Edellinen | Seuraava |
Vieraan kielen opettelun aloittaminen on helppoa, tämän olen saanut kokea jo useita kertoja. Toinen asia sitten on oppia vierasta kieltä niin pitkälle että kielitaidolla olisi käytännön merkitystä. Jos edes koskaan pääsee tilanteeseen jossa kyseistä kielitaitoa oikeasti tarvittaisiin.
|
Jos oikein hulluksi tulen niin voisin kesällä opetella hiukan japania. Löysin nimittäin Porin kaupunginkirjaston poistoista "Kirjakirpusta" 1€ hintaisen alkeisoppikirjan.
Erikoisen kirjoitusmerkistön vuoksi tässä olisi edessä erikoisia vaikeuksia. Venäjänkin opiskelu lähtee käyntiin aika hitaasti vaikka täällä päin sentään kuulee jonkin verran venäjää mm. leipäjonossa ja joitakin ilmaisia tekstejäkin on löydettävissä painettuna. Japania tuskin olen koskaan nähnyt yhdenkään täkäläisen opuksen kannessa.
Ei sillä etteikö kesällä olisi muutakin tekemistä. Tekemistä olisi aina paljon enemmän kuin pystyy tekemään. Palkkatyötä ei saa kirveelläkään, mutta opiskelemista ja pientä yksityistä projektia olisi vaikka huru mycket.
Japanin kieltä lie vaikea oppia käytännössä merkittävää määrää, mutta Japani on joka tapauksessa kiehtova maa. Kattoaurinkokello-ideani saattaisi hyvinkin soveltua tyypillisen japanilaisen pientalon katon kanssa yhteen. Kiusallista tietysti olisi jos kukkivat japaninkirsikat varjostavat aurinkokelloa liiaksi?
Kukkivia japaninkirsikoita en ole vielä oikeasti nähnyt. Olen kylläkin istuttanut omalle maalle muutamia kymmeniä kirsikkapuita, mutta ne olivat hapankirsikoita joiden kukinta on huomattavasti vähemmän dramaattinen tapahtuma. Japaninkirsikka ei menesty meikäläisissä oloissa ulkona. Voin luvata japaninkirsikalle erikoiskohtelun jos se sattuu kasvamaan lähellä minun kattoaurinkokelloani. Sillä on lisenssi varjostaa, vähän niinkuin James Bondilla.
Mutta se opinnäytetyöideani talon katon läpi asennettava ekvatoriaalinen peiliaurinkokello pitäisi toki suunnitella pitkälle valmiiksi ennenkuin tilaa matkaliput Japaniin. Vaikka tuskin tilaan muutenkaan ... unelmia täytyy kuitenkin olla.
( Täytyy kuitenkin sen verran päivittää tavoitetta että työtä paremmin kuvaisi lyhyt otsikko Peiliaurinkokello, koska se ei välttämättä ole ekvatoriaalinen, vaan voisi hyvinkin olla esim. vertikaalinen kello jossa on horisontaalinen aika-asteikko. Sitä ei myöskään välttämättä asenneta katon läpi, vaan se voisi mennä vaakasuunnassa seinän läpi, varsinkin alemmilla maantieteellisillä leveyksillä, niin että ensimmäiset peilit ovat ulkona ja valo johdatellaan sieltä sisätiloihin pystyasentoiselle aika-asteikolle. Tavoitteena onkin siis nyt aiempaa yleisempi tapaus. Ekvatoriaalinen kattoaurinkokello on edelleen täysin soiva peli, mutta on monia muitakin vaihtoehtoja kun ajatellaan peilejä Fresnel-tyylisesti jaetuiksi pieniin noin sentin kokoisiin osiin joista jokaisella voi olla omat heijastusominaisuutensa. )
Olen odottanut tälle rakkaalle opinnäytetyöidealleni opinnäytetyön aloittamislupaa syksystä lähtien, yli 9 kuukauden ajan, mutta tuloksetta. Kun ei saa opinnäytetyön aloittamislupaa niin ilmeisesti ei voi saada myöskään hyväksyntää opinnäytetyölle. Tutkintoon vaaditaan hyväksytty opinnäytetyö. En saa enää minkäänlaista työtä, en varsinkaan sellaista jonka puitteissa voisi suorittaa opinnäytetyön. Jos ei saa opinnäytetyön aloittamislupaa, ei voi saada myöskään opintopisteitä pakollisesta tutkimusviestinnästä. Eikä saa sitä tutkintoa.
Olisi todella turhauttavaa opiskella ammattikorkeakoulussa 5 vuotta insinööriksi ilman minkäänlaista tutkintoa. Jonkinlainen ratkaisu tässä siis tarvitaan. Minusta vaikuttaa siltä että opinnäytetyö on käytännössä pakko tehdä jollekin yritykselle, muuten se ei onnistu, ei saa edes aloittamislupaa. Kun ei pääse työhön muiden yrityksiin, niin täytyy sitten yrittää omaa yritystä.
Oma toiminimi voisi olla ongelman ratkaisu. Toiminimen voi perustaa ilmaiseksikin jos ei rekisteröi sitä. Netissä jos haluaa perustaa toiminimen niin se rekisteröidään väkisin. En voi maksaa toiminimestä mitään, joten sitä täytyy hakea paperilla.
Netistä löytyy tekstiä josta on paljon apua: yritä.fi
"Kaupparekisteri on PRH:n eli Patentti- ja Rekisterihallinnon ylläpitämä yritysrekisteri. Tähän ei ole pakko ilmoittautua, ellei tee luvanvaraista elinkeinotoimintaa, ei ole pysyvää toimipaikkaa tai ei ole työnantaja."
Menin ihan törkeästi vaan KELA:n asiakaspäätteelle ja tulostin sieltä YTJ:n eli Yritystietojärjestelmän lomakkeen Y3 jota tarvitaan toiminimen perustamiseen.
Toiminimihän on henkilöyhtiö. Toiminimen haltija on yritystoiminnastaan vastuussa koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Sen tulisi mielestäni olla kevyt yrittämisen muoto. En rekisteröi toiminimeä kaupparekisteriin koska se on liian kallista. Ei ole varaa. En usko että toiminimelläni tulee koskaan olemaan mitään rahaliikennettä. Sen ainoa tarkoitus on olla se yritys jolle teen opinnäytetyön, koska itselle tehtävälle opinnäytetyölle ei näköjään saa edes aloituslupaa.
Katson kuitenkin että toiminimeni on yritys siinä missä muutkin. SAMK:in norsunluutornissa loikoileva ylimielinen henkilökunta ei pysty todistamaan etteikö toiminimeni olisi yritys. Katson että minulla on oikeus tehdä päättötyö siinä missä muidenkin ja omalle toiminimelle tehty opinnäytetyö on yritykselle tehty opinnäytetyö siinä missä muutkin yrityksille tehdyt opinnäytetyöt. Jos en näillä perusteilla saa opinnäytetyön aloittamislupaa ja siihen liittyviä pakollisia opintopisteitä, katson tulleeni syrjityksi, eikä asia jää siihen. Yhdeksän kuukauden turha odotus vielä menettelee, mutta kategorinen kieltäytyminen täysin normaalista ja asiaankuuluvasta opinnäytetyön aloitusluvan myöntämisestä ei käy. Se on pahantahtoista ja epäasiallista opiskelijan kohtelua.
Olen toki tietoinen siitä että työttömälle voi tulla huono olo jos hänellä katsotaan olevan yrittäjän status. Arvaan ettei byrokraatteja kiinnosta se että ko. yrityksellä ei koskaan ole ollut mitään tuloja eikä todennäköisesti koskaan tule olemaankaan. Yhtä vähän kuin sosiaali-ääliöitä kiinnostaa se että AMK-opiskelussa oma tietokone ja nettiyhteys on välttämätön.
Tämä toiminimi on kuitenkin tässä hankalassa tilanteessa pakkosiirto, sillä tuskin voin muuten saada opinnäytetyön aloittamislupaa ja myöhemmin sitä insinöörin tutkintoa jonka vuoksi aikoinaan työllistymissuunnitelman laadin. Pakkorako. On nimittäin hyvä muistaa myös se että työvoimaviranomainen haluaa sitten oikein erikseen rankaista työttömäksi jäänyttä opiskelijaa joka ei vuosia opiskeltuaan ole suorittanut tutkintoa. Että suo siellä, vetelä täällä. Ei ole olemassa riskitöntä vaihtoehtoa. Mutta ei minua niin helppo ole marginalisoida.
Työttömien ja opiskelijoiden maailma on todellinen byrokraattien paratiisi, keskeytymättömät wampyyriwirkamiesten 24/7 drive-in verensyöksyorgiat.
Eräältä tutkinnon saavuttamisen ongelmalta on tuntunut se että opiskeluoikeutta oli alunperin vain 4½ vuotta eli se päättyisi sen mukaan tämän vuoden lopussa. Niinpä koetin hakea opiskeluoikeuteen jatkoaikaa puoli vuotta saadakseni mahdollisuuden opinnäytetyön aloittamislupaan ja sen takana oleviin pakollisiin opintopisteisiin. Vaan opiskeluoikkeuttanipa onkin jossakin välissä vaivihkaa jo aiemmin jatkettu vuodella, eli se ulottui jo aiemmin vuoden 2018 loppuun saakka.
Joku hyväuskoinen sielu voisi varmaan kuvitella että asia on sillä hyvä ja kondiksessa. Kaksi ensimmäistä vuotta olen opiskellut työttömyysetuudella, joten niiden aikana en ole ollut lainkaan opintotukikelpoinen, en ole saanut penniäkään opintotukea tai opintolainaa, joten en ole kuluttanut kahtena ensimmäisenä vuonna yhtään opintotukikuukautta. Yhteensä niitä opintotukikuukausia on tarjolla pitkälti yli 40 ja olen saanut opintotukea kolmantena ja neljäntenä opiskeluvuonna vain kahdelle 9kk jaksolle eli yhteenä 18:lle kuukaudelle. En siis ole kuluttanut edes puolta opintotukikuukausien maksimimäärästä.
Moni varmaan kuvittelee ettei siinä sitten mitään ongelmaa voi olla. Hui ja hei, opiskeluoikeutta jäljellä vielä puolitoista vuotta ja opintotukikuukausiakin paljon yli tarpeen. Kaikki on siis OK?
Mutta ehei, ehei! Ei se niin helppoa ole! Ehkä haista-paskan SAMK on ilmoittanut KELA:lle että opiskeluni loppuu tämän vuoden lopussa? Olisihan se johdonmukaisen pahantahtoinen teko jota juuri SAMK:ilta voi odottaa. Joka tapauksessa KELA on halukas myöntämään (entisestä leikatun) opintotuen ainoastaan tulevalle syyslukukaudelle, mutta ei enää seuraavalle kevätlukukaudelle.
Jos ei saa opintotukea, ei voi myöskään saada opintolainan valtiontakausta, eli käytännössä ei saa opintolainaa. Se käytännössä tekisi opiskelusta mahdotonta. Työtön ei voi luvallisesti opiskella. Onhan ollut teoriassa mahdollista saada opintososiaalista luottoa kaupungin sosiaalitoimistosta, mutta oman henkilökohtaisen kokemukseni perusteella - tätä kovastikin yrittäneenä - voin vakuuttaa että tuo mahdollisuus on puhtaasti teoreettinen. Ei mitään käytännön mahdollisuuksia. Sosiaali-ääliöt pystyvät torppaamaan sellaisen heti alkuunsa jollakin verukkeella ja heidän esimiehensä tukee kaikkea mitä ikinä sosiaalityöntekijä asian käsittelystä haluaa tarinoida. Korppi ei korpin silmää noki, vaan nokkii mieluummin sosiaalisen luoton hakijan silmiä.
Aluehallintovirastot voisivat kyllä - näin sivumennen sanoen - osoittaa suurempaa kiinnostusta sitä kohtaan mitä heidän alueensa sosiaalitoimistoissa tapahtuu. Heidän nimittäin kuuluisi valvoa näiden "moitteettomien" sosiaalivirkamiesten toimintaa. Tosin maailmanhistoria ei tiettävästi tunne yhtään tapausta että virkamies olisi ollut väärässä ja tulkinta saattaa olla että sosiaalivirkailijoihin pätee se sama, joten miksi valvoa kun mitään valvottavaa ei edes periaatteessa voi olla!
Niinpä täytyy hakea KELA:lta opintotukea uudelleen, tehdä muutosilmoitus, anoa opintotukea sille opinto-oikeuteen lisätylle vuodelle, että voisi saada opintorahaa ja opintolainaa myös kevätlukukaudelle. Eikä se varmaan silläkään selväksi tule. Näillä byrokraattisilla kuvioilla on taipumusta mutkistua ja saada yllättäviä käänteitä, poikkeuksetta huonompaan suuntaan. Varmaan täytyy vielä toimittaa sen seitsemät lisäselvitykset byrokraattien iloksi. Nämä byrokraattiset palikat ei putoa oikeille paikoilleen kerrasta heittämällä konsanaan.
Lohduttaa ajatella että jos työttömien ja opiskelijoiden asiat olisivat asianmukaisessa kunnossa, selkeitä ja yksinkertaisia kuten pitäisi, niin eipä niitä kaikkia ynseitä byrokraatteja tarvittaisi mihinkään. He saavat leipänsä järjestelmän sumuisesta epäselvyydestä ja tarpeettomasta monimutkaisuudesta. Jos olisi yksinkertainen kansalaispalkkajärjestelmä, olisivat ne kaikki turhiksi käyneet byrokraatit leipäjonossa minun kanssani, mutta toivottavasti minun takanani eikä etupuolella minua hidastamassa.
En millään keksi muuta rationaalista syytä miksi kantasuomalaisen, maan kansalaisen perustoimeentulon pitäisi olla harkinnanvarainen etuus. Byrokraateilta loppuisi muuten leipä! Onko perustoimeentulo jotakin tarpeetonta luksusta? Eikö Suomen kansalainen voi synnyinmaassaan saada edes perustoimeentuloa ilman että jatkuvasti kulkee sitä kerjäämässä? Eikö Suomen kansalaisella oikeasti kuuluisi olla mitään toimeentuloa? Harkinnanvarainen perustoimeentulo, ihan päätä särkee kun yritän keksiä mikä olisi niin viimeisen päälle säädellyssä nykymaailmassa vielä tyhmempää.
Tai niin joo, keksin jo, henkilöllisyys joka vanhenee viidessä vuodessa. Kun Suomen kansalaisen maksullisen henkilökortin päivämäärä menee vanhaksi, niin sinäpä et enää olekaan sinä, olet ehkä joku aivan muu, et vaan tiedä kuka. Tai ainakaan byrokraatit eivät sitä tiedä. Joka tapauksessa henkilöllisyytesi on muuttunut, se ei ole enää voimassa! Byrokratian kukkaset kukkivat vaikka ikiroudassa ja kuivuusaavikolla.
Juu-uh, miten mahdan pystyä todistamaan olevani minä, jos vaikka heinäkuussa olisi rahaa yrittää uusia vanhentunut henkilökortti? Kyseinen 5 vuotta vanha henkilökorttini ei varmaankaan riitä todistamaan minua minuksi. Ehkä olenkin joku huijari joka yrittää esiintyä minuna? Eihän sitä voi tietää kun henkilökorttiin ei kerran voi luottaa! Poliisilaitoksella on ehkä eri menetelmät kuin siinä paikassa josta olen kuullut kerrottavan että henkilöllisyyden todisteeksi riitti kirje jonka kuoressa on henkilön nimi ja osoite. ( Toivottavasti oli sama henkilö.) Kirjastossa on joskus riittänyt todisteeksi henkilöllisyydestä jos tietää jonkun puhelinluettelossa olevan henkilön puhelinnumeron. Poliisilaitoksella ehkä sovelletaan ristikuulustelua ja hyvä kyttä & paha kyttä -metodia, KRP-kuulustelua? Täytyy vaan opetella peilin edessä lausumaan vakavalla naamalla täysin vakuuttavasti "Minä olen minä. Hauki on kala.", ehkä se riittää?
Tai ehkä on parempi treenata vain tuota lyhyttä lausetta "Minä olen minä", ettei kovassa stressissä tule sanoneeksi "Minä olen kala" tai "Hauki on minä". Ei kannata suotta komplisoida asioita.
Sellaista se on elämä, ajautumista kriisistä toiseen, heittelehtimistä erilaisten karikoiden välillä, ojasta allikkoon ja allikosta ojaan, minkäs sille tekee. Enkelit heittää arpaa, kaikki on vain sattumaa ...
Tämä Porin kaupunginkirjaston pienimuotoinen näyttely ei oikeastaan kronologisesti kuuluisi tähän juttuun, mutta tässä on hyvää tilaa. Näyttely ei ollut vielä edes virallisesti auki, joten ehkä sen kautta olisi jonkinlainen toimiva aasinsilta tälle ennenaikaiselle sijoittelulle?
Kuvasin näitä 19.06.2017 kun näyttelyä vasta pystytettiin ja näyttelyn oli määrä avautua seuraavana päivänä. Kenties sinne tuli myöhemmin vielä lisää rekvisiittaa?
Kampoja siellä ainakin on joka lähtöön, kutreille kuin kutreille. Osa kammoista vaikuttaa mielestäni olevan selkeästi naisille ja osa miehille.
Kelpaisi varmaan minunkin päähäni sellainen lyhyt kampa jollaisia olen nähnyt kehässä toisiaan poskille läimäyttelevien miesten takatukassa. Vaikka minun tukkani alkaa jo olla melkoisen ohut. Ei siitä taida enää kunnon nutturaa saada?
Arvelen että jonkinlaista kaiverrusta noissa on. En minä näistä mitään kovin viisasta osaa sanoa. Hienoja ne varmaan ovat, mutta veikkaan kainosti että suurimittaista sarjavalmistusta.
|
Tai jaa, tuossa kyltissä kyllä seisoo nimenomaisesti präntättynä että "käsityötaiteen näyttely".
Ja onhan siellä tietysti monenlaista muutakin taideteosta, paperinleikkelyä ja "tauluja". Kiinalaisia kirjoitusmerkkejäkin näkee, vai onkohan kalligrafia oikeampi nimitys.
Vitriinien lasipintojen heijastukset ja kattovalot vaivaavat kuvaajaa ja estävät parhaat mahdolliset otokset, kuten tavanomaista. Auttaisiko polarisaatiosuodatin?
Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen -lehdissä kiinalaisilla oli aina tikari tai muu teräase leveässä hihassaan piilossa. En huomannut oliko näillä näyttelyn pystyttäjillä. Hihat heillä taisivat kuitenkin olla ihan länsimaista normikokoa, ei mitenkään erikoisen epäilyttäviä. Ja kun oikein pinnistän muistiani niin en tainnut nähdä yhtään ainoaa vihreää Mao-haalaria, ainakaan sellaista jonka rintataskusta olisi pilkottanut kuuluisa Pieni Punainen Kirja, Maon Ajatukset. Niin no joo, oikeastaan Mao-haalarissa ei taida olla kovinkaan leveitä hihoja. Ehkä minun pitäisi päivittää maailmankuvaani tältä osin?
Kiinassa minun peiliaurinkokellotehtaallani ei vielä ole toimipistettä. Varmaan harkitsen investoimista Kiinaan jos saan sieltä kutsun ja privileegiot Kiinan markkinoille. Kyllä peiliaurinkokello sopii kommunistillekin, vai mitä ne nyt siellä nykyisin ovat, markkinatalous-sosialisteja, kommunistisia kapitalisteja, verenimijäkapitalisteja vihreissä rauhoittavissa Mao-haalareissa, varakkaita maailmanvallankumouksellisia? Ota näistä selvää.
Kiinan tiukasti keskusjohtoisen hallituksen kanssa olisi ehkä mahdollista neuvotella peiliaurinkokellojen yksinoikeudet Kiinan valtaville markkinoille. Ai juku, se olisi ehtymätön raharänni!
Changzhou sijaitsee minun seinälle levitetyn maailmankarttani mukaan rannikolla Shanghain korkeudella, hiukan pohjoiseen 30:nnestä leveyspiiristä, siis meikäläisiin oloihin verrattuna melkoisen etelässä. Seinän läpi menevä vaaka-asentoinen peiliaurinkokello pystyasentoisella aika-asteikolla (juttu) voisi siellä talojen etelän puoleisissa seinissä olla kova sana. Sen putki voidaan rakentaa melkoisen lyhyeksi jos seinä on jokseenkin etelään päin.
Sovitusosien valmistus olisi sekin merkittävä teollisuudenala koska seinien suunnat epäilemättä sielläkin vaihtelevat. Toki tällaisia etupäässä asennettaisiin uudisrakennuksiin. En usko että kovin moneen vanhaan seinään kannattaa ruveta tekemään reikää peiliaurinkokelloa varten. Seinä voisi kuitenkin olla kattoa lupaavampi peiliaurinkokellon sijoituspaikka siellä etelässä. Meikäläisillä leveyksillä seinän läpi menevä peiliaurinkokello olisi ongelmallisempi lämpöeristyksen vuoksi, talvella hankala ja yleensä sen kautta voisi nähdä vain Auringon tuntikulmat -6h ... +6h, eli keskikesän aamut ja illat jäisivät paitsioon.
Peiliaurinkokello on joka tapauksessa ehdottoman puolueeton ja neutraali kaikissa poliittisissa kysymyksissä. Se on kuin hyvä taksikuski, aina samaa mieltä asiakkaan kanssa.
|
Pari päivää myöhemmin oli Porin kaupunginkirjaston näyttely täydessä lyönnissä selittävine teksteineen kaikkineen, joten ei auttane muu kuin lisäillä täydentäviä kuvia siitä.
Juu, ei ne käsityöt varmaankaan ole muovista valettuja, vaikka näyttävätkin pinnaltaan niin siloisilta ja kiiltäviltä, vaan ovat ihan rehellisesti puusta tmv. luonnonmateriaalista käsin tehtyjä. Vaikka luulisi kyllä - näin puusta katsoen - ettei puumateriaalista kannata tehdä noin ohuita piikkejä kampaan. Miten ne kestävät käyttöä? Luulisi että puukammasta menevät helposti poikki joko piikit tai varsi, koska eivät kai ne toisiaan vasten kohtisuorina voi molemmat olla puun syiden suuntaisia?
Voe mahoton, niillä on siellä oikein viralliset nimikkoviuhkat. Kyllä kinuskien kelpaa. Talous pyörii huimilla kierroksilla ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista.
Jaa, että 2017 on tulikukon vuosi kiinalaisessa kalenterissa. Varmaan punainen kukko sitten riehuu eli tulipalot raivoavat? Johtuisiko se Lontoon tornitalon palo ihan suoraan kiinalaisesta horoskoopista? Olen kuullut kaaosteoreetikoilta että jo pelkkä perhosenrääpäleen siipien väpätys Kiinassa voi aiheuttaa ihmejuttuja toisella puolella maapalloa. Kyllä kai kuuluisan kiinalaisen horoskoopin täytyy sentään pystyä enempään kuin jokin yksittäinen aneeminen perhosenruipelo!
|
Juhannuksen jälkeen havaitsin tuossa yllä kuvatussa Porin kaupunginkirjaston näyttelyssä eräässä pylväässä vielä uuden merkittävähköltä vaikuttavan paperin, joten ikuistinpa sen jälkipolville.
Teksti jää kuvassa aika pieneksi koska en yleensä halua näille sivuille yli 100 kilotavun kuvia. Kyllä 100 KB täytyy riittää yhden kuvan oleellisimman informaation esittämiseen. Muussa tapauksessa se on huono kuva.
Joten selvennettäköön vielä että Satakuntaliitto on tavallaan taustapiruna tässä Changzhoulaisen käsityötaiteen näyttelyssä.
Satakuntaliitto on kirjoittanut virallisen yhteistyösopimuksen kiinalaisen Changzhoun kaupungin kanssa vuonna 2008.
Changzhou sijaitsee Jiangsun maakunnassa Kiinan talouskasvun keskuksessa noin 190 kilometrin päässä Shanghaista Yangtze-joen suiston alueella.
Surullisenkuuluisa Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK on myös allekirjoittanut yhteistyösopimuksen Changzhoun yliopiston kanssa silloin samana vuonna.
Mutta missä viipyvät silkkipaperiin käärityt ja kaiverruksin koristeltuun petsattuun puurasiaan jemmatut SAMK-viuhkat?
SAMK siis on jonkinlaisessa käytännön yhteistyössä kiinalaisten kanssa? No, en sitten voikaan perustaa mahtavaa peiliaurinkokellotehdasta Kiinaan. Kiinalaiset luulisivat että minun hienot peiliaurinkokelloni olisivat jotenkin yhteydessä SAMK:iin ja niinhän ei asia ole. SAMK:in mielestä peiliaurinkokellon suunnittelu ei ole edes opinnäytetyön arvoinen. SAMK:in mielestä minun kuuluu olla syrjässä kaikesta työelämästä pysyvästi. SAMK:in mielestä minä kuulun "menetettyyn sukupolveen". SAMK ei saa hyötyä minun hienosta ideastani.
No hyvä, eipä sitten tarvitse lahjoa mitään valmiiksi jo osittain korruptoitunutta Kiinan kommunistisen puoleen keskuskomitean jäsentä lahjoittamaan minulle teollisen toiminnan yksinoikeuksia ja privileegioita kaikkialla Kiinassa, Mongoliassa, Taiwanissa (eräs manner-Kiinan maakunta) ja Tiibetissä. Helpompaahan se näin on. Voin ruveta vaan loikoilemaan täällä Tekunkorvessa ja nauttimaan kesästä. Hikoilkoot muut kamalien epäsopusuhtaisten kattoaurinkokellojensa kanssa ja taittakoot niskansa kun putoavat katolta.