Köyhän miehen molekyylimallit, sivistyneen kansalaisen perusoikeus

Edellinen Seuraava

Nouskaamme ärhäkästi kuumien kesäkatujen barrikaadeille kapinallisesti riehumaan räikeän väristä lippua liehuttaen, kajauttelemaan rytmikkäitä iskulauseita, polttamaan vanhoja autonrenkaita ja erilaisten sotahullujen suurvaltojen lippuja sekä vaatimaan ihmiselle kuuluvia kansalaisten perusoikeuksia. Unohtakaamme toivoton SoTe-sotku ja kivulias KiKy (KipuKynnys?) -sopimus. Keskittykäämme realistisesti siihen todelliseen elämän laatuun jota voimme parantaa omilla toimillamme ruohonjuuritasolta käsin, virkamiesten ja poliitikkojen tallaaman nurmikon alta.

Eräs yleisen oikeustajun ehdottomasti vaatima kansalaisen legitiimiin perusturvaan liittyvä ikimuistoinen nautintaoikeus täytyy olla oma konkreettinen molekyylimalli, jossa erilaiset atomit on sopivan kokoisina esitetty omalla tunnusvärillään. Tämä pitäisi saada YK:n ihmisoikeuksien julistukseen.

Nykyaikaisissa kemian oppikirjoissa näkee hienoja havainnollisia värillisiä kuvauksia mm. orgaanisten yhdisteiden molekyyleistä.

Värikkäimmät ja muodokkaimmat näistä kuvaavat staattisen sähkökentän potentiaalia molekyylin atomeissa ja niiden elektroniverhoissa. Punainen väri on niissä kuvissa negatiivinen varaus ja sininen on positiivinen. Väri kuvaakin siis näissä mutkikkaimmissa malleissa molekyylin sähkökenttää, eikä atomikoostumusta. Ilkeämielinen ihminen voisi sanoa että kemia on pelkkää sovellettua sähköoppia. Ja että kaikki on fysiikkaa, paitsi matematiikka.

Tuollaisia elektrostaattista kenttää realistisesti kuvaavia malleja lie kuitenkin vaikea rakentaa mistään vakiopalikoista, koska saman atomin kohdalla on erilainen sähkökenttä riippuen muista molekyylin atomeista. Vaihtelevat möykkymäiset muodot olisivat samaten hankalia toteuttaa konkreettisessa kiinteässä mallissa.

"Space filling model" olisi ehkä mahdollinen omana konkreettisena toteutuksena, koska siinä atomien muoto ja väri ovat vakioita, mutta siinä atomit eivät ole aivan täysiä palloja, vaan pallosta on leikattu osa pois, joten on sikäli teknisesti vaativampi toteuttaa siististi ja yhtenäisesti yksinkertaisin välinein.

Ainoa helposti saavutettavissa oleva lie palloista ja tikuista koostuva molekyylimalli. Atomit tosin ovat siinä liian kaukana toisistaan, mutta kaikkea hyvää ei voi saada samassa paketissa.

Ajattelisin että vähävaraisen kansalaisen molekyylimallin perussetti koostuu sopivan kokoisista ja sopivan värisistä siisteistä puuhelmistä sekä reikiin sopivista tikuista joilla puupallurat voi kytkeä yhteen. Helmissä täytyy olla sopivasti reikiä kuvaamaan alkuaineiden valensseja. Mallien on oltava suhteellisen helposti koottavissa ja purettavissa, mutta myös riittävän hyvin koossa pysyviä. Reikien ja tappien koot on vakioitava yleispäteviksi niin että jokainen pallo ei vaadi räätälöitynä juuri tiettyä yksittäistä tikkua, vaan kaikki käy.

Mallin atomien värit ovat periaatteessa mielivaltaisia, mutta tietysti olisi johdonmukaisuuden vuoksi hyvä noudattaa samaa vakiokäytäntöä kauttaaltaan. Erään mallin värien käytölle antaa ohessa kuvattu oppikirja.

Mattapintaiset värit lienevät yleensä toivottavia. Vesivärit mielestäni riittäisivät. Hiili (C) valitettavasti on aika tumma. Vety (H) voisi olla hopean värinen, happi (O) punainen, typpi (N) sinertävä, kloori (Cl) vihreä. Fosforista (P) ja rikistä (S) en oikein tiedä. Minusta sininen ei ole fosforille hyvä ja kuvaava väri. Joillekin orgaanisessa kemiassa harvinaisille atomeille kuten rauta (Fe) ja magnesium (Mg) voisi käyttää jotakin sopivaa erilaista väriä.

Helmessä on tietysti valmiina keskinen läpireikä eli keskeltä helmen läpi menevä reikä. Se ei ole aivan sopiva kaikille atomeille. Hiilessä reikien pitäisi yleensä olla tetraedrin kärjissä. Hapessa reikien ei saisi tulla helmestä läpi aivan vastakkaisilta puolilta vaan niiden välillä pitäisi olla sopiva kulma. Reikien oikealla sijoittelulla molekyylimalleille saadaan paremmin todellisuutta vastaava muoto. Turhat reiät pitäisi oikeastaan tukkia umpeen pois häiritsemästä.

Valenssi on ongelma joillekin atomeille koska se voi vaihdella. Yleisimmille orgaanisen kemian alkuaineille valenssin arvot ovat: vety 1, happi 2, typpi 3, hiili 4, halogeenit 1. Kaksoissidokset voisi ehkä kuvata riittävän hyvin erikoisen värisillä tikuilla pallojen välissä. Rikin valenssi voisi olla 2 ja typen sekä fosforin valenssi voisi olla 3 mutta muitakin arvoja ehkä saattaisi joskus esiintyä.

Tosin hiili tarvitsee myös joitakin atomeja joissa on samassa tasossa 3 reikää sp2 hybridiorbitaaleja käyttäviä sidoksia varten ja ehkä myös joitakin atomeja joissa on vain 2 reikää kolmoissidosta varten.

Pallo on hieno asia, silloinkin kun se ei kuvaa todellisuutta aivan tarkkaan. Väärävärikuvia sinänsä, mutta oikeassa tarkoituksessa.

Tästä väistämättä muodostuu Bulwanian Teknillisen Yliopiston eräs keskeinen projekti.

Konkreettisessa mallissa on epäilemättä rajua alkuvoimaista tenhoa-taikaa, mutta on ne vaan eri hienoja nuo värikkäät - arvattavasti tietoteknistä apuvälinettä käyttäen laaditut - piirrokset joissa on elektrostaattisen potentiaalin kentän kartta mukana. En minä vaan osaisi, sanoi Suomen viimeinen kunnollinen ja hyödyllinen presidentti Urho Kaleva Kekkonen erästä taideteosta silmäiltyään.

Jälleen meitä uhkaa KELTAINEN VAARA Porin kaupunginkirjastossa

Porin pääkirjastossa on taas jokin kiinalainen invaasio meneillään. Zhongguo, olisiko tuo peräti jokin ystävyyskaupunki? Olen kiinalaisia käsityötuotteita kuvannut kirjastossa aiemminkin vanhassa jutussa #399. Tai ehkä tuo sentään on eri kaupunki? En voi erikoisesti kerskata kiinalaisen nimistön tuntemuksella. Kiinalaiset ovat minulle liian ... kiinalaisia. Myös kampoja ja viuhkoja nämäkin silti tarjosivat.

Mainos väittää kainostelematta ko. paikkakunnan sijaitsevan keskellä maailmaa, kaiken keskipisteessä. Hmm, kyllähän kuuluisa huitsin-nevada, "in the middle of nowhere" on myös keskellä kaikkeutta. Sama kuin etelä-pohjalainen sanoisi että "ei me mihinää syrijäs eletä, me ollahan keskellä mettää!".

Kiinalaisessa maailmankartassa Kiina on keskellä. No, onhan Kiinaa perinteisesti kutsuttu "keskuksen valtakunnaksi", joten tällainen isänmaallinen nurkkapatriotismi heille sallittakoon. Sitäpaitsi talous kasvaa Kiinassa tietääkseni ihan sikana, joten eipä meikäläinen rappeutuvan savupiipputeollisuuden postindustrialistinen kaulusköyhä voi muuta kuin nöyränä ihmetellä karvareuhka kourassa.

Tarjolla olisi ollut viisauttakin, mutta minua kiinnostivat vain muutamat erikoiset esineet. Vitriinin lasit ja kattolamput heijastelevat kuten tavallista joten vaatimattoman kuvauskaluston koko potentiaali ei realisoidu optimaalisella tavalla.

Näyttelyssä on myös seinillä näytillä ammatillisen valokuvaajan Kiinassa ottamia valokuvia ja kyseinen naispuolinen valokuvaaja on ilmoituksen mukaan toisinaan näyttelytilassa jopa paikalla omassa persoonassaan jolloin hänen kanssaan voinee olla ihan puheväleissä.

Suomi-Kiina-seuran Porin osasto näkyy hääräävän tässä takapiruna.

No mikäpä siinä, tulkoot vaan kiinalainen ihmistulva ja vaikka hyökyaalto.

Näyttelyn runsaslukuisista esineistä näkyisi olevan esillä myös luetteloita jotka nimeävät esineet, mutta en sen paremmin perehtynyt niiden sisältöön.

Erikoisesti kiinnitti huomiota pyöreä levy jonka keskellä on kompassi ja ympärillä kiinalaisia kirjoitusmerkkejä. En vaan tiedä mitä tarkoitusta sen varsinaisesti tulisi palvella, koriste-esineen roolin lisäksi. Ei se koodiympyräkään voine olla. Olisiko siihen koottu fraaseja joita turisti voisi Kiinassa tarvita? Tosin turistin pitäisi osata valita oikea tilanteeseen sopiva fraasi ja ymmärtää kirjoitusmerkkejä.

Tai sitten se on ihan vaan yksinkertaisesti kompassi ja kompaktit toimintaohjeet kiinalaisille desanteille jotka pudotetaan laskuvarjolla länsimaisen maailman turmelukseen ja mädännäisyyteen tekemään käännytystyötä siihen ainoaan oikeaan aatteeseen, eli tulipunaiseen kommunismiin .... eikun, oliko se nykyisin kapitalismia, markkinatalouskommunismia?

Ei näissä maailman mullistuksissa enää meikäläinen vanha pyöreäsilmäinen (vastakohtana vinosilmäiselle) patu pysy mukana. Kommunistit ovat nykyisin kapitalisteja. Punainen vaara voi olla keltainen vaara, mutta kapitalismista ja globaalista markkinataloudesta ei pääse pakoon millään ilveellä.

En jaksanut kaikkeen tarjontaan niin perehtyä. Epäilemättä kiinalainen esinekulttuuri kuitenkin kiehtoo monia suomalaisia. Liittyyhän näihin myös sellaisia suuria tunteita herättäviä teemoja ja mahdollisia harrastusaiheita kuin akupunktio, kiinalaiset pelit, jade, TaiJi, kiinalaiset kirjoitusmerkit ja teatteri. Kyllä tämä lepää kestävällä pohjalla. Elämme edelleen paljolti kohtuuhintaisen kaukomatkailun maailmassa ja monille aktiivinen kulttuurimatka eksoottiseen Kiinaan varmaankin on realistinen vaihtoehto aurinkorannoilla velttona mojumiselle. Ja konkreettiset matkamuistot ovat monelle tärkeitä.






Galleria