Ulkorakennus

vuodenvaihteessa 1975/1976 ; on lauantai ja sauna lämpiää Ulkorakennus, uudet portaat Ulkorakennuksen ovet on maalattu vihreiksi
Ulkorakennus 1975 koulun vintiltä kuvattuna Alakoulun puoleinen sivu kesällä 2003

Alavallin koulun L-kirjaimen muotoisessa tiilikattoisessa ulkorakennuksessa on pesutupa, sauna, 5 käymälää, liiveri ja muita varastotiloja. Ennen siinä on ollut myös navetta, jonka tiloissa myöhemmin on säilytetty polttopuita.

Rakennuksessa lienee vielä 1940-luvulla ollut osittain pärekatto ; vain pesutupa ja sauna - ulkorakennuksen ainoat lämmitettävät tilat - oli tällöin katettu tiilikatolla. Pesäpalloa pelattiin tuolloin - Marttilan aikaan - yläkoulun pihassa (urheilukenttää ei vielä ollut) ja toisinaan pallo väkisinkin lensi ulkorakennuksen katolle. Pallon lyöminen pärekatolle oli sallittua, mutta tiilikatolle lyöminen oli kiellettyä.

Taina, Vesa ja kissan aukko aitan ovessa

Ulkorakennuksen länsipäädyssä on vanha aitta, tai oikeastaan kaksikin. Siellä on luultavasti aikoinaan säilytetty viljaa. Vielä 1960-luvulla siellä oli suuria kannellisia puulaatikoita, jotka soveltuvat viljan säilytykseen. Lattia on siellä kunnollinen kuiva lankkulattia, eikä maapohjainen kuten muissa varastotiloissa.

Alemman aitan ulko-oveen on tehty kissankokoinen aukko. Myös alemman aitan ja ylempään aittaan johtavien portaiden välille on jätetty aukko kissaa varten, joten molemmissa on ilmeisesti säilytetty jotakin hiiriä ja rottia kiinnostavaa.


Ulkorakennuksen linnunpöntöt

Varsinaisesti 11-vuotiaan valokuvaajan tähtäimessä oli katonharjalla istuva kottarainen ... ja lopputulos oli suuri pettymys.  Ornitologian alueella en siis todellakaan ole menestynyt!

Ulkorakennuksen kummankin päädyn räystään alla on ollut nätti linnunpönttö - kaunis ele ympäristön lintuja kohtaan. Tämä kuva esittää pesutuvan päädyssä olevaa pönttöä vuonna 1970. Pöntöt olivat ilmeisesti hyvin vanhoja jo tuolloin. Ainakin tässä pöntössä on sama maali kuin seinässäkin. Nämä saattavat olla opettaja Marttilan aikaansaannoksia.

Rakennuksen toisessa päädyssä oleva linnunpönttö oli jo 1970-luvun alussa hyvin huonokuntoinen. Kouluaikanani se toimi joskus maalina poikien talvisille lumipallon heittelyille ja kärsi tuntuvia vaurioita. Sen on täytynyt olla jo muutenkin hyvin huonokuntoinen, sillä ei se muuten lumipalloista olisi hajonnut.

Linnunpönttö ilmanvaihtotorvessa

Ulkorakennuksen kolmas linnunpönttö on (ollut) katolla, entisen navetan kohdalla, ilmanvaihtotorven kyljessä. Se on harmaantunutta maalaamatonta puuta, kuten ilmavaihtotorvikin. Paikka on sen verran erikoinen, että tekee mieli väittää että tämä pönttö on asetettu paikalleen rakennusta rakennettaessa tai kattoa tehtäessä. Minun on nimittäin jokseenkin vaikeaa kuvitella esim. kunnianarvoisaa opettaja Martti Marttilaa taiteilemassa navettansa katolla vasara kädessä, linnunpönttö kainalossa ja nauloja suussaan...


Sauna ja pesutupa eli »köökki»

Pesutuvassa pestiin pyykkiä, mutta ainakin 1940-luvulla sitä on käytetty myös koulukeittolana. Muuripadassa on silloin keitelty koululaisille monet keitot ja limppivellit.

Pesutuvassa on muuripata jossa pesuvesi voidaan lämmittää. Pesutuvan vesijohto on ehkä peräisin vuoden 1965 vaiheilta. Sitä ennen vesi oli kannettava kaivosta. Vesijohdon rakentamisen jälkeen voitiin pesutuvasta ottaa letkulla vettä myös mm. puutarhan kastelua varten.

Vesijohdon jäätyminen oli talvella jonkinlainen ongelma pesutuvassa. Siellä ei nimittäin normaalisti ollut lämmitystä. Vesijohtoa varten sinne tehtiin jonkinlainen suojaava kaappi, jonka tarkoitus oli pitää vesijohto talvella sulana. Kovin tehokas se ei kuitenkaan liene ollut. Myöhemmin pesutupaan pystytettiin erillinen lämmitysmuuri.

Koulun sauna oli vielä 50- ja 60-lukujen taitteessa »vanhaa mallia» ; katto ja lauteet olivat korkealla ja kiuas kertalämmitteinen. 1960-luvulta lähtien saunan sisäkattoa laskettiin alas kahteen otteeseen ja lauteiden malli muuttui matalammaksi.

Ulkorakennuksen saunan kiuas 1975

Ulkorakennuksen saunan kiuas vaihtui jatkuvalämmitteiseen 1970-luvun puolivälissä. Uusi jatkuvalämmitteinen Kota-kiuas hohtelee tässä uutuuttaan vuonna 1975.

Saunan vanha kertalämmitteinen kiuas paperinpoltossa

Aiemmin saunassa toimi pitkään kookas kertalämmitteinen musta kiuas, joka sukupolven vaihdoksen yhteydessä siirtyi vanhuuden lepoon kellarin länsipuolelle. Siellä se vielä palveli ansiokkaasti paperitavaran polttopaikkana.

Meillä oli lapsena tapana nimittää tätä vanhaa kertalämmitteistä kiuasta »omenamieheksi» johtuen siitä että sen avattavan luukun takana olevassa suussa oli mustia kiuaskiviä, jotka olivat pyöreitä kuin omenat. Sittemmin kiuaskivien malli on muuttunut särmikkäämmmäksi.

Pesutuvassa on aikoinaan säilytetty koulun vaatimatonta palokalustoa, joka koostui lähinnä vanhoista käsikäyttöisistä sankoruiskuista. Pesutuvan seinässä on ollut tätä tarkoittava metallikilpi PALOKALUSTO. Näitä käsiruiskuja on kylläkin käytännössä myöhemmin pidetty myös liiverissä. Ne alkoivat olla ainakin 1970-luvulla heikkokuntoisia.

Ulkorakennuksen sauna on ilmeisesti jäänyt pois käytöstä. Yläkoulurakennuksessa on nyttemmin sähkölämmitteinen sauna.


Ulkorakennuksen pohjaratkaisu

Tämä pohjapiirros pätee vain suurin piirtein - ei mittatarkka, ei yksityiskohtaisesti oikea. Tärkein asia jonka sillä yritän esittää, on se että vain ulkorakennuksen päädyt ovat kokonaan hirsirakenteisia.

Tarkemmin on ulkorakennus ollut tämän kaltainen 1970-luvulta alkaen, puuladon purkamisen jälkeen. Tällöin polttopuita alettiin säilyttää ulkorakennuksessa sijainneessa entisessä navetassa. Minulla on sellainen mielikuva että polttopuiden säilytystilaksi muutetussa tilassa olisi aiemmin ollut jonkinlainen väliseinärakenne joka purettiin tässä yhteydessä.

Ulkorakennuksen pohjoispuolella - ennen kenttää - on pieni niitynkaltainen alue. Tämä on ollut olemassa jo ennen urheilukentän rakentamista. Vielä 50-luvun alussa tämä niitynkaltainen alue rajoittui metsään, josta myöhemmin rakennettiin kenttä.

Ulkorakennuksen kentän puoleinen sivu

Ulkorakennuksen takaosa, pikkukuvassa seinän kolo suurennettuna

Ulkorakennuksen mieleenpainuvimpia piirteitä on mielestäni mittava kolo eräässä hirressä josta aitan takaosa on rakennettu. Tämä kolo kiinnitti ainakin oman sukupolveni koululaisten huomiota ja innosti meitä urheilukentän laidalla käyttämään sitä maalitauluna erilaisille miehuuden osoituksille, kuten lumipallojen heittelylle. Kolo oli maalattu ja epäilemättä se on ollut hirressä jo ulkorakennusta rakennettaessa.

Oheisessa kuvassa näkyy ulkorakennuksen kentän puoleinen sivu kesällä 2003 ja pikkukuva esittää hirren kolon suurennettuna. Jonkun mielestä kolo on ehkä kauneusvirhe, mutta ainakin minun sukupolveni koululaisille se oli kauneuspilkku.

Alavallin koulun historian aloitussivulle