<<

11.08.2016

>>

Kesän riemut ja murheet ovat yhä vieraanamme. Kukkaset kukkivat ja sääkin on vielä monasti leppeän lämmin, mutta koulun alku lähestyy vääjäämättä. Peruskoululaiset jo aloittavat uuden lukukautensa, ammattikorkeakoulu vasta parin viikon kuluttua.

Oppiminen ei tapahdu pelkästään koulussa, mutta koulu tarjoaa siihen yleensä pätevälle kokemukselle perustuvan rungon jonka mukaan edetä. Non scholae, sed vitae lausahtivat vanhat roomalaiset ja tarkoittivat ettei meidän pidä oppia koulua, vaan elämää varten. Tehtävä aina kirkkaana mielessä, kuin suojapuvussan huurtuvan suojanaamarin lasin takana silmäilevällä, kivääriään puristavalla suojelumiehellä.

Oppiminen, opettaminen ja koulunkäynti eivät ole aivan niin yksinkertaisia asioita. Pystyykö paljon mitään oikeastaan opettamaan? Eikö kaikki oppi ole omin voimin sinne omaan päähän ahdettava? Ilman harrastusta ja harjoitusta hyväkään oppi ei pysty lankeamaan hedelmälliseen maaperään.

Peruskoulusta on tutkittu esiin huolestuttavia tuloksia. Keskiarvot eivät kerro kaikkea. Jotkut oppivat erittäin heikosti. Osa peruskoululaisista on lähes lukutaidottomia. Poikien matematiikan taidot ovat romahtaneet Itä-Suomessa. Peruskoulua en ole koskaan käynyt. Ehkä se oli kuitenkin aluksi melko hyvillä raiteilla. Julkisen talouden säästöt kostautuvat.

Opettajia harvoin kiitetään. Perinteisesti on vitsailtu että jos oppilas oppii hyvin, niin se ei ole opettajan ansio, vaan johtuu vanhempien hyvistä geeneistä ja suotuisista perintötekijöistä. Jos oppilas oppii huonosti niin se taasen johtuu huonosta opettajasta, vanhemmat ovat syyttömiä. Nykyisin todellinen syyllinen täytyy kuitenkin etsiä hallituksen poliitikoiden linjasta.

Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen on Sulo-Suomessamme kohdistettu varsin rajuja leikkauksia. Tutkimus kertoo että oppilaat ovat peruskoulun jäljiltä osittain hyvin heikolla tieto-taito-tasolla. Rahan puute ei saa ammatillista koulutusta toimimaan paremmin. Täytynee päätellä että suomalaisia poliitikkoja ei paljon kiinnosta tuottaako ammatillinen koulutus ammattitaitoista työvoimaa vaiko ei.

Näkisin että menestyäkseen meikäläinen yhteiskunta täytyy olla tietämisen ja osaamisen yhteiskunta. Emme voi kansakuntana pitemmän päälle pärjätä siten että makoilemme tuottamattomina sohvalla ja kulutamme ulkomaisia tuotteita, painelemme ulkomaisia nappeja ja koetamme seurata ulkomaisia ajatuksia. Meillä ei ole varaa luopua yhdestäkään tieto-taidon murusesta, emme voi ulkoistaa ulkomaille mitään meille tarpeellista tietoa tai osaamista. Tarvitsemme omaa suunnittelua ja tarvitsemme myös omaa tuotantoa.

Taloudellinen kilpailu globaalissa maailmassa on tappavan kovaa. Niinpä meidän olisi voitava suojella omaa suunnitteluamme ja omaa tuotantoamme. Se että kiinalainen kilke maksaa vähemmän kuin oman maan tuote, ei kerro ihan koko totuutta ostopäätöksen kansantaloudellisesta vaikutuksesta. Kansantalous ei voi pitemmän päälle voida hyvin sillä tavalla että ostetaan vain kotimaisia huokeampia ulkomaisia tuotteita.

Digitalisaatio, tuo poliitikkojen pyhä lehmä, on eräs selkeä syntipukki. Digitalisaatioon on suhtauduttu päämääränä, itse tarkoituksena. Kaikki nuo trendikkäät virtuaaliset ja digitaaliset jipot voivat kuitenkin olla vain työkaluja. Digitalisaation tulisi olla pelkkä työkalu. Varsinainen tavoite on parempi konkreettinen maailma. Eihän digitalisaatiossa sinänsä voi mitään hienoa olla. Virtuaalimössö voi parhaimmillaan olla eräs mahdollinen keino paremman huomisen luomisessa, paremman konkreettisen maailman takomisessa. Emme hyödy mitään virtuaalisista väestönsuojista tai virtuaalisesta ravinnosta.

Opiskelussa täytyy olla selkeät päämäärät ja hyvä etenemissuunnitelma. Sitkeästi askel askeleelta voi edetä kohti parempaa oppia kunhan askeleet on oikein rytmitetty. Lopullinen testi osaamiselle on se, mitä uutta pystyy opiskelun pohjalta tekemään, miten pystyy soveltamaan teoriaa, standardeja ja käytettävissä olevia resursseja. Topattu apinakin oppii tekemään ohjeen mukaan kunhan riittävästi komennetaan, mutta ihminen oppii itse tekemään uudet ohjeet ja uudet tulokset. Ei me olla apinoita!

On turha luulla että voisimme menestyä pelkkinä erikoistuotteiden suunnittelijoina. Jos meillä ei ole toimivaa perustuotantoa, niin meillä ei pitemmän päälle voi olla paljon mitään muutakaan. Pyramidin huippuja valmistamalla menettää tuntuman tekniikan perusteisiin. Ilman päälle ei voi rakentaa, alla täytyy olla kivijalka. Jos peruskoulu menee täysin poskelleen niin eipä huomisin hyviltä näytä Suomi-Neidon ystävälliset äidinkasvot.

Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea"



Valikko
Pääsivu