Galleriasivu #433

Antaa sitten vaan kesäkuun tulla täydellä vauhdilla ja ryminällä

Edellinen Seuraava

Joo, ei meillä pelätä, antaa tulla vaan täydeltä laidalta. Toukokuu on vielä meneillään, mutta olosuhteet ovat jo verrattain kesäiset. Helteitä on ollut ja lisää lupaillaan.

Luonnon kukkakasvit ovat ottaneet oikein aimo spurtin kasvussaan ja kukinnassaan. Metsässä ja tienvierustoilla voi tehdä melkoisia kasvilöytöjä. Kuivalle talouspaperille on kova kysyntä kerättyjen kasvien kuivaamisessa painon alla. Painava kirjallisuus on vihdoin hyötykäytössä. Vaatii myös jo kohtalaista keksiäisyyttä löytää kasveista kosteutta imeneelle talouspaperille hyviä kuivattelupaikkoja pienessä asunnossa.

Kesäkuu epäilemättä vielä tulee myös vuonna 2018, mutta kyllä Playboy-kalenterin kuukauden tyttö "June 2017 Playmate" Elsie Hewitt vielä toisetkin vesivärein väritetyt puuhelmet kaulalleen ansaitsee, on hän sen verran iso tyttö. Näkymät ja pinnanmuodot eivät kesäkuussa tältä osin enää tästä parane. Ikävä tulee neiti Toukokuuta.

Vielä kaipaa loppurutistusta ammattikorkeakoulun lukuvuosi ja kovasti toivottavaa olisi myös sen epätoivoisen sekä turhauttavan työmaan päättäminen lopullisesti. Ammattikorkeakoulu ei opiskelijalle johda minnekään muualle kuin ankealle kilometritehtaalle ja leivättömän pöydän ääreen. Opiskelu on käytännössä karmea köyhyysloukku. Muutakaan ei kuitenkaan tarjolla ole tässä "työvoimapulan luvatussa maassa".

Jos aikoo valmistua Satakunnan ammattikorkeakoulusta ennen kesätaukoa, niin sen tulee tapahtua viimeistään 15.päivä kesäkuuta. Valmistuminen ja tutkinto edellyttää hyväksyttyä opinnäytetyötä. Tuota päättötyötä olen pakertanut ja sille on ehkä vielä 2 viikkoa aikaa. Nimittäin tutkintotodistusta voi anoa vasta kun päättötyö on valmis ja epäilemättä kuluu myös jonkin verran aikaa siihen että jätetty päättötyö mahdollisesti hyväksytään ja ehtii johtaa mahdolliseen (joskaan ei varmaan) tutkintoon.

En odota enää suuria tältä AMK-taipaleelta, mutta olisihan tämä katkera kujanjuoksu hyvä saada joskus päätökseen. En ole vielä aivan varma mitä teen jos en sitä tavoiteltua tutkintoa saa kesäkuussa, eli jos opinnäytetyötä ei hyväksytä. Ensimmäinen ajatus on kylläkin siinä että se päivätyö on jo pulkassa ja kintaat putoavat siihen paikkaan.

Yhteydet eivät pelaa kovinkaan hyvin siihen suuntaan, joten voihan olla että senkin vuoksi valmistuminen jää tapahtumatta.

Epäilemättä työllistymissuunnitelman mukaisesta tutkinnosta lipeäminen pitkän opiskelun päätteeksi aiheuttaa jonkinlaisia rangaistustoimenpiteitä TE-toimistolta, mutta en odota enää siltä suunnalta muutenkaan mitään hyvää. Olen jo nähnyt paikallisen TE-toimiston suurimman "asiantuntijan", eli sen tiskin takaa suu vaahdossa kiljuvan hullun ämmän.

Joten mitäpä tuosta. Jos lopputyötä ei hyväksytä, niin onhan sitäkin kuitenkin yritetty ja jos ei onnaa, niin ei kai sille enää mitään voi. En aio viipyä ammattikorkeakoulun kirjoilla enää kovinkaan pitkään. Sama ankea kilometritehdas vartoo kulkijaa, tutkinto tai ei tutkintoa. Voin olla ikuinen opiskelija, mutta en tule olemaan ikuinen AMK:n vanki. Kyllä minulla vaan sellainen käsitys on että siihen lafkaan en enää lakki kourassa ja pokkuroiden mene.

Olen kuullut että vain noin 40% ammattikorkeakoulun aloittaneista suorittaa tutkinnon. Virkamiesten mielestä vika on varmaankin opiskelijoissa, mutta opiskelijan näkökulmasta näiden suljetun julkisen sektorin pyhien opetusvirkailijoidenkin suunnalla esiintyy vakavia puutteita.

Olen suorittanut hyväksytysti kaikki pakolliset kurssit, työttömyydestä, talouden vaikeuksista, ulosotosta ja häädöstä huolimatta. Opinnäytetyön aloituslupaa olen anonut jo kahdesti, tosin ilman tulosta. Perustin kuitenkin oman toiminimen ja minulla on jonkinlainen sopimus, joten aion jättää sen nimissä opinnäytetyön. Oma toiminimi on yritys joka vaaditaan. En ymmärrä mitä vielä enemmän voisin asian eteen tehdä. Jos tämä ei riitä, niin se ei vaan riitä.

Opiskeluun sinänsä uskon kuin hullu puuroon enkä aio sitä koskaan vapaaehtoisesti lopettaa. Uskon tosiasiallisesti opiskelevani aina niin kauan kuin henki kulkee, nimittäin omatoimisesti. Virallinen opiskelu on tunnetusti melkoisen ongelmallista, mutta voipa itsekseenkin oppia yhtä ja toista.

Kuolee ne tipusetkin joskus, jotkut hyvinkin nuorena. Itse aion sinnitellä hengissä vielä hyvän aikaa. Lajituntemukseni on luvattoman heikko, mutta tuo uuden matkakeskuksen soralla lepäävä on uskoakseni mustavaris. Kun ei se oikein rehelliseltä naakaltakaan näytä.

Miten suuresta viisaudesta eliölajin nimen tietäminen itse asiassa kertoo? Miksi olisi oleellista tietää eliölajin nimi? Mitä sillä on väliä mikä linnun tai kasvin nimi biologien mielestä on? Eihän se eliö välttämättä ole asiasta edes samaa mieltä!

Noh, tietysti pelkkä nimi ei ole sinänsä kovin kummoinenkaan biologinen tieto, mutta se liittyy laajempaan asiayhteyteen. Nimen tietäminen ei suinkaan ole itse tarkoitus eikä koko tarina, mutta se on mahdollinen kahva ja pääsytie laajempaan tietoon. Ainakin linnun nimi kertoo enemmän kuin ihmisen nimi, vaikka väitetään että nomen est omen

Ammattikorkeakoulua vaan en osaa lopettaa kiroamasta. En ollenkaan ymmärrä sitä systeemiä. Se ei toimi. Erittäin lepsua koulutusta ja lopuksi vaikea saada edes lupa yrittää tutkintoa. Tutkimustyö lepsun koulun päätteeksi! Työllistymissuunnitelmaksi käy AMK-opiskelu, mutta tutkintoa vaille jäänyttä rankaistaan. Opiskelijoiden talous on täysin kuralla. Teollisuus muka työllistää? Mikään maailman mahti ei saa uskomaan ettäkö AMK olisi OK. En millään usko ettäkö ammattikorkeakoulusta muka löytyisi eväät tulevaisuuden haasteiden asianmukaiseen käsittelyyn. Jos tulevaisuuden työllisyys on ammattikorkeakoulujen varassa, niin kymmenen vuoden kuluttua Suomessa todellakin on ne miljoona työtöntä. Ehkä ne ovat aivan henkihieveriin ja rutiköyhiksi koulutettuja työttömiä, mutta työttömiä yhtä kaikki.


Tjaah, täytyypä kiireesti täsmentää ylläolevaa ettei missään tapauksessa tule tuottamuksellisesti levittäneeksi virheellistä informaatiota eli disinformaatiota:

Satakunnan ammattikorkeakoulun osalta takaraja opinnäytetyölle on jo 25.05.2018 jos haluaa saada tutkintotodistuksen ennen kesää eli 16.06.2018 mennessä. Eli melkoista kiirettä jo pitää kirjoittelijoilla.

Tosin valmistuminen on sinänsä kesälläkin mahdollista, mutta varsinaista tutkintotodistusta ei uskoakseni voi sitten saada ennen syksyä. Silloin voi saada jonkinlaisen todistuksen tutkinnon suorittamisesta, mutta se ei taida olla ihan sama asia kuin virallinen tutkintotodistus. En myöskään menisi takuuseen siitä että tutkinto onnistuisi 30.6. mennessä jos se ei onnistu 16.06. mennessä. Suomi on kuitenkin kesällä aika pitkälti kiinni ja suljettu, erittäinkin Juhannuksen aikaan.

Niin, kesäkuun loppu on sikäli merkityksellinen ajankohta, että ymmärtääkseni yliopistot odottavat niihin pyrkineillä olevan alempi korkeakoulututkinto - kuten juurikin esimerkiksi tuo surullisenkuuluisa insinööri AMK - viimeistään siihen mennessä. Jos ei ole, niin eipä se ehdollinen hyväksyminen opiskelijaksi paljon auta, vaikka sellainen sattuisikin kesäkuun lopulla tulemaan esiin.


En edelleenkään ymmärrä kiertoliittymien keskiosien sairasta koristelua

Oheinen kuva esittää kiertoliittymän keskiosaa Porin uuden matkakeskuksen ja rautatieaseman lähellä. Vanha rautatieasema on tuo vaaleankeltainen ruskeakattoinen rakennus taustalla. Uusi matkakeskus eli linja-autoasema on nuo valkoiset pylväät ja hiukan pleksiä lisäksi. Vasemmalla näkyvä korkea rakennus on Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi kampus, ei suinkaan mikään matkahuolto tai bussiaseman kahvila. Matkahuolto on vanhassa matkakeskuksessa puolen kilometrin päässä Rautatienpuistokatua.

Mutta tuo koristelu kiertoliittymän keskiosan joutomaalla. Onkohan jollakulla tarkoitus olla vitsikäs? Jos tuo on huumoria, niin se on sairasta sellaista. Siinä näkyisi olevan kuin minikokoiset rautatien kiskot soralla betonipalkkien päällä, mutta hiukan oudossa asennossa, ulospäin kallistettuina, kaiken Formula-1 kisoista sivistyneen ja g-voimat ainakin terminä tuntevan suomalaiskansan oikeustajun vastaisesti. Tarkoitus on ehkä viitata rautatieaseman läheisyyteen. Porissa ei ole raitiovaunuja eikä myöskään metroa.

Onkohan tuo rata tarkoitettu kallistuvakorisille Pendoliino-junille, niille joilla on muutenkin vaikeuksia pysyä pystyssä? Suurnopeusjunan kannalta kallistuksen suunta on joka tapauksessa väärä.

Minusta tuollaiset kiertoliittymien keskiosat voisi käyttää paremminkin. Niihin mahtuisi isokokoisia aurinkokelloja. Aurinkokellot voisi rakentaa niin että niitä näkee lukea kauempaakin, ei tarvitsisi mennä sinne - ymmärtääkseni hiukkasen niinkuin kielletylle alueelle - kiertoliittymän keskiosaan. Aurinkokello ei tarvitse sähköjä, pelkästään auringonpaistetta. Vaikka tietysti on niin että tuollaisten julkisten rakennelmien täytyy olla ilkivallankestäviä, ellei jopa pomminkestäviä. Ilkivallan kestävä aurinkokello voisi tulla suhteellisen kalliiksi, mutta uskon että se on mahdollinen.

Aurinkokello voitaisiin peilien ja kestävien ikkunoiden avulla toteuttaa melko korkeana tukevana suljettuna rakenteena josta ei törrötä ulospäin ohuita ja teräviä ulokkeita. Auringon valo otettaisiin sisään ehkä 5 - 6 metrin korkeudelta, mutta aika-asteikko olisi alempana ja helposti luettavissa. Asteikolle saataisiin hyvä kontrasti sopivin järjestelyin. Tässä kellossa aikaa näyttäisi valo eikä varjo. Valoa voitaisiin keskittää aikamerkintöihin peilien avulla niin paljon kuin tarvitaan.

Fiksu aurinkokello kiertoliittymän muuten hyödyttömässä keskiosassa osoittaisi että tässä maassa asuu järjellisiä olentoja, eikä vain jokin epämääräinen lauma omituisia himp-hamppuja. Se todistaisi koko maailmalle että tämä yhteiskunta on sivistyneiden ja kunnioituksen arvoisten kansalaisten yhteiskunta. Tuohon johtopäätökseen kun lie muuten vaikea päätyä.


Kauan odotetun vapauden kesän uusi projekti: Bulwanian Teknillinen Yliopisto

Virallisen opiskelun hyväksi olen tehnyt jo kaiken minkä tällä erää suinkin voin. Se saattaa tulevien kuukausien aikana tuottaa jotakin uutta tulosta, tai sitten ei tuota.

Voihan olla että AMK:n opinnäytetyötä ei hyväksytä, jolloin en suorita tutkintoa, eli en lainkaan valmistu ammattikorkeakoulusta. Opinnäytetyölle on vain se yksi ainokainen mahdollisuus, joten virallinen opiskelu on sitten ilmeisesti tällä erää siinä. Silloin ei kai voi muuta kuin ilmoittaa eroavansa koulusta. Mitäpä hyödyttäisi jäädä sinne kärvistelemään jos on selvää että tutkintoa ei voi saada. Viisi lukuvuotta ammattikorkeakoulua ja SAMKin ikeessä kitumista riittää minulle joka tapauksessa. Siellä ei ole enää minulle mitään. Mitta tuli vähintäänkin täyteen ja saattoi pursuta hiukan ylikin. En enää epäterveellisesti nosta verenpainettani niissä kuvioissa. Se toivoton umpikuja on jo nähty. Haluan vihdoin vapautua SAMKin ikeestä ja teollisuusammattikorkeakoulun tyhmyydestä. Teollisuuden täytyy olla varsin tyhmää jos SAMK valmentaa siihen.

Kokoomus-SDP linjan työelämän valmiiksi puristettuihin muotteihin taidan sopia aika huonosti, joten en odota työn ja taloudellisen toimeentulon mahdollisuuksista suuria. Eipä se työelämä ole mitään suurta järjen juhlaa, joten henkisesti en menetä paljon.

Elämä kuitenkin jatkuu. Pakkopullan asemesta voinkin jatkossa keskittyä kaikkein kiinnostavimpiin aiheisiin, siihen mitä olen "aina" halunnut, tai ainakin viimeiset 45 ... 50 vuotta. Kun täytän syyskuussa jo 60 ajastaikaa niin eiköhän jo ala olla korkea aika tehdä sitä mitä eniten elämästä haluaa. Myöhemmin epäilemättä on jo liian myöhäistä, joten ei voi enää lykätä myöhemmäksi.

Bulwania, tuo rauhaa rakastava, mutta äärimäisen verenhimoinen itsenäinen mikrovaltio on uusin keksintöni. Bulwanian maineikas Teknillinen Yliopisto on yksin minun vastuullani. Sen puitteissa voin toteuttaa vanhoja unelmiani uusissa leileissä. Se on se ihanneyliopisto johon en luultavasti koskaan muuten pääsisi. Bulwanialla on läheiset suhteet asemansa jo vakiinnuttaneeseen mikrovaltioon jota on viimeksi kutsuttu nimellä Mueleja Insulo.

Ajattelisin että Bulwanian Teknillisen Yliopiston ominta aluetta ovat aine, atomit, värähtely, aaltoliike, säteily, sähkömagnetismi ym. paremmalla matematiikalla höystettynä. Sen puitteissa voin oppia ja toteuttaa mm. Fourier-analyysiä ja Maxwellin yhtälöiden soveltamista käytännössä.

Bulwanian Teknillinen Yliopisto on ikuisuusprojekti, myönteisessä mielessä. Harrastan sitä vielä partaisena vanhana harmaana äijänä ... mutta hee-etkinen ... käynpä katsomassa kylppärin peiliin ... hei mutta minähän olen jo partainen vanha harmaa äijä! Niin se aika kuluu. Muistan kuin eilisen päivän miten noin 20-vuotiaana talsin talvisia öisiä teitä työttömänä Alavallissa haaveillen juuri näistä samoista asioista. Silloin 40 vuotta sitten ne olivat saavuttamattomissa, mutta eivät enää.

Vanhoja kirjoja kuvituksena. Juu, mutta tässä ei ole kyse pelkästään vanhoista kuolleista pölyisistä kirjoista. Projekti suuntautuu vetreästi eteenpäin, trendikkäästi tulevaisuuteen, netin avustuksella. Parhaimmillaan sillä voisi ehkä olla kytkentöjä esim. ympäristöasioihin ja terveyteen. Kytkennät tekniikkaan ovat tietenkin kovin toivottavia.

No onhan selvää että suuria saavutuksia ei yht'äkkisesti maasta polkaista. Tähän työmaahan uppoaa aikaa ja energiaa ihan sikana. Yritän kuitenkin löytää matkan varrelta ne tiedon upeimmat kultamunat, kauneimmat kukkaset ja arvokkaimmat helmet jotka eivät ole tyhmille sioille kelvanneet vaikka on melkein suoraan kärsän eteen heitetty.

Bulwanian Teknillinen Yliopisto, siitä tulee koko opetusalan aivan korkein huippu, ainakin minun mielestäni. Kadehdittava eliittioppilaitos, parhaista paras, musertavan ylivoimainen, crème de la crème. Se jättää varjoonsa sekä Cambridget, Sorbonnet, Harvardit, MITit että Oxfordit. SAMKista nyt puhumattakaan. Lisäksi siitä tulee erittäin ei-byrokraattinen, lean and mean, kustannustehokkuuden kliimaksi. Jopa suomalaisen taantumuksellisen, ylettömästi byrokratiaa suosivan, "köyhät ja opiskelijat kyykkyyn" -riistohallituksen kokoomukselainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen katselee sitä huuli pyöreänä ja kateudesta myrkynvihreänä sieltä mielettömän runsaslukuisen ja avokätisen runsaasti julkisista varoista (eli suoraan veronmaksajien taskuista ja lompakoista) palkatun opetusvirkailijakohorttinsa keskeltä.

Maailmanlopun meininkiä Porissa helteisenä maanantaina 28.05.2018

Kaikki Porin Linjojen bussikuskit eivät näköjään tiedä mikä on aivan normaali bussin vaihtolippu. Kaikkea sitä ihminen näkee kun vanhaksi elää. En saanut vaihtolippua kuten olisi kuulunut saada. Joukkoliikenne ei aina toimi ihan niin kuin pitäisi.

Tänään joutui selittämään Porin Linjojen bussikuskille oikein selkokielellä mitä merkitsee kun bussilipussa selvästi lukee vaihto-oikeus 90 minuutin sisällä, päiväys ja kellonaika. Rautalankavyyhteä ja hohtimia ei valitettavasti ollut mukana, olisikohan rautalankamallikaan auttanut? Toivottavasti hänellä oli tarvittava ajokortti - tai sen puutteessa edes kokemusta raskaan ajoneuvon ohjastamisesta, myönteistä asennetta muita tienkäyttäjiä kohtaan ja toimivaa tietotaitopohjaa käytännön liikenteestä.

Joskus tuntuu että tämä maailma on jo aivan järkeä vailla. Pitäisi tarkistaa pyiden koko, ovatko ne pienentyneet? (Kuulemani mukaan pyyt nimittäin juurikin pienenevät maailmanlopun edellä) Vai onko toukokuinen ennätyshelle vaan ihmisille liikaa.

Mutta taannoin tulipalossa kärsineen Omenahotellin purkutyömaa panee paremmaksi. Siellä vesi lentää, lohkareet putoilevat ja äänekkäät koneet riehuvat kuin holokaustissa ja Helvetin esikartanossa. Vettä suihkutetaan ilmeisesti siksi että purkutyö aiheuttaisi muuten ympäristöön paljon pölyä kun betonipöly ja -lohkareet putoilevat korkealta katutasolle.

Tuota vettä ruiskuttavaa vehjettä kutsutaan ymmärtääkseni talvella lumitykiksi. Ehkä se SNOW-TURBO on kesällä vesitykki tai sumutykki? Eihän joulupukkikaan voi olla joulupukki muulloin kun talvella.

Omenahotellia kadulta käsin purkavan koneen nimi näkyisi olevan Volvo Delete. Siinä on ylhäällä pitkän hydraulisen varren päässä leuat betonin murentamiseen ja vesisuihkutus pölyä sitomassa. Ohikulkijoita koetetaan suojata enimmiltä sinkoilevilta murikoilta myös levyllä jota toinen kone kannattelee. Suurin näkemäni irtomurikka saattoi painaa arviolta öbauttiarallaa 50 kiloa.

Tässä kuulemma koetetaan soveltaa hellävaraisia purkumenetelmiä koska aivan vieressä on suojeltu rakennus, Porin Kauppahalli. Omenahotelli puretaan pois perustuksineen. Syksyllä tuossa pitäisi olla jäljellä vaan iso kuoppa. Täytyy kuvata rakennusta nyt kun vielä voi.


Galleria