Tarkka-ammunta, simppeli simulaatio ...

No joo, myönnettäköön heti kärkeen että tämä simulaatio ei toiminnallisesti ole toistaiseksi paljon mistään kotoisin. Olen aiemmin värkkäillyt PHP:llä hiukan parempaa TA-simulaatiota, mutta puutteensa on siinäkin. Aihepiiri on kuitenkin rakas, joten kenties vielä joskus palaan astialle ihan tosissani?

Ensin pitäisi kuitenkin selvittää millaisella filosofialla edetään. Sitä tässä aion tuumailla. Ehkä tästä päänraapimisesta vielä joskus sikiää hieno siemen?

Luodin lento ilmassa on eräs tärkeä osatekijä. Siinä voisi tukeutua valmiiseen tehdasdataan tai sitten voisi yrittää integroida itse. Todella hyvää patruunoiden tehdasdataa on vaikea löytää, joten PHP-toteutuksessa käytin Pauli Salon Tarkka-ampujan laskutikkua apuna. Olen koettanut opetella integroimaan laskennallisesti luodin lentoa ilmassa ruotsinkielisillä sivuilla, mutta se ei vielä ole tuottanut hyvää hedelmää enkä odota nopeaa edistystä. En ymmärrä miksi fysiikan BC ja ballistiikan BC ovat erilaisia.

Optinen tähtäin on eräs osatekijä. Erikoisesti MILDOT-tyyppinen kiikaritähtäin on mielenkiintoinen koska se tekee kulmien arvioimisesta helppoa. Eräs idea on siinä että tietyillä etäisyyksillä maalin mitat näkyvät tietyn suuruisissa kulmissa. Kohteen koon, etäisyyden ja kulman välillä on lineaarinen suhde. Eräs kultajyvä on siinä että luodin putoamat ja sivutuulen vaikutukset ovat esitettävissä kulmina kuten ne näkyvät tähtäimessä.

Optiikka sinänsäkin on kiehtovaa. Maalin ominaisuudet ovat seikka sinänsä. Tarkka-ampuja ei ammu pelkkää neutraalia maalitaulua. Todelliset kohteet ovat henkilömaaleja tai vihollisen kalustoa. Tarkka-ampujan maalit eivät ole istuvia sorsia. Ne voivat ampua takaisin.

Kovin pitkälle en voi realismissa mennä, mutta ihan oikeasti tarkka-ampujan olisi valittava sopivasti sijaintinsa maastossa suhteessa maaliin, löydettävä sopiva tarkempi maali jonka eliminointi vaikuttaisi mahdollisimman kielteisesti vihollisen toimintakykyyn, kuten vihollisosastoa johtava upseeri, radisti, tulenjohtaja tai raskaan ajoneuvon kuljettaja jota olisi vaikea korvata tai käytetävissä olevaan ampuma-aseen kaliiperiin nähden riittävän haavoittuva kalustokohde. Hänen olisi vallitsevissa olosuhteissa arvioitava etäisyys kohteeseen, arvioitava sivutuulen vaikutus ja mahdollinen maalin liikkeen kompensointi tähtäyksessä. Maali olisi eliminoitava yhdellä laukauksella koska useampiin laukauksiin ei ehkä ole mahdollisuutta. Tämän jälkeen luultavasti alkaisi jonkinlainen pakomatka tai väistöliike sillä niille sijoilleen ei kannata jäädä. Voin toivoa enimmillänikin pystyväni simuloimaan vain pienen osan tästä kokonaisuudesta. Fyysisesti ja henkisesti tarkka-ampujan työ epäilemättä on vaativuudeltaan jotakin aivan muuta kuin pelikonsolin edessä sohvalla loikoilua sipsipussin ja kolajuoman vieressä.

En mitään varsinaista TA-peliä pyri tästä kehittämään. Minun työkenttääni ovat lähinnä tähtäimet ja luodin ballistiikka. Jossakin määrin voin esittää erilaisia yksinkertaisia staattisia maaleja. Maaliballistiikka on jo selvästi kompetenssini ulkopuolella.

Mihin TA-simulaatiossa oikeastaan pitäisi pyrkiä? Onko tarkoitus avustaa oikean tähtäyksen löytämistä vai pitäisikö asiakas jättää ratkaisemaan tehtävä itse? Millaista palautetta tuloksesta tulisi antaa? Todellisessa tilanteessa TA ei voi ampua kohdistuslaukauksia, sillä todelliset maalit eivät jää kohteliaan kärsivällisesti paikoilleen odottelemaan että se sälli vihdoinkin saisi tähtäyksensä kuntoon. Pitäisikö hänen arvioida kohteen etäisyys itse tähtäimen avulla? Pitäisikö havainnollistaa luodin putoamat kulmina maalin todellisella tai arvioidulla etäisyydellä niin että ampuja saa kuvaa siitä miten tarkkaan etäisyys olisi pystyttävä arvioimaan? Kerrotaanko hänelle mikä todellinen etäisyys on? Pitäisikö näyttää mihin luoti maalin etäisyydellä oikeasti osuu jos hän ottaa ja tähtää näin ja noin? Pitäisikö yrittää esittää jonkinlainen osumisen todennäköisyys olosuhteet huomioiden? Pitäisikö tarkistaa onko luoti lentoratansa varrella (esim. matkan puolivälissä tähtäinlinjan yläpuolella) vaarassa osua esteeseen joka ei ole suoraan tähtäyslinjalla eikä ehkä edes näy tähtäimessä? Voipa kyllä olla että yhdellä ohjelmalla tällaista kaikkea on vaikea toteuttaa.

Skarpskyttar gör 'det' från längre avstånd ...

Olen ajatellut että TA-kuvioita täytyy ehdottomasti jatkaa ja nimenomaan ohjelmallisen simulaation merkeissä koska juuri muuhun ei nyt ole mahiksia. Siihen tarvitaan kuitenkin sopiva foorumi. Ruotsinkielisillä sivuilla olen hiukan käsitellyt ulkoballistiikkaa numeerisesti (päätyen eräänlaiseen umpikujaan) joten luulenpa että TA-simulointi siirtyy sinne.

Aiemmassa PHP:llä tehdyssä, Pauli Salon tarkka-ampujan laskutikkuun kaliipereille .22LR ja 7,62x39 perustuvassa TA-ohjelmassa yritin ehkä haukata liian ison palan. Ohjelma kärsii identiteettikriisistä. Ehkä siinä kävi niin että ongelmakenttä ylitti ohjelmoijansa järjen kapasiteetin tai ongelman analysoinnin ja ohjelmallisen toteutuksen yhteispeli ei onnistunut? 'Keep it simple, even stupid' on hyvä periaate ohjelmoijalle, mutta siinä projektissa se taisi unohtua.

Pienten askelten politiikka on järkevä valinta koska en välttämättä tähän pysty panostamaan kovin paljoa. Työkenttä täytyy jakaa pieniin osiin niin että homma saadaan edistymään askeleittain. Välillä täytyy tehdä jotakin muutakin kuin ihmisten ampumisen mentaalista harjoittelua, heh-heh.

Joten pieniä ovat tavoitteet, mutta graafisina ehkä kuitenkin kiinnostavia. Sellaisia kuin MILDOT-tähtäinristikon esitys. Niitäkin kun on erilaisia, eräät realistisempia kuin toiset, vaikka milliradiaanin koko on tietääkseni kaikille sama vakio (huomatkaa kommentin katkera ivallisuus). Maalien mittojen, etäisyyksien ja tähtäimessä näkyvien kulmien suhde, luotien putoamien kuvaaminen tähtäimen näkymässä valituille etäsyyksille, sivutuulen vaikutuksen kuvaaminen tähtäimen näkymässä, ehkä jopa jonkinasteista realismia tavoittelevien maalien kuvien esitys tähtäimen läpi vaihtelevilla etäisyyksillä. Valaistusolosuhteita en juurikaan usko pystyväni jäljittelemään, ainakaan realistisesti.

Todelliset tähtäimet eivät suoraan näytä paljonko luoti putoaa ristikon keskikohdasta esim. 500 metrin etäisyydelle tai paljonko tietyn suuruinen sivutuuli vaatii kompensointia (vastatuuleen ampumista) tai millainen ennakko tietyllä nopeudella liikkuvaan maaliin olisi otettava että luoti saapuisi sen etäisyydelle oikeaan paikkaan. Tällaisen esittäminen ohjelmallisesti olisi kuitenkin mielenkiintoista ainakin harjoittelun vuoksi, joten en pidä pyhäinhäväistyksenä.

Luulenpa etten lähde kovin koulumaiselle tenttilinjalle tässä projektissa. En halua tarjota tehtäviä, vaan ratkaisuja. Koetan eristää aihealueen osaongelmat ja hyökätä niiden kimppuun yksi kerrallaan, havainnollisesti ja rakentavassa hengessä, ilman turhaa karttakepin heiluttelua ja jalkapohjien hakkaamista rautaputkella tai luudanvarren työntelyä sinne minne päivä ei paista. Tietty sotilaallinen näkökohta kuuluu toki olla mukana näissä kuvioissa, mutta en tiedä paljonko pystyn siinä suhteessa esiintymään auktoriteettina. En omaa erikoista sotilaallista kompetenssia, vaan sen alan tietoni ovat paljolti pinnallista jännityskirjallisuuden ja toimintaelokuvien tasoa.

Ruotsi on siis kuitenkin se kieli jonka puitteissa aion graafista TA-simulointiani jatkaa. Täytyyhän ruotsiakin johonkin käyttää. Svenska-talande bättre folk! Volvo-folket har det lite bättre! Pimpan är bäst bakifrån?


Takaisin