<<

31.01.2020

>>

Puuvillan luokassa 248 on nähtävästi ollut käynnissä ylläolevan kuvan mukainen suurimittainen projekti, "Nainen kampaajalle". Minun omissa pyrinnöissäni kartoitusvaihe on vielä kesken ja MOMENT OF TRUTH on vasta kaukana tulevaisuudessa. Jotakin pientä projektia tässä pitäisi kuitenkin pikkuhiljaa viritellä.

Työkonehydrauliikka on vahvasti esillä automaation opinnoissa. Vaikka minä tuskin niihin kuvioihin koskaan oikeasti sisään pääsen. Katkerana totean vaan että hydrauliikka, olletikin raskaiden työkoneiden hydraulikka, on ison rahan tekniikkaa. Köyhät älkööt suotta vaivautuko.

Eräässä ruotsalaisessa autolehdessä oli joskus vuosikymmeniä sitten ilmoitus myytävänä olleesta laatuautosta. Myyjä ei ilmeisesti ollut valmis tinkimään hintapyynnöstään, koska ilmoituksessa oli lisäyksenä myös teksti: "Endast seriösa köpare göre sig besvär.", eli suomeksi asian voisi ilmaista: köyhät älkööt vaivautuko.

Winnova tuntuu kuitenkin olevan tottunut käsittelemään rahaa, täällä Vähäraumassa parkkipaikalla aamulla olleista tyrnevistä metsätyökoneista päätellen. Tässä eniten framilla olevan uudennihkeältä vaikuttavan koneen valmistaja on SAMPO ROSENLEW ja koneen mallinimi on FR48. Voisi kai arvella että porilaisen firman tuotantoa? En tosin ole varma missä Rosenlew nykyisin mitäkin tuottaa.

Meidän työkoneautomaation kurssin simulaatiossa koetetaan ohjata melko samannäköistä PONSSE metsätyökonetta. Se nääs on Mansen yliopiston suosikki. Näissäkin kuvissa taempana osin näkyvä kone lie juurikin PONSSE-merkkinen.

Ponsse on tullut kuuluisaksi ainakin iltapäivälehtien juttujen mukaan netissä olleesta tyttökalenteristaan. Ruotsalaisille se oli kauhistus.

Kurssin metsätyökone-simulaation automaattisissa toimintatiloissa riittää vielä meikäläiselle haastetta. Toiminnot on määrä ohjelmoida Matlab-ohjelman Simulink-moduulin avulla. Se ei maksullisena ei-vapaana ohjelma ole varsinaisesti minun favoriittini. Sitä ei voi käyttää enää yliopiston jälkeen, joten oppiminen ja työpanos menee tavallaan hukkaan.

Tosin eihän se simulaattori rikki mene vaikka puomi nähtävästi tunkeutuukin koneen ikkunasta ohjaamoon tai puomin päässä oleva "gripper" ilmeisesti kuorii pyörien vanteita ja renkaiden kulutuspintaa. Olisi kuitenkin mukavampaa jos työkoneen puomi simulaatiossa esimerkiksi alku- ja loppu-asentoon ajettaessa ei olisi vaarassa katkoa karikoita tai murjoa työkoneen runkoa.

Tässäkin koneessa puomissa taitaa olla samat neljä niveltä. Ensimmäinen nivel pyörii pystyakselin ympäri takasuunnan suhteen noin ±140°, eli ei ihan täyttä ympyrää. Lastattavat tukit eivät nimittäin ole ohjaamon suunnalla, joten turha kai puomia on sinne kääntää. Toinen ja kolmas nivel taivuttavat puomia kahdesta kohtaa ja neljäs nivel on prismaattinen, eli se on eräänlainen ulos työntyvä teleskooppivarsi jonka päässä lopuksi on se tukkeihin tarttuva elin, "koura", eli varsinainen työkalu. Muistuttaa siis robotin rakennetta.

Tällaisella masiinalla luultavimmin kerätään ja kuljetetaan metsässä kaadettuja tukkeja jonkin isomman tien varteen jossa ne voidaan kuormata vain hyvillä teillä pärjäävän tukkirekan kyytiin. Tämä laite lie melkoisen maastokelpoinen, mutta se on varmaankin aika painava ja jos metsän pohja on kostea ja pehmeä niin melkoiset jäljet se jälkeensä jättää. Toisaalta jos on kunnon talvi ja maa roudassa niin ei kai tuo pahoin voi kantavaa metsän pohjaa vaurioittaa.

Metsätyökoneen puomi on tässä kuvassa kuljetusasennossa. Harkkatyössä simuloidun Ponssen puomi olisi ihanteellista saada siirtymään kuljetusasentoon automaattisesti mistä tahansa asennosta yhdellä napin painalluksella, ilman suurempia törmäilyjä. Ainakin alussa puomi pitäisi lisäksi voida ajaa automaattisesti tiettyyn "standby" -asentoon, josta hommat on luontevaa aloittaa.

Hienoja ovat nykyaikaiset työkoneet. Automaatio etenee työkoneissa ihan kybällä. Tosin metsä on automatisoidulle työkoneelle melkoisen vaativa toimintaympäristö, joten kuski tarvitaan. Metsässä nimittäin on mm. puita ja muita hankalia esteitä. Automatiikalla helpotetaan koneenkäyttäjän työtä. Ei ole ihan helppoa oppia sujuvasti ohjaamaan neljää niveltä samanaikaisesti käsin, mutta automatiikka voi avittaa ja parantaa työn tuottavuutta.

Automatiikalla ei ehkä voi päihittää alan parhaita virtuooseja, mutta likikään kaikista ei koskaan tule virtuooseja. On mielekkäämpää hyödyntää helppokäyttöistä automatiikkaa, niin että puomin päätä voi ohjata esim. X- ja Y- koordinaatein joikkarin (joystick) kahdella akselilla, vaikka todellisuudessa ohjaus vaikuttaa samanaikaisesti puomin kaikkiin neljään niveleeseen. Kinematiikkafunktiot laskevat nivelten tarvittavat liikkeet ja koneenkäyttäjän tarvitsee miettiä vain sitä miten puomin pää liikkuu kahdessa ulottuvuudessa. Automatiikka hanskaa puomin käytön yksityiskohdat.

Antureiden käyttö on nykyisin halpaa ja niinpä niitä hyödynnetään runsaasti. Konenäköäkin työkoneihin rakennetaan. Kameroitahan täytyy nykyisin olla ihan joka paikassa.

Muistan miten kauhuissaan mediassa oltiin kun ensimmäiset kännykkäkamerat alkoivat yleistyä. Silloinhan tuli mahdolliseksi, että joku vie kameran puhelimensa mukana esimerkiksi uimahalliin, jossa hän saattaa kuvata vähäpukeisia asiakkaita kiusallisissa tilanteissa ja vähemmän edustuskelpoisina. Kameroihin on kuitenkin vähitellen totuttu.

Pian kamera varmaan löytyy jokaisesta vessanpöntöstäkin mittaamassa aineenvaihdunnan toimintaa? Ja perseitten moniväriset 3D-kuvat voi sitten tshekata netistä vaikka reaaliajassa? "Kato, olipas naapurin hottiksella kumman rupinen perse tuossa vanhassa arkistokuvassa!" Eläköön digitalisaatio? Eläköön suurten ylikansallisten yritysten tekniikkavetoinen tuotanto? Iso yksityinen firma vaan päättää miten tehdään ja kaikki yhteiskunnat sitten vaan kiltisti sopeutuvat siihen? Pulinat pois, Iso Raha on puhunut?

Siis nimenomaan vahingossakaan ei tehdä niin, että ensin suunniteltaisiin yhdessä miten meidän yhteiskunnassa on sopivaa toimia ja vasta sitten kehitettäisiin tekniikka siihen juuri meidän valitsemaan malliin. Jos vaikkapa Iso Pääoma keksii hauskan tavan äänestää netissä kotoa (tai vaikka baarista tai bordellista) käsin, niin omaksutaan se suit-sait mukisematta. Koska se nyt vaan on pääomalle mieleen. Unohdetaan suosiolla että perinteisesti olemme halunneet että esimerkiksi aviomies ei saa itse äänestystilanteessa suoraan vaikuttaa vaimon äänestämiseen, vaan vaimon on saatava vapaasti tehdä oma valintansa ilman mitään kontrollia ja rajoitteita (tyyliin: "ja et kyllä sitten muija saatana äänestä tuota puoluetta!"). Heitetään lait ja säännöt vaivihkaa romukoppaan jos ne ovat Ison Pääoman tiellä. Äänestyssalaisuus, mitä siitä? Unohdetaan koko vaalisalaisuus, koska se ei sovi jenkkien uuteen käytännön standardiin. Iso Raha ratkaisee!

Siis ihan oikeesti, sivistysvaltiossa yhteiskunta määrittelee ne normit joiden puitteissa ko. yhteiskunnassa toimitaan ja tähän sitten kehitetään sopiva tekninen ratkaisu. Ei saa olla niin että jonkin upporikkaan jenkkimiljardöörin oikut, kyseenalainen henkinen tila, mahtipontinen sanelu ja meille vieras tekninen implementaatio määrää mitä normeja meidän tulisi täällä noudattaa. Yhteisön normit määräävät tekniikan. Tekniikan ei kuulu määrätä yhteisön normeja. Cowboy-kulttuuri on vanhanaikaista, ei sovi sivistysvaltioon.

En suinkaan pyri kurssin harkkatyössä täydellisyyteen, mutta suoritettua se kuitenkin olisi hyvä saada, vaikkapa nippa-nappa rimaa hipoen. Tyydyn nöyrästi alhaisimpaan hyväksyttyyn arvosanaan eli ykköseen. Valitettavasti harkan lopputulosta voi testata vain koulun real-time koneella. Kävi miten kävi, minua tuskin koskaan omiin töihinsä palkkaa sen paremmin PONSSE kuin SAMPO ROSENLEW.

Mikrovaltiomme kuitenkin edelleen sinnittelee eteenpäin päivä kerrallaan tässä verovirkailijoiden, ulosottomiesten, poliitikkojen, hävyttömien koronkiskojien ja tyhjästä veloittajien ihmemaassa, Sulo(?)-Suomessa. Tulkoon turma taikka tuisku, mutta luovuteta koskaan ei. Kyllä kansa tietää. Kalpamme kärjessä onnemme on.

Notta Helsinkin Herrat hirteen!

Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea"



Valikko
Pääsivu