<<

30.08.2018

>>

Niin, vapaamuotoinen kirjoittelu jää todella jatkossa vähemmälle, kuten edellä totesin, päätoimisen opiskelun todenteolla alkaessa, mutta tiukkaa asiaa tarvitaan vastaavasti entistä enemmän. Tiukkaa asiaa saa ainakin aluksi luvan edustaa matematiikka. Matematiikasta tulee kantamaan päävastuun Bulwanian Teknillinen Yliopisto.

Matematiikan opinnot ovat teknillisessä yliopistossakin periaatteessa hyvin teoreettisia. Kyseessä ei tokikaan ole pääaine. Matematiikkaa opitaan perinteisesti laskemalla käsin. Pyritään aiheen aitoon ymmärtämiseen. Matematiikkaan ei ole kuninkaantietä. Vitsa on väännettävä omin käsin.

No eihän siinä sinänsä mitään vikaa ole. Ehdottomasti matematiikka on hyvä osata perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti. Aito matemaattinen ymmärrys ei voi olla pelkkää napin painamista. Täytyyhän tehtävät ainakin periaatteellisella tasolla pystyä ratkaisemaan itse vaiheittain kynän ja paperin avulla.

Aito matemaattinen ymmärrys ei kuitenkaan sulje pois sitä etteikö voisi lisäksi olla olemassa myös matemaattisten tehtävien ratkaisemista nopeuttavaa ja keventävää tietotekniikkaa.

Aivan yleisesti korkeakouluissa opiskelijoilla on käytössään esim. symbolisia laskimia, fiksuja laskimia jotka pystyvät ratkomaan yllättävän pulmallisia tehtäviä, jos niitä osataan käyttää. Mutta osataanko niitä käyttää?

Näitä fiksuja laskimia ei yleensä edes saa käyttää tenteissä. Aivan kaikkeen ne eivät edes sovellu, esimerkiksi logiikassa laskimista tuskin on mitään iloa. Harjoituksissa niitä suositellaan käytettäväksi korkeintaan lopputuloksen tarkistamiseen.

Vastaus lasketaan ensin manuaalisesti, tarkistuksen voi tehdä CAS-laskimella. Matematiikkaa ei oikeasti opi jos vastaus aina katsotaan suoraan laskimesta. Pelkkä laskimen fiksuus ei riitä, vaan myös opiskelijan korvien välissä täytyy olla jotakin.

En myöskään ole tavannut ainoaakaan korkeakoulun kurssia jolla olisi todella opetettu käyttämään graafista laskinta tai CAS-laskinta täysimääräisesti hyväksi. Väitän että fiksun laskimen omistajat eivät yleensä pysty hyödyntämään kalliin laskimensa koko potentiaalia.

Kiireesti on tähän lisättävä että ainakin ammattikorkeakoulusta oman kokemukseni mukaan selviytyy aivan loistavasti tavallisen kohtuuhintaisen funktiolaskimen avulla, ehkä nelilaskimenkin kanssa (jos sellaisen vielä jostakin löytää). Jos haluaa olla fundamentalistinen extreme askeetti piikkimatolla istuva fakiiri-insinööriopiskelija-käärmeenlumooja-miekannielijä ja sinnitellä kokonaan ilman omaa laskinta, niin luulenpa että sekin voisi toimia. Tenttiin voi ehkä nykyisin saada tavallisen funktiolaskimen lainaksi jos se on tentissä sallittu ja tentissä sellainen tarvitaan.

Symbolisen muuttujilla laskennan hanskaavaa CAS ("Computer Algebra System") -laskinta ei ainakaan AMK:ssa oikeasti välttämättä tarvita. Insinööriys ei ole laskimesta kiinni. Enkä usko että olisi diplomi-insinööriyskään.

Hienot tietotekniset apuvälineet ovat siis paljolti olemassa ja sinänsä pystyvät paljoon. Koulumatematiikassa niitä ei juurikaan opeteta käyttämään, eikä erillistä kurssiakaan mielestäni ole. Väitän että nämä hienot vehkeet makaavat paljolti käyttämättöminä tai ovat surkean alihyödynnettyjä. Suurinta osaa laskimen lukuisista toiminnoista ei koskaan käytetä. Tähän surulliseen asiantilaan toivon muutosta ja uskon että Bulwanian Teknillinen Yliopisto pystyy tarjoamaan auttavan kätensä kaikille matematiikan raskauttamille sieluille.

Motiivi tälle kaikelle ponnistelulle on opiskelu Porin yliopistokeskuksessa ja epäilemättä se on merkittävä inspiraation lähde. En kuitenkaan voi väittää ettäkö tässä tavoiteltu sisältö olisi suoraan Tampereen teknillisen yliopiston materiaalia. Pyrin näissä jutuissa nimenomaan hyödyntämään tietoteknisiä apuvälineitä mahdollisimman paljon diffiksessä, lineaarialgebrassa ja tilastollisissa menetelmissä. Pyrin maksimaaliseen käytännön hyötyyn tekniikan opiskelijalle ja insinöörille.

Korostan etten etsi sitä tarunhohtoista kuninkaantietä matematiikkaan, hänen kuninkaalliselle korkeudelleen soveltuvaa mukavaa ja helppoa polkua syvälliseen matemaattisen ymmärrykseen. Sitä kun ei ole olemassa. Vaikka olisi jalokivennäisin koristeltu kruunu päässä ja hieno kärpännahkaviitta hartioilla, se ei muuta asiaa. En etsi helppoa syvällistä osaamista. Etsin juohevia keinoja hienojen jutskien toteuttamiseen kun perusteet jo ovat handussa. En aio sinänsä opettaa matematiikkaa.

On toki olemassa alan tietokoneohjelmistoja joilla niilläkin tekee "päättömät pahat", mikäli osaa. En kuitenkaan aio keskittyä niihin, vaan nimenomaan laskimiin. Noh, siis laitteistokirjavuus tietenkin on eräs ongelma. Casio ei toimi aivan samoin kuin TI eli Texas Instruments.

Missä nuo jutut sitten julkaistaan? Bulwanian itsenäisellä valtiolla on oma sivusto, mutta valitettavasti en välttämättä karuna perus-HTML-heebona usko että pystyisin siellä uudessa online-ympäristössä tuottamaan hyvää sisältöä. Niinpä merkintäteknisesti vaikeampi sisältö täytynee olla muualla. Luulen että se tulee jonnekin tänne mikrovaltion Mueleja Insulo sivuille. Uskon että Bulwania Wikiaan kuitenkin tulee kootusti linkit yksityiskohtaisempaan aineistoon. Esperanto saattaisi tässä olla minulle turhan vaativa kieli, joten eiköhän nämä tekstit ihan vaan tutulla suomen kielellä tule olemaan.

Tämä on tässä vaiheessa vasta idea, kuin vastasyntynyt lapsi. Niinpä todellinen hyötysisältö vartoo vielä takojaansa. Eli toisin sanoen KAIKKI ON KESKEN, kuten tavallista.

Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea"



Valikko
Pääsivu