään alan ekspertiksi ja todelliseksi taitajaksi. Tohtori Tantun videoluennot ovat sinänsä aivan ansiokkaita.

Sitten pääaine. Siinä on alussa mainittu ASE-9306 Introduction to Robotics and Automation. Sellaistapa meillä vaan ei ole ollut lainkaan ja johdatus automatiikkaan olisi ehkä tässä vaiheessa hiukan myöhäistä tahi jälkijättöistä?

ASE-9407 Robot Manipulators: Modeling, Control and Programming käsitteli robotiikan yleisiä asioita lähiopetuksena. Jordanialainen Wael kävi Tampereelta Porissa luennoimassa. Kävimme myös Hervannassa tekemässä muutaman labratyön. Luulin että tässä olisi käsitelty myös "grippereitä" eli tarraimia, mutta ei. Kurssi oli englanninkielinen.

IHA-2506 Electrohydraulic Servo Systems oli meille porilaisille puhtaasti teoreettinen verkkokurssi. Matlab-ohjelma korvasi hydrauliset servoventtiilit. Ei meitä Tampereelle kutsuttu, mutta kävimme kuitenkin kurkkaamassa kurssin opettajaa Hervannassa käydessämme. Ikäänkuin kainosti muistuttamassa olemassaolostamme.

Valitettavasti en oikein päässyt käsitykseen mihin servojen kurssilla pyrittiin, vaikka koenkin aiheen sinänsä tärkeäksi. Paperikoe pidettiin Porissa. Käytännön tuntuma aiheeseen jäi olemattomaksi. Hydraulinen servoventtiili sisältää eräänlaisen hydraulisen vahvistimen.

Toivottavasti tuo servokurssi kehittyy parempaan ja havainnollisempaan suuntaan. Yliopistossakin tarkoitus kaiketi olisi että opiskelija voisi oppia. Suosittelisin mieluummin "propoja" eli hydraulisia proportionaaliventtiilejä ja käytännön työtä säädön parissa. Proportionaaliventtiilissä on 2 kelaa joita voi ohjata vahvistimen kautta mikrokontrollerilla ohjelmallisesti, eli ihan minun näköiseni kampe.

IHA-2807 Project Work in Fluid Power Automation ... jaapa-jaapa, tästä täytyy hiukan valittaa koska tuo on vanha kurssi jolle ei voi enää ilmoittautua. Fluidi tarkoittaa nestettä ja viittaa hydrauliikaan. Olen sen sijaan ilmoittautunut uudemmalle projektityökurssille IHA-2816 Project Work in Intelligent Heavy Machines ja se on aiemmin näkynyt HOPS:in "muut"-osiossa, mutta sepä onkin sittemmin kadonnut näkyvistä. HOPS:iin merkitty vanha kurssi käsittelee hydrauliikkaa, johon minulla ei ole mahdollisuuksia. Uudempi kurssi ei vaatinut hydraulikkaa, siihen sopivat omat RPi:t ja kamerat sähköisine lisävarusteineen, joten tässä voi olla ongelma?

IHA-3110 Ohjaus- ja automaatiojärjestelmät opiskeltiin Porissa videoilta. Kävimme myös Hervannassa paikan päällä tekemässä kevyitä labroja. Taisi tästä olla kevyt EXAM-tietokonetentti.

HOPS on onnistunut yhdistämään vanhoihin alkuperäisiin (harmaalla merkittyihin) kursseihin joitakin uudempia vastaavia toteutuksia. IHA-3316 Automaatio työkoneissa on tälläinen. Pystyimme sentään Porissakin tekemään jotakin. Simulink real-time ympäristön koin kuitenkin aika hankalaksi.

IHA-4206 Mechatronics and Robot Programming on edelleen kysymysmerkki. Yritimme tehdä ryhmätyönä labroja Puuvillan luokassa 256, mutta kohtasimme ongelmia joihin emme saaneet apua. On lupailtu että voisimme vielä saada kurssin suoritetuksi jonkinlaisella videokonferenssilla Tampereen kanssa, mutta eipä ole aiheesta mitään sittemmin kuulunut. Pidän mahdollisena että tämä jää suorittamatta.

SGN-45007 Computer Vision korvasi kohtalaisen onnistuneesti harmaalla merkityn vanhemman konenäkökurssin. Videoita katselime ja teimme harkkoja Porissa. Saimme merkittävästi paikallista Matlab-apua, sillä kyllä Porissakin sentään tiedetään konenäöstä yhtä ja toista. Emme suinkaan ole täällä aivan kädettömiä.

PLA-32311 Sulautetut järjestelmät oli porilainen kurssi joka käsitteli aiheita kuten Linux, RPi, Arduino Uno, IoT. Minua kiinnosti pienten sähkömoottoreiden ohjaus mikrokontrollerilla, mutta siitä ei paljoa pisteitä herunut. Sensorit ja anturit, mittaukset sekä langaton tiedonsiirto koetaan täällä seksikkäämmiksi kuin vähäpätöinen sähkömekaniikka.

PLA-43126 Machine Learning Methods on porilainen koneoppimisen kurssi. En vaan ole ehtinyt vielä aloittaa Matlab-harjoitusten työstämistä. Tämä kurssi ymmärtääkseni jatkossa imee tamperelaisia signaalinkäsittelyn vaikutteita ja siten hiukan muuntuu ja kehittyy sisällöltään antoisammaksi ja kukaties mielenkiintoisemmaksi ja vähemmän esoteeriseksi.

Seuraavan osion kurssit ovat kuulemma "vapaasti valittavia"? Matemaattisesti orientoitunut Veli-Pekka Pyrhönen Tampereelta otti meiltä turhat luulot pois rajulla kurssilla ASE-1130 Automaatio. Perustui paljolti videoluentoihin, mutta arvon opettaja kävi Porissakin pari kertaa.

Saimme ensikosketuksen mm. Laplace-muunnoksiin ja Simulink-ohjelmaan. Se oli kuin taistelua itärintamalla etulinjassa. Kokeessa sai olla mappi mukana ja tietokonettakin olisi saanut käyttää. Periaatteessa kovin tärkeää asiaa, mutta tähän erikoistuminen vaatisi paljon lisää panostusta. Not for the faint-of-heart!

No joo, hiukan loiventaen, kyllähän se Automaatio oli aivan hyödyllinen kurssi sinänsä. Se vaan oli siinä hetkessä melkoinen shokki, tuli ikäänkuin puun takaa ja yllätti minut ikäänkuin housut nilkoissa.

IHA-1102 Hydrauliikan ja koneautomaation perusteet oli videokurssi hydrauliikan perusteista ja automaation yleisistä asioista. Porilainen paperikoe sisälsi hiukan laskentaa, mutta kuulemma kurssitoverimme Ilpo siitä pääsi läpi ilman laskintakin.

Lopussa on tämä perinteinen porilainen DI-koulutuksen matematiikan rypäs: P1 ja P2 olivat pääasiassa linearialgebraa ja Todennäköisyyslaskenta oli Tilastollisten menetelmien alkusoittoa. Minä niin tykkään matriiseista, vektoreista ja lineaarialgebrasta. Frank Cameronin videot olivat SAMK:in matematiikkamoduulista entuudestaan tuttuja. Kävin kurssit yliopistossa toiseen kertaan vaikka se ei olisi ollut aivan välttämätöntä.

En silti voi väittää ettäkö olisin ilmeenkään värähtämättä vuoren huipulla lootus-asennossa perse huurteessa askeettisessa vaateparressa istuva pitkäpartainen täysoppinut lineaarialgebran guru, jolta reipas reppuselkäinen vuoristokiipeilijä voisi poiketa tiedustelemassa "elämän tarkoitusta". Eräässä piirroksessa sellainen guru vaan sanoi että "jaa, että mikäkö on _elämän tarkoitus_? Eipä ole muuten ennen tullut tommosta vastaan." ja alkoi sitten etsiä vastausta hakukoneella Internetistä.

Matematiikan kurssit ovat jo Porissa muuttuneet erilaisiksi, arvattavasti enemmän diffistä painottaviksi. Me olimme viimeinen vuosikerta jolla oli tämä matriisilaskentaa painottava koulutus. Kurssit suoritettiin laskuharjoituksin. Vaikka oli loppukokeeseenkin mahdollisuus, jos todella kuvitteli muistavansa kaiken sen läpikäydyn materiaalin ulkoa kurssin loputtua.

Pääosin lineaarialgebraa sisältävillä peruskursseilla P1 ja P2 meillä oli vielä laskuharjoituksissa seuranamme erittäin hyödyllinen opettaja Timo Ranta jonka äärimmäisen energinen taulutyöskentely on varmaan Porissa jäänyt satojen opiskelijoiden mieleen. Hän katosi mystisesti P2:n loppuvaiheessa keväällä 2019 ilman mitään selitystä, vain tuntien varoitusajalla. Vakoiluleffoja jäljitellen voi kai lausahtaa "Ne jotka asiasta puhuvat, eivät tiedä ja ne jotka tietävät, he eivät yleensä puhu ...". En silti usko että hänen katoamiseensa liittyisi varsinaista rikosta.

Siihen aikaan oli arvattavasti kulissien takana käynnissä kova vääntö Porin matematiikan tulevasta linjasta. Voisin arvailla että siinä ovat voineet mennä niin sanotusti "sukset ristiin" lineaarialgebran vannoutuneen nuoren porilaisen työmyyrän ja suurten tamperelaisten herrojen välillä. Kirjoitin joskus yliopistokeskukselle blogi-artikkelin jossa ihmettelin miksei Porissa ollut lainkaan mahdollisuutta opiskella yliopistotasoista differentiaali- ja intergraalilaskentaa, mutta en minä suinkaan ole tahtonut lineaarialgebraa syrjäyttää. Diffis ja lineaarialgebra eivät sulje toisiaan pois. Esimerkiksi fysiikassa tärkeitä differentiaaliyhtälöitä voi ratkoa myös lineaarialgebran keinoin.

Niin ja se tutkinossa pakollinen diplomityö olisi jossakin vaiheessa saatava työn alle. Sille on nakitettu peräti 30 opintopistettä, joten sillä on ratkaisevan suuri merkitys tutkinnossa. Toivon optimistisesti että saan sen kondikseen syksyllä tai talvella eli seuraavan lukuvuoden aikana. Projektityön voisi ehkä yhdistää diplomityöhön.

Kypsärin eli kypsyysnäytteen voi muistaakseni suorittaa jonkinlaisella johdanto-luvulla dipparin eli diplomityön dokkarissa eli kirjallisessa dokumentissa. Siitä ei saa erikseen opintopisteitä. Väikkäriin eli väitöskirjaan minun rahkeeni eivät taida riittää. Sittenhän on tietenkin olemassa myös makkari, olkkari, kylppäri, fillari, roudari, duunari, kommari, motskari ...

Lasken toivoni oman toiminimeni varaan diplomityön suorittamisessa. Diplomityö on tehtävä yritykselle ja oma toiminimi on eräs yritys. Muuten tämä olisikin aivan toivotonta. Ikärasismi on vakiintunut suomalainen teollisuusstandardi. Diplomityön aiheita ei ihan niin vaan saa firmoista.

Opiskelijan oma toiminimi ei silti ole myöskään ilman ongelmia. Verottaja on kovin kiinnostunut asiasta. Vaikka olen ilmoittanut, että toiminimi on perustettu pelkästään että saisin mahdollisuuden tutkintoon, eikä ole tarkoituskaan sen puitteissa koskaan ansaita pennin pyörylää, ei edes palaneen puupennin puolikasta, niin runsaitten veromätkyjen uhka häilyy ilmassa kuin Damokleen miekka pääni päällä.

No, eipä silti, ulosottoon ne minulla menevät yhtä lailla niin hävytön arvioverotuksen lisävero kuin veronpalautuksetkin. Kun ei ole rahaa, niin ei ole. Eipä werenhimoisten werowampyrellojen irvistelyt ja otsasuonten pullistelut asiaa muuksi muuta.

Osiossa "muut" minulla on enää Diskreetti matematiikka ja Operaatiotutkimus, jotka ovat minun tutkinnossani ylimääräisiä porilaisia matematiikan kursseja. Olivat vaan kiinnostavia, joten ilmoittauduin. Kurssit ovat suomenkielisiä vaikka opettajan nimi on Frank.

Diskreetistä matematiikasta en oikein saanut hyvää otetta ja sen toiseen tenttiin en voinut osallistua, koska se meni päällekkäin pakollisen robottikurssin kokeen kanssa. Niinpä arvosana on nippa-nappa hyväksytty ykkönen. Operaatiotutkimus käsitteli ainoastaan lineaarista optimointia, eli paljon isoa asiaa jäi ulkopuolelle. Loppujen lopuksi koin tämän operaatioanalyysiksikin nimetyn aiheen melko helpoksi. Tosin tämä operaatiotutkimuksen kurssi jatkossa taitaa tästä hiukan laajeta ja yltää viiteen opintopisteeseen minun nettoamieni neljän asemesta.

Tähän osioon tulivat alunperin ne ilmoittautumiset jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen HOPS:iin. Vanhat kurssit korvaavat uudet kurssit olivat siis aluksi tässä osiossa. Oli sellainenkin kuin JYM eli Johdatus Yliopiston Matematiikkaan, lukion pitkän matematiikan kertaus, mutta se on kadonnut bittien taivaaseen, ei kelpaa tutkintoon, ei ollut pakollinen tutkinto-opiskelijoille. Matematiikan perustaitojen hallintaa koetettiin varmistella hiukan erikoisilla valvotuilla EXAM-tietokonekokeilla, matematiikan perustaitotestillä.

Huomaanpa nyt että HOPSista puuttuu jotakin kovin oleellista. ASE-9427 Distributed and Intelligent Automation Systems on kadonnut bittien taivaaseen osiosta "muut". Se ei sisältynyt alkuperäiseen HOPS:iin ja nyt sitä kohdellaan merkityksettömänä ylimääräisenä kurssina. Meksikolainen opettaja Luis kävi erinäisiä kertoja Porissa paikan päällä. Sääli. Kanniskelinko omaa läppäriäni turhaan Puuvillaan? Toivottavasti sentään saan tästä aika tärkeästä automaatio-kurssista uudelleen merkinnän HOPS:iin jahka saan suullisen Zoom-tentin netissä suoritettua.

Voin olla sikäli tyytyväinen että yliopisto-opintoihini ei sisälly ainoatakaan liiketalouteen tai yritysjohtamiseen liittyvää kurssia. En voi yhdestäkään kurssistani sanoa ettäkö se olisi täysin turha, vastenmielinen ja totaalisen motivoimaton. Vaikka toteutuksissa onkin eroa, on ainakin kurssien päämäärä ollut oikea. Olen melkein onnellinen siitä että olen melkein suorittanut tutkinnon.

Tilastollisten menetelmien loppurutistus

Niin. Paljon arvosanoja. Paljonko ne kertovat? Onko keskiarvojen laskenta järjestysasteikolla olevasta datasta moitteettoman hyvä ajatus? Olen tilastollisten menetelmien kurssilla sivistynyt sen verran että tahdon minäkin - tri Tantun tavoin - arvostella tiukan akateemisella pohjavireellä järjestysasteikon arvojen keskiarvoja.

Ajatellaanpa johdatuksena aiheeseen ilman lämpötilaa Celsius-asteina. Ajatellaan esimerkiksi lämpötiloja +10°C ja +20°C. Niissähän on toki merkittävä ero pukeutumisen kannalta. Tokihan on 20 = 2 * 10, mutta voimmeko rehellisesti sanoa että lämpötila +20°C olisi +10°C nähden tasan kaksinkertainen? Fysikaalisin perustein esimerkiksi 200 Kelviniä on tarkkaan tuplasti korkeampi lämpötila kuin 100 K. Lämpötilan absoluuttinen nollapiste 0 K on noin -273°C.

Celsius-asteikon asteet ovat tasavälisiä, mutta nolla 0°C aiheuttaa sen että Celsius-asteet ovat intervalli-asteikolla. Celsius-asteissa lämpötilojen ero on järkevä suure ja keskiarvojen laskenta on ongelmatonta. Lämpötilojen suhde sensijaan ei ole Celsius-asteissa mielekäs. Celsius-asteikon nolla on keinotekoinen ja luonnoton.

Kelvineissä lämpötiloja ilmaisten myös lämpötilojen suhde on mielekäs käsite, koska Kelvin-lämpötilat ovat suhteellisella asteikolla. Kelvin-asteikolla nimittäin on "oikea" luonnollinen nolla, lämpötilan absoluuttinen nollapiste.

Nämä meidän rakkaat arvosanamme 0, 1, 2, 3, 4 ja 5 ovat vain luokkia, vaikka ne ilmaistaankin numeroilla. Yhtä hyvin ne voisivat olla uniikkeja mielivaltaisia merkkijonoja, esimerkiksi "Tanu", "Heluna", "Sirppu", "Nopsa", "Hymy" ja "Mustikki". Tanu oli hevonen ja Mustikki oli lehmistä hienoin, friisiläinen jota joskus poikasena lypsin tallissa. Lehmät voivat olla järjestysasteikolla, mutta mikä olisi lehmien keskiarvo tällä entisen Kihniänkylän Petäyksen navetan lehmien järjestysasteikolla?

Arvosanojen välien suuruutta ei ole mitenkään vakioitu. Ei voi väittää että esimerkiksi arvosanojen väli 2 ... 3 olisi yleispätevästi yhtä suuri kuin väli 3 ... 4. Ei myöskään ole perustetta väittää että arvosana 3 olisi yleispätevästi tasan 3 kertaa niin hyvä arvosana kuin 1, tai että arvosana 4 olisi tarkasti tasan 2 kertaa niin korkea kuin arvosana 2. Nollan jätän suosiolla tällaisen pohdinnan ulkopuolelle, koska se ei edes ole hyväksyttävä arvosana. Selkeä järjestys arvosanojen välillä toki on, mutta kyseessä ei ole suhteellinen asteikko, eikä se ole edes intervalliasteikko, vaan ainoastaan järjestysasteikko. Keskiarvo ei kovin hyvin istu järjestysasteikolle.

Voisihan olla huonomminkin tilastollisten menetelmien kannalta. Esimerkiksi sukupuolet "mies" ja "nainen" ovat vain luokkia ilman keskinäistä luonnollista arvojärjestystä. Mikä on kansalaisten sukupuolen keskiarvo? Ovatko suomalaiset keskimäärin neutreja vaiko homoseksuelleja? Tässä ei siis ole kyse edes järjestysasteikon datasta, vaan luokista joilla ei ole sitä ainoaa oikeaa ja autuaaksitekevää keskinäistä järjestystä. Matemaattisesti korkealentoisen akateemisesti valveutuneina persoonina tahdomme nämä seikat selkeästi tiedostaa, korostaa ja alleviivata.


Voihan olla että joudun vielä tekemään joitakin korvaavia suorituksia, en tiedä tarkemmin. Matka tuntemattomaan jatkuu kuitenkin. Varmaan joudun näitä asioita vielä pohdiskelemaan ja eihän opiskelu suinkaan ole vielä pulkassa. En voi jäädä laakereilla lepäilemään.

Notta Helsinkin Herrat ja Rouvat hirteen!

Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea"



Valikko
Pääsivu