Alavallin koulu 1940- ja 1950-luvuilla

Alavallin koulu 1940-luvulla

Tämä 1940-luvun kuva esittää yläkoulurakennusta puutarhan puolelta. Seinien väri ei selvästikään ole lapsuudestani tuttu valkoinen, mutta mustavalkoinen kuva ei kerro sen enempää. Puutarhassa näyttäisi käyskentelevän lehmä. Rakennuksessa lienee alunperin ollut pärekatto. Tässäkin katto on kuitenkin jo selvästi peltiä. Peltikatto on ehkä peräisin jo koulun laajentamisen ajoilta 1920-luvulta?


Voimistelua koulun pihassa

Oppilaita on kerääntynyt yläkoulun pihalle voimistelemaan opettaja Marttilan johdolla, ehkä 1930- tai 1940-luvulla. Kuva on varmaan otettu saunan tai pesutuvan katolta. Tyyli vaikuttaa melko sotilaalliselta, jota kai voi pitää tuolle ajalle ominaisena. OJENNUS!!! Yllättäen koulun pihassa, lähellä yläkoulun porraspäätä näyttää kasvavan puu!

Aitaa oli koululla paljon, myös länsipään asunnon ympärillä, kuten kuvassa näkyy. Koululle johtavalla kujalla, metsän reunassa on ollut myös veräjä vielä 1950-luvun alussa, arvattavasti lehmien vuoksi. Koululla on ollut 2 lehmää vielä 1950-luvun alkupuolella. Omaa hevosta ei sensijaan ole ollut. Hevosta tarvittaessa kyläläiset lienevät käyneet koululla töissä hevosen kanssa. Ajoittaista hevosajon tarvetta epäilemättä on ollut - mm. siksi että lehmät tarvitsevat rehua talveksi.

Vanha käsityönäyttely

Poikien puukäsitöiden näyttely koulun voimistelusalissa. Oikealla on yläluokkaan johtava pariovi. Melko vaikuttavia puukäsitöitä minunkin aikanani Alavallin kansakoulussa on tehty, mutta tämä näyttely ylittää kyllä selvästi minun 60-luvulla näkemäni. Huonekaluja on paljon. Silmiinpistävää on haravien suuri määrä ; tämä on maalaiskansakoulu ja käsityöt kuuluvat maalaisympäristöön. Heinäpelloilla näille haraville epäilemättä oli käyttöä.


Koulukeittola

Koulun keittolan toiminta on ilmeisesti lähtenyt käyntiin hiukan takellellen. Keittolalla on ollut tilat jo sodan aikana, mutta ruuan puutteen vuoksi ei toimintaa vielä tällöin saatu käynnistettyä.

Koululla lienee tehty oppilaille ruokaa alkaen vuonna 1944 tai 1945, jolloin tämä tuli pakolliseksi. Ruoka on ollut aluksi lähinnä keittoja ja vellejä, joita on tehty ulkorakennuksessa sijaitsevan pesutuvan eli »köökin» muuripadassa. Maitoa ja leipää ei aluksi ole koulun puolesta tarjottu, vaan koululaisilla on ollut kotoa omia eväitä mukanaan.

Keittokurssilaisia alakoulun rappusilla 1935

Myöhemmmin koulukeittola on sijainnut alakoulurakennuksessa. Tarkka alkuvuosi ei ole tiedossani, mutta sen täytynee olla viimeistään 1950-luvun puolivälissä. Alakoulurakennuksen kahden huoneen asunnossa on ennen äitiäni ja erästä lyhytaikaista asukasta 1950-luvun alussa vielä asunut Aholan 7-lapsinen perhe, jonka käytössä on ollut myös keittolan huone.

Mahdollisesti tämä huone olisi ollut käyttökelpoinen keittolana jo paljon aiemmin, päätellen mm. siitä että rakennuksessa on pidetty keittokursseja jo 1930-luvulla. Oikealla on kuva vuoden 1935 keittokurssilaisista alakoulun puisilla rappusilla.

Koulun remontissa keittolan toiminta siirtyi yläkoulurakennuksen puolelle 1970-luvun alussa.


Vuoden 1956 uudistus

Vuonna 1956 on koulurakennuksia uudistettu melko paljon. Yläkoulun avoin kuisti on rakennettu umpinaiseksi. Yläluokan ja eteisen välille on mahdollisesti samassa yhteydessä tehty ovi. Koulurakennusten valkoinen väri saattaa olla peräisin vuodelta 1956, mutta voisi ehkä olla vanhempaakin perua.

Koulun kolmeen asuntoon on rakennettu sisävessat vuoden 1956 uudistuksessa. Likakaivoja on varmaankin rakennettu samassa yhteydessä. Sisävessat olivat jonkinlaista ylellisyyttä maaseudulla siihen aikaan. Kaikki eivät pitäneet tällaista toivottavana ja niinpä koulun johtajana toiminut Martti Marttila halusi vessansa oveen vanhanmallisen lukon, joka ei vieraalle heti paljasta että asunnossa on jotakin niinkin erikoista kuin sisävessa...

Varmuudella en tiedä milloin koululle on tehty vesijohto. Vuonna 1965 Alavallin keskustaan, Salonmäelle valmistui kylän vesihuoltorakennus, josta on vedetty vesijohto koulullekin. Ulkorakennuksessa sijaitsevan pesutuvan vesijohto lieneekin peräisin vasta tältä ajalta. Koululla on kuitenkin ollut omasta kaivosta tuleva vesijohto jo ainakin vuonna 1957. Mahdollisesti sekin on peräisin vuoden 1956 uudistuksesta?

»Nykyajan mukavuuksia»

Sähköt koululle on saatu vuonna 1946 jolloin Alavalli muutenkin astui sähkökauteen. Iisakki Kiviniemellä (talon nimi on Rinta-Kiviniemi) on tosin ollut höyrykone ja generaattori joilla tiettävästi on saatu jonkinlainen sähkövalo mm. koululle jo tätä ennen - ainakin ajoittain. Puhelimia kylällä on ollut 1920-luvulta alkaen.

Ala- ja Yläkoulurakennusten välissä on ainakin vielä vuonna 1959 ollut vanha kaivo, josta ei kuitenkaan enää hetkeen aikaan ole otettu vettä. Ja parempi niin, sillä kahden asunnon likakaivot sijaitsevat aivan lähellä. Tässä alakoulun pihasta otetussa kuvassa tuo vanha kaivo näkyy heikosti äitini takana, oikealla puolella. Kuvassa näkyy hiukan myös alakoulun eteläpuolella olevaa puutarhaa ympäröivää aitaa.

Puuladon lähistölle on tehty porakaivoa vuonna 1958. Äitini muistaa miten sen kanssa työskenneltiin suurella metelillä yötäpäivää. Samalla paikalla on luultavasti ollut aiemminkin kaivo, jonka vesi on kuitenkin ollut huonolaatuista (ruosteista?). 1970-luvun jälkeen tämäkin kaivo lienee täytetty ja hävitetty. Tässä kuvassa näkyy ko. kaivon lisäksi myös puulato ja kentän suunnalla alakoululaisten talvella suosima laskettelumäki.

Ainakin vuonna 1957 on Alavallin koululla jo ollut oma vesijohto sillä kylmä vesi tuli tuolloin asuntoihin ja myös koulun keittolaan. Vesi on ilmeisesti tullut koulun tontilla sijainneesta uudemmasta kaivosta. Yläkoulurakennuksen itäpään ison »johtajaopettajan» asunnon alla olleessa kellarissa oli sähkökäyttöinen pumppu, jolla vesi luultavasti nostettiin kaivosta. Kyseinen kellari on edelleen olemassa, hiukan muokattuna. Sen päällä sijaitsee nyt uusi keittola. Vuonna 1965 vesijohto on sitten vedetty Salonmäeltä.

Lämmin vesi yläkoulurakennukseen saatiin vasta vuoden 1971 remontissa keskuslämmityksen myötä. Sitä ennen kaikki kuuma vesi oli lämmitettävä erikseen. Keittiöiden vanhoissa puulämmitteisissä helloissa oli erillinen metallinen vesisäiliö, jossa vesi lämpeni kun hellassa pidettiin »valkiaa» (eli tulta). Ulkorakennuksessa sijaitsevassa pesutuvassa oli pata jossa kuumennettiin mm. saunavedet - myös vuoden 1971 remontin jälkeen.


Sodan jälkeiset suuret ikäluokat täyttävät koulun

Alaluokat 1958/1959 alakoulun rappusilla Alaluokat 1959/1960

Äitini tullessa Alavallin koululle opettajaksi vuonna 1957 oppilaita oli kaikkiaan 125. Alaluokilla sai tällöin olla 34 ja ylemmillä luokilla 40 oppilasta (yhtä opettajaa kohti). 1950-luvun lopulla koulu oli muutaman vuoden 4-opettajainen, mutta muutettiin pian takaisin 3-opettajaiseksi.

Oppilasmäärät lienevät melko tasaisesti laskeneet tuosta 50- ja 60-lukujen vaihteen suurten ikäluokkien tilanteesta. Kolmella opettajalla liikuttiin kuitenkin monasti lähellä sallittuja maksimimääriä, sillä alakoulun 1. ja 2. luokan oppilaiden joukkoon siirrettiin joskus 3:nnen luokan oppilaita jos alaluokkien oppilasmäärä jäi alle 34:n.

Yläluokat 1957/1958

Oikealla on koulukuvan tarjoama näkymä koulun vanhimpien oppilaiden luokkaan lukuvuonna 1957/1958. Pulpettirivejä yläluokassa lienee ollut kolme, koska osa oppilaista seisoo. Tässä on ainakin 5- ja 6-luokkalaisia.

Luokan perällä näkyy miten koulun kartat säilytetään seinässä olevien tappien varassa. Ylhäällä näkyy tummia sähkömittareita vaaleine »proppuineen». Osa takarivin pojista istuu varmaankin sellaisen laatikon päällä jossa säilytettiin isoja kuvatauluja - kuvia tai piirroksia eläimistä, kasveista, raamatullisista ja historiallisista tapahtumista ym. Nämä olivat vielä 1960-luvullakin merkittäviä opetuksen apuvälineitä, niin ylä-, keski- kuin alaluokillakin.

Ainakin 1950-luvun lopulla on varsinaisen kansakoulun jälkeen pidetty ns. jatkokursseja, vuoden ajan 3 tuntia illassa pari kertaa viikossa. Jatkokurssin tuntimäärä lienee ollut yhteensä 200 tuntia. Jatkokurssit on myöhemmin korvattu kansakoulun 7:nnellä luokalla. Täytyy myöntää etten tunne asioita tarkkaan, mutta luulen että 7.luokka jäi pois sitten kun kirkonkylässä alettiin pitää kansalaiskoulua kansakoulun 6 luokkaa käyneille.


Koulun varhaisinta historiaa
Koulu 1960- ja 1970-luvuilla

Alavallin koulun historian aloitussivulle