Pori täyttää 460 vuotta ja minä 60 vuotta vuonna 2018

Edellinen Valikko

Olen syntynyt vuonna 1958 ja Porin kaupunki on näköjään syntynyt vuonna 1558 joten täytämme kumpikin pyöreitä vuosia tänä vuonna. Olemme kumpikin vielä aika vetreässä kunnossa. Minä olen ollut porilainen jo 3 vuotta täyteen. Pori on ollut porilainen aina. Pori julistaa merkkivuottaan kaupunginkirjaston näyttelytilassa jossa on esillä Pori-aiheisia julisteita vuosien varrelta, kirjoja ja musiikkiäänitteitä.

Kaikenlaista näistä kirjaston plakaateista oppii. Porin kaupunki oli tarkoitus perustaa jo 7.3.1558 mutta Juhana Herttua nukkui silloin pommiin, joten kaupungin perustaminen lykkääntyi yhdellä päivällä. Ja 1600-luvulla Pori on ollut Suomen kolmanneksi suurin kaupunki!

Kohtalaisen epäkulturellina ja epämusikaalisena henkilönä minä pystyn näyttelyn kulttuuripitoisesta runsaudensarvesta äkkipäätä Porin yhdistämään ainoastaan toisen Vares-elokuvan eli V2 "Jäätynyt enkeli", joka on näyttelyssä esillä kirjan muodossa.

Tai no joo, bändin nimen "Dingo" olen varmaan joskus tullut kuulleeksi.

Tuossa elokuvassa "jommalt kummalt puolt [Aor]jokke" peräisin oleva turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares seikkailee Porin kaupungissa jonne hän saapui linja-autolla. Vanha (funkkis-tyylinen?) matkakeskus esiintyy leffassa edukseen. Se on suojeltu rakennus jota ei voi purkaa, vaikka rakennus- ja joukkoliikennekuviot menevätkin uusiksi.

Turkulaisella kirjailija Reijo Mäellä ei taida olla Porista kovin hyviä henkilökohtaisia kokemuksia? Ainakaan elokuvan kommentit porilaisista poliiseista eivät ole kovinkaan mairittelevia. Itse en ole kolmen Porin vuoteni aikana joutunut sukset ristiin paikallisen virkavallan kanssa.

Omakohtaisia kokemuksia porilaisista autokauppiaista ei myöskään ole toistaiseksi kertynyt varojen puutteessa, joten en tiedä ovatko he oikeasti niin paheellisia kuin V2 vuodelta 2007 antaa ymmärtää.

En myöskään ymmärrä miksi "Käppärän Pojat" muka olisi Porissa niin erikoisen vaikutusvaltainen ja korruptoitunut taho. Minulle Käppärä on vaan kaupunginsairaalan viereinen laaja hautausmaa jonka ohi Meri-Porin bussi ajaa matkalla Vähäraumalle. Aika vaitonaista porukkaa ne "Käppärän Pojat" jos minulta kysytään, haudan hiljaista jengiä. Ei ne sieltä ihmisten silmille hypi.

Minusta se alkuperäinen elokuvan Vareksen näyttelijä oli muuten aivan OK. Ja luulen nähneeni Vares-elokuvien roolihahmon "Kyypakkaus" esittäjän (kyykäärme joka kaislikossa suhisee) useasti Raumalla. Kerran hän oli Raumalla KELAssa silmät meikattuna järkyttävän näköisiksi "elävän kuolleen" eli zombin näköelimiksi elokuvatyyliin. Teeskentelin etten huomannut mitään erikoista. En minä niin vähästä hätkähdä, olen elämän kovettama ja karaistunut sälli, monessa tulessa korvennettu. Minua eivät sellaiset näyttelijänplantut pelottele.

Tjaah, tuossa V2 elokuvassa hän taisi näytellä jonkinlaista bändin pomoa ja muistaakseni hänellä oli siinä erikoinen silmämeikki. Ehkä kyseessä oli jonkinlainen parodia Dingon Neumannista? Täytyypä katsoa se Vares-elokuva uudelleen, vaikka se olikin niin ellottavan porilais-vastainen.

Omakohtaista porilaista todellisuutta edustaa sinnikäs opinnäytetyön aloitusluvan tavoittelu. Kaiketi sellainen on normaalia ja kuuluu tutkinto-opiskelijalle asiaan, koska ilman hyväksyttyä opinnäytetyötä ei voi valmistua, ei saa työllistymissuunnitelman mukaista tutkintoa. Olen nyt koettanut tehdä jo toisen hakemuksen pakollisen opinnäytetyön aloittamiseksi ja tarvittaessa teen niitä vielä lisää niin monta kuin tarvitaan - opiskeluoikeuden puitteissa.

Onhan minulla aikaa näitä anomuksia tehtailla. Olen vähitellen pääsemässä sisään byrokraattien sairaaseen sielunelämään, alan päästä jyvälle byrokratian rattaiden mekaniikasta. Tärkeintä on ettei anna virkamiehen saada vainua kansalaisen pelosta. Byrokraatteja on katsottava suoraan silmiin kuin vaarallista petoeläintä. Tavallisessa tallaajassa vilunväreitä nostattava äärimmäisen intensiivinen ja kiinteä psykopaattituijotus toimii hyvin. Tarvittavien papereiden tulostaminen mm. allekirjoittamista varten on BYOD-järjestelmässä onnistuttu tekemään melko hankalaksi, mutta en luovuta.

Tutkinnon tavoittelu koulun päätteeksi on opiskelijan velvollisuus, mutta eräät koulun edustajat käyttäytyvät ikäänkuin opiskelijan normaalin valmistumisen yrittäminen olisi heidän mielestään kriminalisoitava ja estettävä keinolla millä hyvänsä. Tämän johdosta en luonnehtisi ammattikorkeakoulua ristiriidattomaksi kokonaisuudeksi.

Uusiin töihin pääseminen toisen palvelukseen on tällä iällä lievästi ilmaisten melkoisen haastavaa. Niinpä olen perustanut oman toiminimen että voisin tehdä opinnäytetyön sille. Omaa toiminimeä toki katsotaan kieroon, mutta se on yritys siinä missä muutkin.

Tiimivastaavan tarjoamaan ohjeistukseen "MENE TÖIHIN" voin hänelle vastata samalla mitalla: "kiitos samoin, mene sinäkin töihin, siis tarkoitan että ihan OIKEISIIN töihin". Silloin hän voisi konkreettisesti kokea miten helppoa nykyisin on ihan tosta vaan "mennä" töihin. Verrattuna nykyiseen suojatyöpaikkaansa. Siis jos opiskelu ei ole työtä, niin mitä työtä se sitten mukamas on mitä se haista-paskan hiekoitusäijä on tekevinään!

Opinnäytetyön koen sinänsä melkoisen kummalliseksi systeemiksi, vaikka olen sitä jo jonkin aikaa miettinyt. Eräiden koulun henkilökunnan jäsenten asenne jaksaa silti aina yllättää. Hullua hommaahan tämä on, mutta on otettava se filosofinen asenne joka pässillä oli päätä leikattaessa (eli kaulaa katkaistaessa), "Aikansa kutakin", eikä turhaan kohotettava verenpainettaan. "Vain elämää, ei sen enempää, on kaikki tää, koeta ymmärtää ... "

On tuntunut turhauttavalta yrittää opiskella tekniikkaa joka ei sisällä tekniikkaa. Opiskelijan tehtävä on opiskella, mutta opettajan tehtävä olisi opettaa. En ymmärrä mihin tarvitaan opettajaa joka ei opeta. En ymmärrä miten tuotekehittelyssä ei tarvita tekniikan osaamista. En ymmärrä miten matematiikka voisi olla ilman matematiikkaa.

Voi tuntua kohtuullisen uskomattomalta, mutta väkisinkin vuosien varrella olen saanut sellaisen käsityksen että joidenkin koulua edustavien tahojen mielestä olisi parempi jos meikäläinen aikuisopiskelija ei suorittaisi tutkintoa, vaan heittäisi pyyhkeen kehään ja jättäisi koulun kesken. Ryhtyisi kunnialliseen paskakuskin ammattiin tai jotakin sellaista.

En oikein tiedä mitä he siitä luulisivat hyötyvänsä. Ehkä he vaan haluavat lakonisesti todeta että "mitäs minä sanoin" ja kokea elähdyttävää ylemmyyden sekä oikeassa olemisen tunnetta?

En millään voi kokea noita henkilökunnan jäseniä minua ylevämmiksi. On valitettavaa että aikuisopiskelijaa arvostetaan niin huonosti. On valitettavaa että koulutus on ollut niin surkean heikkolaatuista. Opiskelija ei kuitenkaan voi kantaa vastuuta koulun toiminnasta. Koulun heikkolaatuinen toiminta ei voi olla opiskelijan vastuulla.

Mielestäni ei-koulu olisi parempi kuin huono koulu, koska silloin opiskelijat voisivat mennä alunperinkin kunnolliseen kouluun, sen sijaan että joutuvat suotta narutetuiksi ja huijatuiksi huonossa koulussa, arvokasta aikaansa tuhlaamassa. Huonon koulun pitäisi voida lakata olemasta olemassa ja muuttua ei-kouluksi. Valtiovallan verorahahanojen kiristys varmaan vaikuttaa, mutta se ei oikeuta opiskelijoiden kusetusta.

Voihan olla että pääkaupunkiseudulla ei ole matalapalkka-aloille suurtakaan tunkua, mutta kaikki suomalaiset eivät asu siellä eikä Suomi yleisesti ottaen voi menestyä suosimalla matalapalkka-aloja. Osaamisen kehittäminen on arvokasta, mutta osaamattomuudella mässäily ei sitä ole, vaikka se olisi polittisesti miten trendikästä.

Aikuisopiskelijan kannalta SAMK on melkoinen ikärasismin linnake. Jos koulun henkilökunnalla on eriäviä käsityksiä siitä pitäisikö koulussa olla vai eikö pitäisi olla aikuisopiskelijoita, niin selvitelkööt sen asian keskenään ja esittäkööt ulospäin johdonmukaisen yhtenäisen linjan. Minusta virkamiesten pitäisi olla vastuussa siitä mitä tekevät ja mitä eivät tee.

Voihan olla etten saa koskaan sitä tutkintoa, mutta velvollisuudentuntoisena tutkinto-opiskelijana sellaista nyt vaan kuuluu tavoitella, riippumatta siitä miellyttääkö se koulun henkilökuntaa vai ei. Jään ihan iloisena ilman sitä titteliä, en ole sen kipeä. Tavallisen insinööriyden tyhjän ja pimeän talon olen jo nähnyt. Osaaminen ja insinööriys ovat kaksi eri asiaa. Voi osata ja oppia ilman titteliäkin. Todellista tekniikkaa on vaikeaa opiskella virallisesti, mutta tulen silti aina opiskelemaan tekniikkaa, se ei ole SAMK:in estettävissä.

Voihan toki olla että muut ammattikorkeakoulut eivät ole juuri sen kummempia. En voi perustellusti väittää että nimenomaan Satakunnan ammattikorkeakoulu olisi erikoisen heikko opinahjo muihin vastaaviin verrattuna, koska en ole muissa vieraillut. En ole pystynyt vaihtamaan muualle kun en pysty liikkumaan. Olen täällä nalkissa.

Kas kummaa, Porin päivää on juhlittu minun nimi- ja syntymäpäiväni aikaan, vaikka Pori on perustettu maalis- eikä syyskuussa. Syntymäpäiväni on 30.9. ja Vesan nimipäivä 27.9.



Tuskin porilaiset voivat olla oleellisesti sen huonompia ihmisiä kuin muut suomalaiset keskimäärin. Reijo Mäki ja Jussi Vares eivät ole täysin oikeassa tässä suhteessa. Kunnialliset porilaiset saavat aivan hyvällä omallatunnolla juhlia kaupunkinsa 460-vuotispäivää. Vaikka olisivatkin esim. 1850-luvulla Porin palon jälkeen maakuopissa eläneiden perheiden jälkeläisiä. Pori ja porilaiset ovat nousseet tuhkasta kuin Fenix-lintu. Yleisesti ottaen meillä porilaisilla on aihetta ylpeyteen.




Galleria