Urheilukenttä

Alavallin koulun urheilukenttä on valmistunut noin vuonna 1956. Sitä oli kyllä suunniteltu jo 10 vuotta aiemmin ja 10000 markan määräraha oli varattu tarkoitukseen vuonna 1950. Aiemmin kentän paikalla on ollut metsä, joka on hakattu noin vuonna 1953. Rakentamisensa jälkeen kenttää on vielä myöhemmin kunnostettu.

Urheilukentän itäinen pää heinäkuussa 2003

Peruskartoissa on kenttä merkitty niityksi. Niittyä se nykyisin jonkin verran muistuttaakin, kuten oheinen kesän 2003 kuva todistaa. Mitään sen kummallisempaa pinnoitetta kentällä ei ole, vaan pinta on soraa. Joukossa on myös epämiellyttävän suurikokoisia kiviä. Kentän ympärysmitta on noin 300 metriä. Rakennuspaikka on ilmeisesti ollut melko tasainen, mutta sekä itä- että länsipäätyä lienee jouduttu hiukan nostamaan.

Olen kuullut että kenttä olisi salaojitettu, mutta melkeinpä tekisi mieleni sitä epäillä. Keväällä kenttä kuivui käyttökelpoiseen kuntoon todella hitaasti. Tähän tietysti on paljolti ollut syynä se että lumipeitettä ei kentältä ole talvella aurattu pois, vaan kaikki lumi sulaa siinä soran päällä. Tästä syystä kenttä on keväällä pitkään pelkkä upottava kurakko.

Joitakin suorituspaikkoja

Kentän koillisnurkkaan on 1960-luvulla tehty betoninen kuulantyöntöpaikka, josta 1990-luvulla oli vain rippeet jäljellä. Samoihin aikoihin rakennettiin myös lankulla varustettu pituushyppypaikka etelälaidalle. Kevätkesällä kenttä oli tapana lanata tasaiseksi mm. maan routimisen vaikutusten korjaamiseksi. Lanattaessa pituushyppypaikan hienolla hiekalla täytetty alastuloalue vuosien saatossa turmeltui.

Korkeushyppypaikka ja lentopalloverkko kentällä Korkeushyppypaikka ja ulkorakennuksen itäpää ; Pasi ponnistaa

Tässä esittelee pikkuveli Pasi korkeushyppääjän taitojaan kentän korkeushyppypaikalla 1970-luvun puolivälissä. Minun kansakouluaikanani 1960-luvulla korkeushyppypaikka itse asiassa sijaitsi siinä missä oheisessa kuvassa näkyy lentopalloverkko. Lentopalloa pelattiin silloin yläkoulun puutarhan eteläpuolisella aukiolla, joka lienee jo kasvanut umpeen.

Pesäpallokentän tärkeät viivat on ainakin joskus 1960-luvulla miesopettaja tehnyt kentälle tarkoitukseen soveltuvilla metallisilla kalkkikärryillä joita säilytettiin liiverissä. Mutta on näitä viivoja varmaan joskus maahan vedetty myös »kumisaappaan kantapää maahan» - menetelmällä.

Kentällä on pitempiaikaisina rakennelmina ollut mm. laudoista tehtyjä jalkopallomaaleja 1970-luvulla. Viime aikoina kentällä on talvella ollut laidallinen luistelualue ja kesällä lentopallokenttä. Lentopallokenttä on ainakin ajoittain ollut oikein sahanpurulla pehmustettu!

Kenttä on toki ollut muussakin kuin koulun urheilukäytössä. Kylän nuoret miehet ovat siellä mm. aikoinaan pelanneet innokkaasti pesäpalloa paikallisen Jalasjärven Jalas -urheiluseuran isänmaallisissa väreissä. Myös kylän koulun lakkauttamisessa kunnostautunut »Isoo-Antti» on heitellyt ahkerasti moukaria 70-luvulla mainitussa kentän koillisnurkan kuularingissä ;-) Ja ravihevonenkin siellä on kenttää kiertänyt - minä tiedän!


Urheilua muualla kuin kentällä

Ennen kentän rakentamista lienee pääasiallinen urheilupaikka ollut yläkoulun piha. Yläkoulun puutarhan eteläpuolella on vielä 1960-luvulla ollut heinää kasvava aukio, jossa pelattiin ainakin lentopalloa. Siellä oli vanhat tolpat lentopalloverkon kiinnittämistä varten. Myös tällä - mielestäni erittäin viihtyisällä - alueella on saatettu urheilla enemmänkin ennen kentän rakentamista ulkorakennuksen pohjoispuolelle. Nyttemmin tuo aukio lienee jo pahoin kasvanut umpeen.

Koulurakennusten välistä etelään päin aukeava koivukuja on toiminut tyttöjen pesäpallokenttänä. Pojat pelasivat periaatteessa pesäpalloa varsinaisella kentällä, mutta minunkin aikanani myös yläkoulun pihassa pelattiin toisinaan pesäpalloa. Kenttä on saattanut olla tähän tarkoitukseen esim. liian märkä ja pehmeä. Koulun pihasta sentään on aurattu talvella lunta pois ja se kuivui siksi keväällä nopeammin kuin kenttä.

Alavallin koulun historian aloitussivulle