| Edellinen | Seuraava |
Porin kaupunginkirjaston näyttelytilassa oli vielä viimeistä päivää esillä Porin Cygnaeuksen koulun kuvataideluokkien näyttely. Poimin tähän vain joitakin kiinnostavia yksityiskohtia siitä nuorten kädentaitojen karua kadun äijää hämmentävästä runsaudensarvesta.
Kolmiulotteiset taideteokset ovat aina kiehtovia koska elämme 3D-maailmassa.
Kaikenlaiset suhteellisuusteoreettiset vouhottajat vapaasti paasatkoot ajasta neljäntenä ulottuvuutena. Minun maailmassani avaruudellisia ulottuvuuksia on tasan kolme.
Erikoisesti kiinnostaa kokeilla eräiden taideteosten esittämistä stereokuvapareina koska teoksiin on rakennettu syvyyttä joka menisi yksittäisessä kuvassa hukkaan.
Toki nämä minun stereokuvaparini ovat vain pokkarilla käsivaralta otettuja vaatimattomia otoksia, joten niiden laatu ei ole paras ajateltavissa oleva, vaativinta makua tyydyttävä ja kaikkein korkeimpia vaatimuksia täyttävä.
En tiedä mitä rakennelmaa pienempi keramiikalta vaikuttava malli esittää, mutta aaltopahvista tehty suurempi malli on arvatenkin Turun Linna.
Stereokuvaparin katsominen ilman erikoista katselulaitetta saattaa aluksi olla hiukan hankalaa. Idea on se että parin vasenta kuvaa katsotaan vasemmalla silmällä ja oikeaa kuvaa oikealla silmällä. Kolmiulotteinen vaikutelma syntyy kun hiukan eri suunnista otetut kuvat näyttävät menevän "päällekkäin". Kuva syntyy aivoissa, sillä silmä ei yksin näe, vaan vasta aivot varsinaisesti näkevät!
Monta teosta rinnakkain kuvattuna taitaa kuitenkin olla liian vaikea jurytehtävä. Syvyysvaikutelma on tällä tavalla vaikeampi saavuttaa ja jää kovin laimeaksi ehkä yksityiskohtien vähäisyydenkin vuoksi.
Omituisten otusten kerho. Aivan liian pelottava stereokuvaparein esitettäväksi.
Perinteiset joulukuuset ovat taas ilmestyneet Porin katukuvaan. Kauppatorin kuusessa oli jopa valot.
Kauppatorin esiintymislavalla on myös jonkinlaiset joulukuuset ja ylhäältä roikkuu jokin kookas olento joka saattaisi olla vaikkapa jouluhämähäkki.
Eetun aukion kuusi on melko varjoisassa paikassa. Sopivan valotuksen löytäminen on työlästä. Kuusessa on pienet lamput, mutta ei sähköjä.
Eetun aukion joulukuusen taustalla näkyy tulipalossa kärsinyt Omenahotelli rakennustelineisiin ja muoveihin verhoutuneena. Omenahotellista ei näköjään oikein pystytä päättämään pitäisikö sitä korjata vaiko ei.
On vielä käytettävä hyväksi loppusyksyn erikoisia valaistusoloja sekä lehtipuiden autiutta ja kuvattava vanha Kino.
Kesällä Kinosta on aika vaikea saada kunnollista kuvaa kun puut ovat lehdessä ja talon julkisivu varjossa. Marraskuinen aurinko heijastuu tässä Kinoon kadun vastakkaisella puolella olevien kerrostalojen ikkunoista.
Ensi vuoden kesällä Porin Karjarannassa on asuntomessut, kuten on jo jokusen kerran tullut tällä sivustolla mainittua. Tarkemmin Porin asuntomessut ovat aikavälillä 06.07. - 05.08.2018. Silloin asuntoasioista kiinnostuneella suurella yleisöllä on mahdollisuus paikan päällä henkilökohtaisesti tutustua messutaloihin ennenkuin varsinaiset talojen tilaajat ja ostajat muuttavat niihin asumaan.
Messualueen rakennusprojektit ovat tietenkin jo hyvässä vauhdissa kun talojen on tarkoitus olla valmiissa paraatikunnossa ensi kesänä. Vähintäänkin viimeinen silaus rakennuksista kuitenkin vielä puuttuu marraskuun lopulla 2017.
Tässä esitän tulevan asuntomessualueen näkymiä ohikulkijan kannalta enimmäkseen piikkilangalla varustetun aidan yli kuvaten lauantaina 25.11.2017 puolen päivän aikaan. Sattui sentään aurinkoinen päivä vielä marraskuun lopussa ja Aurinko ponnisti etelässä noin kädenmitan päässä olevan nyrkin leveyden eli noin 10° korkeudelle Porin horisontin yläpuolelle. Kuvausolosuhteet olivat sikäli syksyisiksi hyvät, joskaan valaistus ei tietenkään vastaa kesäisen päivän olosuhteita.
Aiemmin olen kirjoitellut Karjarannan asuntomessualueesta jotakin ainakin vanhoissa jutuissa #365, #368, #377 ja #401.
En toki enää kuvittele ettäkö voisin sen enempiä olla tekemisissä asuntomessujen kanssa. SAMK:in oma asuntomessuihin liittyvä projekti on pyhän henkilökunnan reviiriä, enkä oikeastaan enää edes halua auttaa SAMK:ia millään tavalla, joten jättäydyn tämän kuvion ulkopuolelle ihan mielelläni. Rakennusalan koulutus ei ilmeisesti ollut minulle mahdollinen miltään osin.
Tässähän on - ehkä asuntomessujen yleisölle aukioloaikaa lukuunottamatta - kyseessä puhtaasti yksityisen pääoman juhlat, mutta minä olen ulkopuolinen, absoluuttisen neutraali ja kaikin puolin korruptoitumaton taho. En mainosta mitään rakentavaa, tilaavaa, omistavaa tai rahoittavaa tahoa. En ota lahjuksia enkä osoita muitakaan mädännäisyyden tunnusmerkkejä.
Näkökulmani varakkaiden ihmisten messutaloihin on vaan kateellisen kyräilevä uteliaan tyhjätaskuisen ohikulkijan näkökulma. Tai on minulla taskussa sentään vielä pari toimintakuntoista digipokkaria, joten eivät ne aivan tyhjiä ole.
En ole katkera, mutta kuitenkin..., kuten laulussakin hiukkasen epäloogisesti loilotetaan.
Tuskin nämä asuntomessurakentajat olisivat muutenkaan ymmärtäneet katon läpi kulkevan peiliaurinkokellon välttämättömyyttä ja täydellistä ihanuutta, sen elämänlaatua radikaalisti parantavaa vaikutusta. Kotimaisen aurinkokellon idea on liian hieno ulkomaisen roskan hurmaamille kaupunkilaiseläjille. Aurinkokellossa ei olisi riittävän montaa ulkomaista nappulaa paineltavaksi, joten ei kai se voi luonnosta vieraantunutta nykyihmistä tyydyttää. Ulkomaisten nappuloiden puute voisi aiheuttaa uusavuttomissa sohvaperunoissa ahdistusta ja pelkotiloja.
Karjarannan uusi asuntoalue on aivan joen rannassa, siinä kulkee Kokemäenjoen suiston eteläisin haara. Nimeltään tuo Kokemäenjoen haara on Raumanjuopa. Porissa on siis Vähärauma, Raumansilta ja Raumanjuopa, vaikka ei ollakaan Rauman kaupungissa. Sana "rauma" lie alunperin ollut yleisnimi ja sen alkuperäinen merkitys on yksinkertaisesti "satama", joten raumalaisten ei kannata tämän johdosta mitenkään erikoisesti ylpistellä.
|
Karjarantaan pitäisi rakennettaman myös silta joen yli toiselle puolelle eräänlaiseen jokisuiston saareen, Hevosluotoon, mutta en tiedä missä vaiheessa tuo mahtanee olla. Se kuuluisa Jazz-saari Kirjurinluoto on Hevosluodosta Porin keskustaan päin, mutta ei sinnekään ylettömästi matkaa ole.
Niin ja venepaikkoja pitäisi tulla jokirantaan, ei kuitenkaan korkeille veneille. Tästä merellä päin olevan sillan suurin alikulkukorkeus on vain noin 4 metriä, purjeveneelle pieni. Joen rannassa on nopeusrajoitustaulu "10", joka ei suinkaan tarkoita merikarhujen käyttämiä solmuja, vaan maakrapujen nopeutta 10 km/h. Solmuina tuo suurin sallittu nopeus lie vain noin 5,4 kn, joten nopeusrajoituksen pystyy teknisesti rikkomaan lähes millä tahansa veneellä, soutuvene poislukien. Moottoriveneilijän olisi siis syytä himmailla vaikka olisi vaatimaton uppoumavene alla eikä mitään plaanaavaa jyrkkäperäistä liukuvapohjaista muskelia.
Motiivin rajoituksia suuremmalle vauhdille veneilijä löytänee siitä että meri on aika kaukana. Pihlavanlahdellekin on matkaa 10 kilsaa. Liukuva vene ei myöskään ole erikoisen taloudellinen nopeuksissa liukukynnyksen alapuolella, edettyä meripeninkulmaa kohti mitattuna. Tokihan veneen liukuun nousu sinänsä voi lisätä moottorin polttoaineen kulutusta esim. tunnin aikana, mutta vastaava huomattava nopeuden lisäys voi enemmän kuin kompensoida siten että lopputuloksena on polttoaineen kulutuksen vähentyminen ajettua matkaa kohti. Aallokon aiheuttaminen rannassa ei siltikään ole hyvä juttu.
Jonkin verran Karjarannan rakennustyön alussa on mietitty sitä, että miten korkealle vedenpinta joessa voisi nousta, jos vaikkapa kevättalvella jääpato tukkii joen virtauksen juuri suurimpien kevättulvien aikaan. Karjarannasta on sentään merelle vielä aika paljon matkaa, joten mahtuuhan sille taipaleelle jääpatoa.
Reposaaressa rakennukset ovat alempana, mutta siellä meren rannassa ainakaan mikään joen jääpato ei vedenpinnan korkeutta voi nostaa.
Ymmärtääkseni joenrantaan on tämän riskin johdosta pengerretty noin puolitoista metriä lisäkorkeutta. Maanrakentajat ovat ahkeroineet ja näyttää heillä vielä olevan työmaata jäljelläkin.
Marraskuun lopun tilanteesta Kokemäenjoen pinnan pitäisi nousta noin 2 metriä ennenkuin Karjarannan talot olisivat vaarassa kastua maanpinnan yläpuolelta. Moni muu mökki kastuisi jo sitä ennen. En tiedä miten on mahdollisten kellareitten laita, mutta maanpinnan yläpuolisilta osiltaan Karjarannan talot mielestäni vaikuttavat olevan suhteellisen hyvin turvassa ulkopuolisilta vesivahigoilta.
Syksyisen päivän suuret kontrastit olivat kuvaajalle hiukan haastavia. Pokkarin näyttö on aika vaatimaton eikä kuvan lopputulosta pysty täysin sen perusteella arvioimaan. Kameran automaattivalotus tekee omat valintansa ja sitä voi koettaa hiukan ohjailla "painamalla laukaisimen puoliväliin" niin että tarkennus ja valotus lukittuu sopivaan kohtaan, mutta täydellisyyteen lie tässäkin taiteen lajissa vaikea päästä.
Todellisuudessa kuljin tällä lauantain kuvausreissulla Vähäraumaan päin keskikaupungilta, eli länteen päin, ja kuvat on otettu siinä järjestyksessä. Olen kuitenkin tässä koettanut järjestää kuvia uudelleen suunnilleen siihen järjestykseen että kuljetaan itään, eli tullaan Porin keskustaan päin Vähäraumasta Karjarannantietä pitkin.
Saattaa olla että valaistus oli jonkin aikaa kestäneen reissun lopussa hiukan heikompi kuin alussa, joten tässä aluksi esitetyt kuvat ovat ehkä hiukan heikommassa valossa otettuja ja varsinkin vaakatasoinen maanpinta näkyy tummempana.
Kuvat etenevät siis tässä jutussa suunnilleen lännestä itään, keskikaupungille päin, eli kuten aiemmallakin kuvauskerralla. Tulokset voivat olla sikäli hämääviä että olen kuvannut eri suuntiin ja messualueen syvyys on sentään melko iso, joten eri etäisyyksillä olevien rakennusten keskinäiset suunnat voivat kuvissa olla osittain vaikeasti hahmotettavissa.
Asuntomessualueen länsipuolella näkyy olevan uusi isohko asfaltoitu parkkipaikka joten edetäänpä alueen ohi sieltä alkaen. Joissakin kuvissa voi näkyä myös hiukan viereistä teollisuusaluetta, josta tämä uusi asuntoalue lie lohkaistu pois.
Onpa tosin itäpuolellakin Karjarannantien vieressä asuntomessualueen itäisen portin vieressä vanha parkkipaikka, mutta en tiedä olisiko tuo vielä viereisen teollisuusalueen käytössä? Kenties se kuitenkin kesällä on melkoisen paljolti vapaana halullisten sielujen pysäköitäväksi? Ma tiedä sitä en, kunhan vaan itseksein arvelen.
Joten jääköön Karjaranta minun puolestani rauhaan talven ajaksi, ja vaikka pitemmäksikin aikaa, vaikka luulenkin että siellä on joillakin vielä kovastikin pakerreltavaa ennenkuin messutalo on vimpan päälle esittelykunnossa tulevan suven kunnianarvoisille messuvieraille.
