Peruskäsitteitä

Käsitteitä jotka ovat välttämättömiä "Rakenna oma aurinkokunta"-sarjan 1.osan messinkilevyjen merkityksen ymmärtämiseksi. Lisää peruskäsitteitä

Ekliptika

Ekliptika voidaan ymmärtää kahdella hiukan erilaisella, mutta yhteensopivalla tavalla:

1. Ekliptika on se ura tähtitaivaalla jota pitkin aurinko vuoden aikana kulkee maapallolta katsoen.
2. Vaihtoehtoisesti ekliptika voidaan ajatella maapallon ratatasoksi sen vuotuisella matkalla auringon ympäri.

Ensimmäinen tulkinta on meille tärkeä koska messinkilevy kuvaa ekliptikatasoa ja me haluamme tässä yhteydessä ajatella levyjen keskipisteeseen maapallon.

Eläinrata eli Zodiakki

Eläinradaksi nimitetään ekliptikan läheisyydessä olevaa kapeahkoa taivaan aluetta. Aurinko, kuu ja planeetat ovat yleensä eläinradan alueella maapallolta katsottuna. Eläinradan merkit ovat eläinradan osia. Eläinradan ulottuvuus latitudin suunnassa, kohtisuoraan ekliptikaa vastaan, on epämääräinen. Eläinradan voi katsoa ulottuvan esim. noin 5 astetta ekliptikan kummallekin puolelle.

Eläinradan merkit

Astrologian eläinradan merkit ovat tiettyjä eläinradan sektoreita. Ne ovat kiinteitä kevättasauspisteen suhteen. Jokaisen merkin leveys on sama, 30 astetta. Eläinradan merkkejä on 12 kpl. Koska kevättasauspiste ei pysy tähtien suhteen samalla paikalla, eivät myöskään eläinradan merkit pysy paikallaan tähtien suhteen, vaan ne seuraavat kevättasauspisteen liikettä.

Tähdistöt, tähtitieteen nykyiset tähdistöt

Tähdistöt on nykymuodossaan määritelty 1900-luvun alussa. Taivaalla on 88 tähdistöä jotka jakaantuvat koko taivaanpallolle. Tähdistöjen alkuperä on osittain sama kuin eläinradan merkkien, joten nimistökin on osittain samaa.
Ekliptika kulkee 13:n tähdistön läpi. Tähdistöt eivät kuitenkaan perustu ekliptikaan, vaan (vuoden 1875) ekvaattoriin. Ekvaattorin suunta tähtien suhteen ei ole vakio. Tähdistöjen rajat taivaalla ovat erikoinen sekoitus vanhaa mytologiaa, uudempaa perinnettä ja täsmällisyyteen pyrkivää rajanvetoa.

Kevättasauspiste

Kevättasauspiste on tärkeä vertailusuunta, jota tarvitaan - perustason ohella - mm. ilmoitettaessa planeetan suunta.
Aurinko on kevättasauspisteen suunnalla kevätpäiväntasauksessa eli noin 20. päivä maaliskuuta joka vuosi. Kevättasauspiste sijaitsee ekliptikalla. Kevätasauspisteessä aurinko siirtyy ekvaattorin eteläpuolelta sen pohjoispuolelle. Kevättasauspiste on siten yksi ekvaattorin ja ekliptikan leikkauspisteistä. Toinen näiden leikkauspiste on syystasauspiste jossa aurinko syksyllä siirtyy ekvaattorin eteläpuolelle.
Kevättasauspisteen suunta ei ole vakio tähtien suhteen, vaan kevättasauspiste siirtyy ekliptikalla tähtien suhteen vuodessa noin 50 kulmasekuntia myötäpäivään maapallon pyörimisakselin prekessioliikkeen vuoksi. Tämän vuoksi meidän on myös aina hyvä tietää minkä hetken kevättasauspisteestä on kyse.

Geosentrinen eli maakeskeinen

Geosentrinen tarkoittaa jotakin joka pätee maapallon suhteen, ajatellen maapallo (ja maapallon keskipiste) kaiken keskelle. Me haluamme tässä ymmärtää messinkilevymme geosentrisesti, koska haluamme esittää taivaan näkymiä sellaisina kuin ne meille näkyvät tänne maapallolle. Tähtien kannalta ero heliosentrisen ja geosentrisen katsantokannan välillä on mitättömän pieni. Meitä kiinnostavat kuitenkin myös aurinkokunnan planeetat, joten joudumme tekemään valinnan geosentrisen ja heliosentrisen mallin välillä.

Heliosentrinen eli aurinkokeskeinen

Heliosentrinen tarkoittaa jotakin joka pätee auringon suhteen, ajatellen aurinko kaiken keskelle. "Rakenna oma aurinkokunta"-sarja on varsinaisesti - ensimmäistä osaa pitemmälle rakennettuna - heliosentrinen malli, koska aurinko siihen keskelle tulee, eikä maapallo. Älkäämme tässä yhteydessä kuitenkaan antako tämän häiritä, vaan pitäytykäämme sitkeästi siihen että haluamme ajatella maapallon kaiken keskelle!