Syyskuu, syyskuu ja opin sauna armias aina

Edellinen Seuraava

Porin kaupunginkirjaston näyttelytilassa on esillä näyttely Porin matkamuistoista. Varmaan porilaisille alkuasukkaille mielenkiintoinen tapahtuma, koska näyttely sivuaa kaupungin historiaa muutenkin. Siellä on tosiaan matkamuistoja vitriinissä, mutta esillä on muutakin paikallista porilaista historian lehvien havinaa. Esimerkiksi vaarinkaljaa ei välttämättä ole tuotu kotiin varsinaisena matkamuistona?

Tullin kautta tulleena, vaikkakin jo neljättä vuotta kunniallisena porilaisena, en kuitenkaan nyt jaksanut intoutua sitä enemmälti kuvaamaan. Toteanpa vaan että kyllä Porin historiasta on kirjoja kirjoiteltu.

Onhan historia sinänsä kiintoisaa, mutta nyt ei vaan löydy paukkuja tälle sektorille.

Niin, Porilla todella on historia, ja tarkoitan tätä nimenomaan myönteisessä merkityksessä.

Porin kaupunki on perustettu peräti vuonna 1558, 400 vuotta ennen syntymääni, eli 460 vuotta sitten.

Kaupungilta löytyy myös perustajan patsas. Hänen nimensä oli Juhana (ruåtsiksi Johan), Suomen herttua, sittemmin Ruotsi(-Suome)n kuningas nimellä Juhana III. Hän ei elänyt niin vanhaksi kuin minä joka täytän tässä syyskuussa 60 vuotta.

Pori on tullut tutuksi oluen kaupunkina ("PORIN OLUT"), mutta tässä tapauksessa tuo III ei viittaa alkoholipitoisuuteen. Kyseessä ei siis suinkaan ole kolmos-oluen keksijä.

Niin, minulle on nuorena pojankloppina koulussa kerrottu valtakunnasta nimeltä Ruotsi-Suomi, mutta oikeastihan Ruotsin nimi oli ihan vaan Ruotsi ja se mitä olemme tottuneet nimittämään Suomeksi oli osa siitä, eräänlainen Ruotsin valtion syrjäinen itäinen siipi. Suomi varsinaisesti syntyi vasta vuonna 1917 itsenäisenä valtiona. Kiitti vaan siitä, V.I.Lenin jota joskus olen kuullut leikillisesti kutsuttavan Vileeniksi.

Porin perustamisen päivämääräksi on patsaan jalustaan tarkemmin merkitty 8.3.1558. Kaupungin perustamiseen tosin liittyy sellainen anekdootti että Juhana-herttua nukkui pommiin sinä päivänä jolloin hänen oli alunperin tarkoitus perustaa Porin kaupunki. Pori perustettiinkin sitten vasta seuraavana päivänä. En tiedä kumpi noista päivistä on virallinen.

Kuvataanpa nyt ilmeisen hyvät unenlahjat omaavan nuoren svedupellen - Porin kaupungin perustajan - patsasta oikein kunnolla ja kuitataan Porin historia tällä erää sillä. Sehän on kuin laittaisi rahaa pankkiin, kun nuori mies nukkuu!

No mitäpä muuta. Vähärauman horisontista näyttää siltä että entinen SAMKin kampus, tekniikan puoli, nykyinen Winnova, alkaa olla loppusuoralla. Rakennus- ja remontointi-toiminta ei ole vielä kokonaan laantunut, rakennusparakkeja on jäljellä ja raksan kundit duunailevat jotakin, mutta uusi ruoho jo alkaa vihertää ja ulkoisesti uusi julkisivu Tekniikantiellä alkaa näyttää aika valmiilta. Uusi sisäänkäynti ja kaikki. En ole käynyt katsomassa sisäpihalta. Luulisivat minua varmaan joksikin namusedäksi ja soittaisivat kytät paikalle.

Niin ja Länsi-Porin yläaste ja lukio on tietenkin remontissa, kuten tavallista. Ei siis mitään uutta Auringon alla. Toivottavasti homekoulujen rakentamista ei enää jatkossa rahoiteta julkisista verovaroista.

Nyt täytyy sitten vaan opiskella uutterasti Porin yliopistokeskuksessa ja toivoa että kunnian kukko kiekaisee parin vuoden kuluttua diplomi-insinöörin tittelin muodossa. Ja kyllä tämä opiskelu teknillisessä yliopistossa todellakin ihan täysipäiväiseltä duunilta vaikuttaa. Jos opiskelun lisäksi pitäisi vielä paiskia töitä esim 8h/vrk niin huh-huh, tuskin riittäisi paukut. Vaikka kylläpä moni taitaa juuri niin menetellä.

Tiukkoja lyylejä Porin kaupunginkirjastossa

Helteet vaikuttavat onneksi loppuneen tältä vuodelta, joten on jo helpompi keskittyä askareisiin jotka otsa hikikarpaloista helmeillen voisivat olla työläitä.

Enhän minä nuorten riennoista juuri mitään ymmärrä, mutta nyt on Porin kaupunginkirjastossa näytteillä ... hmmm ... erilaista naiskauneutta. Olisiko tämä japanilais-vaikutteista harrastusrekvisiittaa? Jonkinlaista keskiaika-harrastusta?

Näytteillä olevan harrasteen ideaa joudun tällaisena muinaismuistona, fossiilina ja reliikkinä vain arvailemaan. Onko kyseessä kiltin perhetytön puoleensavetävä sexykkyys vaiko timanginkovan mimmin huomiotaherättävä katu-uskottavuus? Arvattavasti oikeanpuoleiseen asuun kuuluu lisäksi jotakin "kättä pitempää". Asu näyttää jonkin verran taisteluliiviltä.

Arsenaalissa löytyy, mutta se on jemmattu vitriiniin. Sapelit ainakin vaikuttavat suhteellisen vakuuttavilta. Poliisi voisi tykätä kyttyrää jos tuollaisella mittavalla teräaseella vaikkapa julkisella paikalla lakisääteisellä ruokailutauollaan levittelisi voita leivälleen.

Ymmärtääkseni pienen linkkuveitsenkin kantamiseen yleisellä paikalla kaivataan nykyisin perusteluja. Juu, pienillä kynsisaksillakin kaapataan suuria lentokoneita. Muovipussillakin voi murhata, mutta niille ei ole tietääkseni vielä vaadittu aseenkantolupaa.

Eikä noihin tyttöasustepatsaisiinkaan saa koskea. Mallinuken kaulassa on kieltomerkit. Ne ovat siis koskemattomia. Voisiko käyttää myös adjektiivia "viattomia"? Vasemmanpuoleinen asu ainakin näyttää melko herttaiselta ja viattomalta hempeine röyhelöineen.

Tuliaseilta vaikuttavat ovat suustaladattavia kertalaukausaseita, joten pankkirosmojen ei kannata vaivautua murtautumaan vitriiniin. Suustaladattavan mustaruutiaseen lataamiseen kuluu näppärältäkin sälliltä minuutin verran aikaa. Piilukkoaseessa tavallista hienojakoisempi sankkiruutikin tarvitaan erikseen. Joten ainakaan varoituslaukausta pankkisalin kattoon heti ensi töikseen ei kannattane ampua jos tuollaisen kanssa aikoo suorittaa luvattoman noston pankkikonttorista. Äskettäin laukaistun suustaladattavan 1-piippuisen kertalaukausaseen pelotearvo on nimittäin suhteellisen vähäinen ampuma-aseena. Lyömäaseena se voisi vielä menetellä, siinä kuin kolikoilla täytetty säästöporsaskin.

Myöhemmällä visiitillä olen sentään sivistynyt sen verran että oikeanpuoleinen on ilmeisesti pojan asu, koska kasvojen paikalle oli ilmestynyt miespuolisen henkilön kasvokuva. Ja selkeän feminiininen hempeän vaaleanpunainen asukokonaisuus on nimeltään "Lolita-asu". Pyydän mitä nöyrimmin anteeksi maalaisuuttani ja vanhakantaisuuttani. En todellakaan tahtoisi olla mikään kävelevä katastrofi tai inhimillinen hallitsematon riskialtis prosessi, kuten norsut posliinikaupassa tanssimassa jitteburgia, chat-chat-chata sekä apashi-tanssia tai ehkä modernimmin Suomen hallituksen keskeinen ministeri, ulkoministeri Timo Soini YK:n yleiskokouksessa puhumassa ja edustamassa Suomen linjaa. Tai ehkä Soini edustaisi vain itseään tai uskonlahkoaan, mahdotonta tietää etukäteen?

Mutta hei, on muutakin mitä en ole ennen tiennyt. Kokemäenjoki on mainoksen mukaan peräti "Suomen Amazon". Vaan ohipa taitavat olla jo tältä vuodelta tällaiset kepeät kesäiset riennot, joten innokas potentiaalinen risteilyasiakas joutunee odottelemaan seuraavaa suvea päästääkseen kruisailemaan Charlotta -moottoripaatin kyytissä Kokemäenjoella ja Pohjoismaiden suurimmalla jokisuistoalueella.

Tuo Charlotta ilmeisesti on suhteellisen vaikuttavasta profiilistaan huolimatta sen verran matala että se mahtuu kulkemaan Kokemäenjoen siltojen alitse, eli korkeus korkeintaan 3,5 metriä vedenpinnasta. Luulenpa että sen olisi muuten vaikea päästä varsinaiselle suistomaalle tuolta keskikaupungin etelärannasta.


Mene muurahaisen tykö, senkin laiskamato, katsele sen tekosia ja hämmästy!

Toivottavasti kulunut kesä on ollut hyönteisille elämän parasta aikaa.

Monasti olen jo ehtinyt ihailla huikeita sudenkorentoja jotka kuparinhohtoisin siivin pelottomina liitelevät ruohikon yläpuolella ja erilaisia perhosia jotka hoipperehtivat ilmassa niin epävarmalla tyylillä että eivät varmaan ikinä saisi virallista lentolupakirjaa.

Muurahaiset eivät ainakaan ole vetäneet lonkkaa kesällä. Nuo pienet 6-jalkaiset yhteiskuntaeläimet ovat ahkeroineet esimerkillisesti.

Vähärauman metsikon männyn kannon ympärille rakentuva muurahaispesä tuntui keväällä talven jäljiltä hiukan taantuneen. Kannon päällä ei ollut paljoakaan tavaraa.

Heinäkuun alkupuolella keko oli kasvanut vain hiukan. Pesässä kävi tosin melkoinen kuhina. Syyskuun loppupuolelle tultaessa on kuitenkin tapahtunut huomattavaa edistystä. Lähes koko kanto on jo pesän sisällä. Siinä on moni vastuuntuntoinen mukru kantanut oman kortensa kekoon. Vaikka talvi hiukan verottaisikin työn tuloksia, niin vähitellen voitontahtoiset muurahaiset määrätietoisesti kasvattavat kotopesäänsä suuremmaksi ja männyn kanto jää pysyvästi kekorakennelman tukirakenteeksi. Siinäpä mallia muillekin.

Ihmetellä sopii ovatko muurahaiset todella suunnitelleen sen näin? Onko pesän perustaja (kuningatar?) niin kiero, epäluuloinen ja salakavalan defensiivinen olento että hän on päättänyt suojata pesän rakennuttamalla sen kovan puun ympärille, niin että pahantahtoinen potkija ja pesänhajottaja saa varpaansa oikein kamalan kipeiksi luullessaan potkaisevansa pelkkää pehmeää havuneulaskasaa?


Galleria