<<

05.04.2019

>>

Jykevää Porinsiltaa pitkin pääsee taustalla näkyvään Porin yliopistokeskukseen. Sillä linjalla on jatkettava. Opiskelun ja elämän taistelu jatkuu. Tämä ei ole pelkkää kepeää ruusuilla tanssahtelua, mutta akka tieltä kääntyköhön!

Ehkä en sentään ole vielä aivan kokonaan menettänyt mahdollisuutta suorittaa hyväksytysti kurssi "Electrohydraulic Servo Systems". Tuo kurssi on tuntunut varsin vaativalta ja hankalalta. Harjoitustehtävien vastauksia ja oikeita menettelytapoja on ollut vaikea kaivaa kryptisen tuntuisista tamperelaisista videoluennoista esiin.

Opettajatkin ilmeisesti kuitenkin tiedostavat että monta on opiskelijalla kantoa kaskessa. Tämä kurssi lie joutunut jonkinlaisen tuottamuksellisen vahingon uhriksi, muuttunut hallitsemattomasti, koordinaatio on ollut puutteellista. Luennot ja harkat ovat olleet ikäänkuin eri paria.

Ensi vuodeksi on kuitenkin jo luvassa uusittuja servo-kurssin luentoja jotka ehkä motivoivat opiskelijoita paremmin ja tuottanevat nykyistä parempia oppimistuloksia.

Uskon tulevaisuuteen kuin hullu puuroon, vaikka käytännön elämällä yleensä onkin se vaikutus että köyhä kansa erkaannutetaan tekniikasta ja kaikkinaisista käytännön toimintamahdollisuuksista. Ulkomailta syötetty implementaatiovetoinen tekniikka ei ole mieluista, mutta ehkä olisi mahdollista kehittää vaihtoehtoista tekniikkaa.

Tarvittaisiin suomalaisten ihmisten paikallista omaleimaista tekniikkaa, tekniikkaa jota on lupa ymmärtää, tekniikkaa tavallisen kansan ehdoilla ja heidän edukseen, tekniikkaa jossa kansalainen voi olla osapuoli ja osallistuja, tekniikkaa joka tarjoaa toimeentuloa ja yhteisöllistä sosiaalista osallisuutta kantaväestölle.

Sivilisaatiomme kun nyt kuitenkin väistämättä pitkälti perustuu tekniikalle, vaikka siitä ei julkisuudessa halutakaan puhua, ikäänkuin olisi kyseessä jokin hyvin häpeällinen asia.

Emme kai halua että yhteiskuntamme olisi tulevaisuudessa yhä korostuneemmin yhtäältä vain ison rahan, robotisoitujen ja automatisoitujen tehtaiden teollisuusporhojen ja -pohattojen, pankkien sekä pääomapiirien ja toisaalta köyhien, kaikesta osattomien surkeitten työttömien orjalaumojen yhteiskunta? Epäilemättä siinäkin yhteisössä virallisesti vallitsisi ankara "työvoimapula".

Lineaarialgebran opetuksessa on Tampereen teknillisen yliopiston (vai mikä TUNI tämä nyt onkaan) Porin yksikössä äskettäin, perjantaina 29.03.2019, äkillisesti tapahtunut jotakin mystistä ja dramaattista, jotakin kummallista josta ei haluta puhua. Sitoutuneen ja asiasta hyvinkin innostuneen tuntuinen matematiikan opettajamme on jostakin syystä totaalisesti "kadonnut" meidän näköpiiristämme.

Haluan kuitenkin tässä näkyvästi noteerata hyvän matikan opemme merkityksen ja tärkeyden. Hänen työnsä hyvät tulokset epäilemättä itävät meidän kalloissamme ja puhkeavat vielä jonakin päivänä kauniiseen kukkaan.

Oheisen kuvan myötä haluan muistaa hyvää opettajaamme ja kiittää häntä vuosien hyvästä työstä matematiikan ymmärryksen eduksi. Taululla näkyy hänen käsialansa. Hän on ollut erittäin hyödyllinen. Hänen työnsä ei ole ollut turhaa. Se kantaa vielä joskus kaunista hedelmää. Hänen kätensä jälki tulee näkymään monien opiskelijoiden ja insinöörien elämässä.

Älköön kukaan koskaan ylittäkö hänen hämmentävää nopeuttaan matematiikan tushitaululle kirjoittamisessa! Toivottavasti hän voi mahdollisimman hyvin, missä ja millaisessa elämäntilanteessa sitten ikinä lieneekin. Toivotan parasta vointia ja hyviä näkymiä. Aina on toivoa paremmasta. Vielä se Aurinko paistaa meidänkin risukasoihimme.

Muurahaispesään Aurinko ainakin paistaa ja muurahaiset ovat jo lujasti liikekannalla kuten oheinen kuva paljastaa.

Yhteishenki näillä 6-jalkaisilla epäilemättä on luja ja ristiriidaton. Kukin kantaa oman kortensa yhteiseen kekoon. Ei tarvita SoTua eikä SoTea, KiKy-sopimuksesta puhumattakaan.

Kevät etenee voimallisesti. Pongasin sitruunaperhosen lentelemässä Vähärauman metsikössä itsevarman ja määrätietoisen näköisenä. Se nähtävästi kuvitteli omistavansa koko kuntopolun ja metsikön. Sillä suomusiipisellä (Lepidoptera tarkoittaa suomusiipeä ; perhosilla on ikäänkuin pieniä suomuja siivissään) oli itsetunto "kohillaan". Mikä lie ollut Euroopanomistaja.

Näillä asetuksilla etenemme kohti kesää.

Paikallisia merkkitapahtumia epäilemättä on perinteinen venäläisten kokoontuminen Vähärauman metsikössä lammen rannalla olevalle NL:n (NL on NeuvostoLiitto, niille jotka ovat jo unhoittaneet) sotilaiden hautausmaalle "voiton päivänä" toukokuussa.

Muistaakseni sinne on haudattu noin kolmesataa alkuvuodesta 1942, vai oisko ollut ... täytyy muistaa tarkistaa ... juu, tarkistettu, yhteensä 319 edesmennyttä enimmäkseen alkupuolella vuotta 1942 ... kuollutta neukkusotilasta. Suuri osa heistä (221 kpl) on jäänyt tuntemattomiksi. En tiedä miksi heidät on haudattu näin kauas rintaman etulinjan taakse. Olisivatko olleet vaikeasti haavoittuneita sotavankeja, jotka ovat olleet Porissa sairaalahoidossa? "Just my two pennies..."

Monen nimetyn vainajan syntymäaika on ilmoitettu mielenkiintoisesti tyylillä "00.00.19XX", eli syntynyt nollannen kuun nollantena päivänä. En vaan tiedä sen kuukauden nimeä.

Suomalaiset eivät lukeudu toisen maailmansodan voittajavaltioihin, joten suomalaisen kantaväestön keskuudessa "voiton päivää" ehkä vähemmän juhlitaan. Turpiin tuli niin että tukka lähti, eikä sitä ehkä tee niinkään mieli juhlia.

Meidän oma valtiomme etenee rauhanomaisesti ja vääjäämättä kohti absoluuttista onnelaa ja silkkaa euforiaa. Tai saa nyt nähdä mitä tästä lopulta kehkeytyy. Emme kuitenkaan haasta riitaa veli-venäläisen kanssa. Venäläiset eivät ole ongelma, heidän kanssaan on helppo tulla toimeen. Sensijaan suomalaiset Virkamiehet, kaiken maailman Sosiaali-Wampyrellat, tyrnevät Verottajat ja muut Herra-Tirehtöörit, Ulosottomiehet sekä Viralliset Verenimijät ovat suomalaisen kansan ylivoimaisesti pahin vihollinen.

Ai niin ja sitten on vielä Suomen eduskuntavaalit tulossa. Olen perinteisesti äänestänyt Persuja ja onhan se ainakin oikean suuntainen puolue, mutta nytpä onkin olemassa ilmeisesti myös Satakunnassa ainutlaatuinen mahdollisuus äänestää Väykyn eli Paavo Väyrysen puoluetta, tosin vain sitoutumattoman ehdokkaan kautta. Väykky on hyvä äijä. Kyllä ne Persut pärjäävät aivan hyvin myös ilman minun yhtä vaivaista ääntäni.

Ja oikeastaan, en ole Persuilta kuullut selkeän kielteistä kantaa EU:n rahaliittoa ja NATOa kohtaan. Myös suhtautuminen syrjäytyvään kansanosaan vaikuttaa vastuuntunnottoman huolettomalta. Persut ilmeisesti haluavat elää samassa väkisin tehdyn työvoimapulan kuplassa kuin Kokkaritkin, eli haluavat käytännössä edistää työttömien syrjäytymistä suomalaisesta yhteiskunnasta. Sikäli "protestiääni" Väykylle vaikuttaa paremmalta.

Muistaakseni olen äänestänyt Väykkyä aina kun se on ollut Satakunnasta käsin mahdollista. Väykky ei ainakaan vie Suomea NATO-jäsenyyteen ja sikäli varjelee maata tuhoutumiselta. Sotahullut sekä liipaisinherkät Jenkki-tappajat, ahneet markkinaimperialistit, karhunpalvelusten tekijät ja pahat provokaattorit sekä konfliktien kärjistäjät on pidettävä visusti siellä Atlantin valtameren väärällä puolella. Norsuja ei sovi päästää mellastamaan porsliinikauppaan. Se on meidän maanosamme etu.

Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea"



Valikko
Pääsivu