<<

22.03.2018

>>

Kevätpäiväntasaus on jo tapahtunut eli Aurinko on siirtynyt taivaanekvaattorin pohjoispuolelle. Luonnon viileydestä huolimatta maaliskuisessa räntäsateessa on uskottava lujasti keväimeen ja kehitettävä tänne uusi maaliskuinen juttu. Kylläpä tuo armainen Aurinkoinen toisinaan pilviverhon takaa pilkistelee.

Tulevana viikonloppuna siirrymme jälleen ns. kesäaikaan, eli jälleen kerran kiltisti vaihdamme tarpeettomasti aikajärjestelmäämme. Suomalaiset haluavat kesällä elää Moskovan ajassa. Suomalaisten kesäajan aikameridiaani nimittäin kulkee longitudilla 45° itään Greenwichistä eli Moskovan itäpuolitse. Suomalaisten kesäaika on UTC + 3h eli Moskovan aika, uraa, ryssät voittavat!

No mikäpäs siinä, minun puolestani Suomessa voitaisiin aivan hyvin noudattaa Moskovan aikaa vaikka vuoden ympäri. Voisimme jopa liittyä Venäjään koska Suomihan maantieteellisesti kuuluisi Venäjän yhteyteen. Suomen itäraja on täysin perusteeton ja keinotekoinen, sillä eihän siellä mitään selkeää luonnollista rajaa ole. Suomi on vain keinotekoinen patti Venäjän kyljessä. Tällainen käänteisterapia voisi ehkä olla hyväkin linja, saada suomalaiset tajuamaan miten tyhmää "auringonvaloa säästävä kellonaika" on (kun se ei säästä vaan haittaa), mutta antaa sen asian nyt olla.

Olen jo aiemmin ehdottanut Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen siirtymistä, jolloin kesäaikapelleily ei haittaisi luonnollista auringon- ja luonnonvalon mukaista elämää niin paljon. Vyöhykeaika olisi silloin UTC+1h eli Länsi-Suomelle lähes ihanteellinen ja "kesäaika" UTC+2h eli sama kuin nykyinen vyöhykeaika tässä Itä-Euroopan aikavyöhykkeessä johon nyt kuulumme, niin että kesäinen aikameridiaani kulkisi longitudilla 30° itään Greenwichistä kaikkein itäisimmän Suomen kautta. Ero virallisen kellonajan ja Auringon välillä ei silloin olisi häiritsevän suuri.

Muutos olisi tosi fiksu, mutta en nyt jaksa paasata siitä. Tyhmyys voittakoon tällä erää. Veivataan perkule niitä saatanan kelloja hamaan F-word maailman tappiin saakka, niin että kellon viisarit lentelevät Helvettiin ja ne pirun akselit katkeilevat, jumankauta samperi tottamalauta. Notten tuu ja paremmin sano.

Tavoitteet kirkkaina mielessä. Tavoitteita ehkä parhaiten symboloi yllä näkyvä alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Tämä värikäs englanninkielinen toteutus löytyy tanskalaisperäisen flying tiger -nimisen kauppaliikkeen muistikirjan kannesta.

Aineellinen maailma on fyysisen olemassaolomme perusta. Atomiteoria, kemia ja atomifysiikka löysi aikoinaan jotakin hyvin oleellista. Sen opin haluan sisäistää. En tarkoita kvarkkeja, mustia aukkoja ja kaikkeuden teorioita. Minä pyyhin mustalla aukolla persettäni, kuvaannollisesti ilmaisten. Ihmeellisiä seikkoja ei tarvitse etsiä niin kaukaa, koska niitä löytyy paljon lähempääkin. Miksi pitäisi lähteä merta kauemmaksi kalaan, kun jo meressäkin on kaloja!

Virallisesti tuskin voin esimerkiksi atomifysiikkaa ja kemiaa lähiaikoina opiskella, mutta emotionaalisesti se on minua lähellä ja aion siihen omatoimisesti perehtyä, vaikka siitä ei mitään välitöntä konkreettista hyötyä ja tulosta olekaan odotettavissa. Virallisiakin opiskelupyrkimyksiä on, mutta ne veisivät onnistuessaan hiukkasen eri suunnalle. Ja voihan olla että ne eivät vaan onnistu, syystä tai toisesta. Menetys ei ole kovin suuri jos tavoiteltua aihetta ei koe kaikkein tärkeimmäksi.

Parasta virallisissa opintopyrkimyksissä - sikäli mikäli se lykästäisi - olisi ehkä tilastomatematiikka ja diskreetti matematiikka sekä mahdollisesti parempi tietotekninen osaaminen. En kuitenkaan pillahda itkuun jos Onnetar ei suosi minua näissä akuuteissa akateemisissa pyrkimyksissä. Niissä yliopisto-opinnoissa joihin ehkä voisin lähiaikoina päästä, olisi kuitenkin kyse pääasiassa (yrityksen) johtamisesta, joka ei minua aiheena erikoisemmin innosta. En halua olla mikään suuri suomalainen yritysjohtaja, vaikka olenkin mikrovaltioni kiistaton ja karismaattinen päämies, oman valtioni seppä ja oman onneni airut, sinnikäs iskurityöläinen ja peloton pioneeri, kuin virvoittava vesipisara autiomaan kuivalle kasville, valon välähdys läpitunkevassa pimeydessä.

Minä aion jäädä henkiin tästä alkavasta keväästä ja tulevasta - kovinkin kauniista - kesästä. Syksyllä juhlin 60-vuotispäivääni satoi tai paistoi. Aion olla 60-vuotiaana tyytyväinen, tuli mitä tuli. Mikrovaltio tulee vähitellen edistymään ja voimistumaan. Meillä tulee vähitellen olemaan yhä enemmän ihkaomaa henkistä pääomaa, syvällistä tietotaitoa, kulttuurista voimaa ja älyllistä toimintaa. Emme tarvitse maapallon ulkopuolista älyä ja aistien ulkopuolista havaitsemista, kohdun ulkopuolisesta raskaudesta puhumattakaan.

Vaatimattomasta alustaan huolimatta tämä mikrovaltiomme ei ole mikään ohimenevä eteerisen heiveröinen päiväperho, heikossakin tuulenvireessä fataaliin syöksykierteeseen joutuva hento suomusiipi lepidoptera, ainoastaan kauniina kesäpäivänä niukasti rimaa hipoen selviytyvä ja yön viileydessä piankin menehtyvä kukkaisperhonen, vaan meillä on vahva missio, merkittävä sosio-poliittinen tilaus ja kuolettavan kova agenda. Me etenemme kuin pikajuna raiteilla.

Meillä on onnekas, hyvä ja menestyvä Luonto. Me voitamme!

Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea"



Valikko
Pääsivu