Alavallin kylä

Alavalli on asukasluvultaan Jalasjärven kunnan pienimpiä kyliä. Moni on muuttanut pois työn ja toimeentulon etsintään. Kylän koulu ja posti on lakkautettu. Pankkipalveluiden saatavuus on dramaattisesti heikentynyt sitten lapsuusvuosieni. Salon saha oli kylän keskustassa melko merkittävä yritys, mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna 1986.

Kuuluisa mestaripelimanni Kassu Välimäki oli alavallilaisia. Kassu oli ammatiltaan automiehiä. Kirjoittajallakin on ollut kunnia matkata Alavallin ja Jalasjärven kirkonkylän väliä Välimäen Kassun ohjastaman Eero Lumiahon linja-auton kyydissä 1960-luvun lopulla jolloin rautatien ylikulkusiltaa rakennettiin kuumeisesti. Alavallin ja Jalasjärven kirkonkylän välinen tie on saanut kestopäällysteen 1960- ja 1970-lukujen taitteessa.

2000-luvun alun Alavallista

Mäkysen kyläkauppa kesällä 1995

( Mäkysen kyläkauppa on lopettanut jo vuosia sitten. Olen kuitenkin saanut aikaiseksi korjata tätä tekstiä vasta vuonna 2012, aivan liian myöhään. Korjausta on viivästyttänyt niinkin typerä seikka että en muistanut ftp-palvelimen osoitetta. Äitini Armin, os. Kalliokoski, kuoltua kesällä 2007 on aineellinen yhteyteni Alavallin kylään katkennut. Tekstissä oli alunperin tarkoitus kertoa nykypäivän Alavallista, mutta siitähän en paljon mitään enää tiedä. Niinpä nämä tarinat ovat puhtaasti vain vanhojen muisteluita. )

Asukkaita Alavallissa oli noin 350. Kylässä toimi edelleen Mäkysen kyläkauppa, jonka yhteydessä oli asiamiesposti. Paljon kylä toki on hiljentynyt esim. sitten 1960-luvun, jolloin kauppoja oli 3 - 4 kpl.

Maa- ja metsätalous on tietysti perinteinen maaseudun talouden selkäranka. Alavalli onkin ennenkaikkea maatalouskylä, vaikka maidontuotanto lieneekin vähentynyt. Lihakarjaa ja sikaloita kylässä on kohtalaisesti. Kylässä on myös merkittävää broilerikanojen tuotantoa ; yli puolet Jalasjärven broilereista tulee Alavallista! Pienyrittäjiä kylässä on aika paljon, parikymmentä, edustaen mm. turvetuotantoon liittyvää toimintaa. Haukinevan turvesuo on lähistöllä ja työllistää jonkin verran.

1960- ja 1970-lukujen vaihteessa rakennettu Tampere-Seinäjoki-rata kulkee Alavallin kylän länsiosan läpi. Jalasjärven rautatieasema sijaitsee Alavallin kylässä, noin 10 km etäisyydellä Jalasjärven keskustasta. Alavallin kylätoimikunnan ansioksi lienee laskettava se että Tampere-Seinäjoki-väliä liikennöivä juna alkoi vuonna 1981 pysähtyä myös Alavallin kohdalla, Jalasjärven asemalla. Junavuoroja on tosin sittemmin vähennetty. Alavallin kylätoimikunta on perustettu vuonna 1980.

Alavallin läpi virtaa Hirvijoki, josta tiettävästi nykyisin löytyvät kunnan parhaat rapuvedet. Alavallin kylän kaakkoisnurkassa, Harjunpäänperällä, on 1960-luvun puolivälissä rakennettu Liikapuron tekoallas, jonka ranta on jalasjärveläisittäin merkittävää lomamökkien rakennusaluetta. Kylässä lienee myös asuntoja ja maata myytävänä.


Alavallin nuorisoseura

Ahjolaa rakennetaan 1933

Alavallissa on toiminut vireä nuorisoseura, joka on ollut tärkeä kyläläisten yhteistoiminnan väline. Nuorisoseura on perustettu vuonna 1921. Tärkeässä roolissa nuorisoseuraa perustettaessa oli opettaja Hilma Kinnunen, joka toimi Alavallin koulussa opettajana yhden vuoden.

Nuorisoseuraintalo Ahjola on valmistunut vuonna 1933. Alavallin nuorisoseurantalon kivijalka on rakennettu Ylivallin puolelta tuoduista kivistä! Sota-aikana Ahjola oli hetken siirtoväen asuntoina. Aika-ajoin taloa on remontoitu, tärkein uudistus ehkä 1970-luvun alkupuolella jolloin Ahjolaa laajennettiin lisäsiivellä.

Ahjolassa esitetään näytelmää Tukkijoella vuonna 1935

Nuorisoseuran puitteissa on harjoitettu monenlaista toimintaa: iltamia, näytelmiä, tanhuja, kuorolaulua, bingoa, urheilua. Näytelmätoiminta on ollut ajoittain hyvinkin vilkasta. Oikealla näkyvässä kuvassa on meneillään »Tukkijoella» -näytelmän esitys Ahjolassa vuonna 1935. Monet näyttelijöistä ovat vahvasti maalattuja ja siksi hiukan hupaisan näköisiä.

Vuonna 1969 nuorisoseura järjesti Alavallissa kruunuhäät, joihin tuli paljon yleisöä. Maksavaa yleisöä oli ensimmäisenä päivänä noin 3000 henkeä ja toisena päivänä parituhatta. Kirjoittajakin siellä kävi hiukan katselemassa, mutta täytyy tunnustaa että pientä pojannassikkaa Olavi Kiviniemen pellolle pystytetyt tivoliteltat houkuttelivat enemmän kuin Ahjolaan hevoskärryillä saapuvat - sinänsä hienot - 3 hääparia (jotka eivät oikeasti menneet naimisiin).

Vielä 1970-luvulla nuorisoseuran toiminta on ollut hyvinkin vilkasta. Valtakunnallisiin tiedotusvälineisiinkin pari kertaa yllettiin, mutta toiminta lienee sittemmin hiukan laantunut. Nimitys »nuorisoseura» oli kylläkin mielestäni hiukan harhaan johtava, sillä ainakaan 1960- ja 1970-luvuilla nuorisoseuralaiset eivät pääsääntöisesti olleet kovinkaan nuoria - paitsi ehkä mieleltään.


Alavallin asutuksen alkuvaiheet

Niin selkeästi kuin Jalasjärvi nykyisin onkin sisämaata, on merenranta ollut Jalasjärven paikkeilla kivikaudella, jolloin asutus keskittyi rannikolle. Kivikautisia löytöjä onkin kunnasta tehty. Ehkäpä - kukapa tietää - Alavallissakin on kivikaudella ollut jonkinlaista kalastus - metsästys - keräilykulttuurin toimintaa? Alavallin nykyinen asutus ei kuitenkaan ole johdettavissa aivan niin kaukaiseen menneisyyteen.

Ensimmäinen tunnettu kylän asukas on ollut Ilmajoelta kotoisin oleva Matti Matinpoika noin vuonna 1670. Hän koetti elää täällä mm. maata viljelemällä ja tervaa polttamalla, mutta lienee vaikeiden aikojen - mm. isoviha - pakottamana muuttanut takaisin »ihmisten ilmoille». Hän rakensi joen rannalle talon, joka tuli tunnetuksi nimellä Valli tai Walli. Vanhemmat ihmiset ovatkin lapsuudessani nimittäneet kylää myös »Vallinkyläksi». Läheisen naapurikylän nimi on Ylivalli (tai nykyisin pitäisi kai kirjoittaa Ala-Valli ja Yli-Valli).

Alavallin kylän seuraava tiedossa oleva asukas on ollut Jalasjärven kappelin ensimmäinen lukkari Juho Erkinpoika noin vuonna 1751. Hänelle lienee tullut jotakin »kränää» kappelin kappalaisen Gabriel Laguksen kanssa, jolloin hän on päättänyt ottaa hiukan fyysistä etäisyyttä kappeliin ja muuttaa erämaahan asumaan. Hän sai Matti Matinpojan autioituneen tilan omakseen ja hänestä lasketaan kylän pysyvä asutus alkaneeksi. Perimätiedon mukaan lukkari on tehnyt työmatkansa mustalla oriilla ratsastaen. Hänen käyttämänsä reitti korpimetsien läpi tunnettiin nimellä lukkarin polku, kirkkotie tai kirkkopolku.

Asukkaita tuli sitten lisää, niin että 1700- ja 1800-lukujen taitteessa kylässä oli jo 12 uutta taloa. Kylän vanhimmat talot ovat Walli, Pakka, Salo, Kiviniemi, Kokko, Seppi, Vallinmaa ja Harjunpää. Lisäksi oli jo 1700-luvulla näiden talojen torppia. Kylän vanhat talojen nimet elävät edelleen sellaisissa nimityksissä kuin Pakkaperä, Salonmäki, Kokonmäki, Sepinmäki ja Harjunpäänperä.

Alavallin kyläkirja(t)

Alavallilaiset ovat ansiokkaasti laatineet kyläkirjan Suomessa ensimmäisten joukossa 1990-luvun alussa. Kyläkirjaa on ollut tekemässä Jalasjärven kansalaisopiston Alavallin kylähistoriaryhmä. Tätä »Alavallin kylähistoriaa - elikkä muisteluksia lukkarinpolun tästä päästä» -nimistä kirjaa olenkin tässä käyttänyt lähdeteoksena. Myöhemmin on vielä julkaistu toinen kyläkirja, joka sisältää runsaasti valokuvia. Kolmattakin kyläkirjaa on suunniteltu, mutta se ei ehkä toteudu.

Alavallin koulun historian aloitussivulle