Edellinen | Seuraava |
Justihin joo, vanhojen tekstien vääntely on hauskaa ja virkistävää, eikä se välttämättä johda epätosiin lausumiin. Tähdet kertovat, komisario Palmu. Kaasua, komisaario Peppoonen. Ja kaasuahan ne tähdet ovat, tai sitten plasmaa jos halutaan oikein hienostella.
Mutta nyt täytyy ottaa tarkastelun alle talvenselän tähtitaivas. Talven selkä on nimittäin taittumassa. Kaupunkioloissa tähtitaivasta ei paljoa pääse näkemään, mutta kyllä se silti siellä jossakin on. Oma astronomisen kellon ohjelma auttaa säilyttämään tuntuman tähti- ja planeettataivaan tapahtumiin, satoi tai paistoi. Tässä täytyy huomata että seuraava kuva esittää tähtitaivaan ylhäältä alaspäin.
Tällaisena näyttäytyy tähtinen taivas astronomisen kellon mukaan 06.02.2016 klo 08:20. Ohjelma tarjoaa tyhmästi oletuksena kesäaikaa, mutta sen kun ruksaa pois niin näkymässä on tuttu ja miellyttävä vyöhykeaika.
Aurinko ei vielä ole noussut horisontin yläpuolelle. Ohut Kuun sirppi on suunnilleen kaakossa ja lähellä sen suuntaa on kirkas Venus. Venus ei ole nyt aamun taivaalla kovin korkealla. Saturnus on etelän suunnalla ja kirkkain tähti sen lähistöllä on Antares, joka tosin jää kovin alhaalle. Punainen Mars loistelee etelä-lounaassa. Jupiter on vielä horisontin yläpuolella lännen suunnalla, Leijonan tähdistössä. Planeettoja on siis esillä vaikuttava kattaus, vaikka ne ovatkin ekliptikan suunnan vuoksi aika alhaalla horisonttiin nähden. Tähdistä ehkä eniten huomiota ansaitsevat Arkturus ja Spica Otavan varren jatkona suunnilleen lounaassa. Tokihan kesäkolmiokin on esillä idän puolella ja Capella loistelee pohjoisen suunnalla matalalla.
Helmikuun Almanakka todistaa enkelikuorona että 6. päivä Kuu on Venuksen suunnalla. Merkuriuksen täytyy olla samalla seudulla mutta siitä ei astronominen kellomme kerro mitään.
Kuu liikkuu taivaalla täyden kierroksen kuukaudessa, eli suunnilleen 360°/28d, joten vuorokaudessa Kuun liike on kokonaista 13°. Niinpä vähenevä Kuu on Almanakan todistuksen mukaan ollut lähellä Saturnuksen suuntaa 3.päivä ja lähellä Marsin suuntaa 1.päivä. Planeettojen liike tähtien suhteen on kovin pieni muutaman päivän aikana, joten planeettojen asemat aamuisella taivaalla eivät ole tänä aikana oleellisesti muuttuneet. Kuun vaihe oli viimeisessä neljänneksessä kuukauden alussa. Suunnilleen 10. päivä Kuu tulee jälleen esiin iltataivaalle ja 15.päivä se on ensimmäisessä neljänneksessä eli puolet Kuun pinnasta, se lännen puoleinen eli meille oikea puolisko näkyy Auringon valaisemana.
Kun on tuntenut tähtitaivaan kirkkaat tähdet lapsesta lähtien niin ne tuntuvat vanhoilta kavereilta joita on mukava välillä käydä moikkaamassa. Mutta varmaan olisin aika pahasti pihalla ja huuli pyöreänä jos joutuisin vaikkapa Australian erämaassa paljaan öisen taivaan alle, koska siellä monet tutut pohjoisen taivaan kuviot eivät näy. Näkyisi siellä silti joskus esim. Orion ja Sirius ja vastakkaisella suunnalla Neitsyen tähdet. En erikoisesti tunne eteläistä tähtitaivasta vaikka tietysti olenkin sitä tähtikartoista nähnyt. Oikeasti tähdet oppii vain käytännön harjoittelun avulla. Vaan tokkopa vaan tulee koskaan sinne antipodien valtakuntaan matkustettua.
Eteläisellä pallonpuoliskolla olisi ehkä outoa nähdä miten Aurinko liikkuu taivaalla väärään suuntaan. Käsittääkseni suunta "myötäpäivään" määritellään täsmällisemmin "länteen", joten kyllä Aurinko sielläkin myötäpäivään liikkuisi horisontin suhteen, määritelmän mukaan. Monen tekisi ehkä mieli sanoa että Australian Aurinko kulkee vastapäivään koska se menee eri suntaan kuin analogisen kellon viisarit kun katsotaan rintamasuuntana yläkulminaation suunta. Auringon yläkulminaation suunta on siellä kuitenkin pohjoisessa eikä etelässä kuten meillä. Pallo on pyöreä ja planeettamme maapallo on erittäin pyöreä, pyöreämpi kuin tyypillinen lähimarketista hankittu appelsiini tai kananmuna.
|
Edellä jutussa #350 tuli mainittua nämä uudet keräilykortit. En aio kuvata tänne hetikään kaikkia kortteja, mutta muutamia ovelasti heijastelevia tekee mieli kokeilla ja esitellä tässä ja ehkä joskus myöhemmin vielä lisääkin. Mukavia elokuvamuistoja.
Monia on vanhoja tuttuja korteissa, mutta myös uusia kasvoja, ehkä uudesta elokuvasta peräisin?
Han Solo -roolihahmo eli näyttelijä Harrison Ford on muuten melko iäkkään näköinen eräissä korteissa. Veikkaan että nuo kuvat ovat uutta materiaalia, ne eivät ole "alkuperäisistä" elokuvista peräisin. Noh, tunnustan että sitä uutta elokuvaa en vielä ole nähnytkään.
Ja ne alkuperäiset Tähtien Sota -elokuvat taisivat oikeastaan pyöriä TV:ssä peräti jo joskus 1970-luvulla ... mustavalkoisessakin telkkarissa ne näyttivät oikein komeilta - sen aikaisten mittapuiden mukaan.
Korttien kuvaaminen pokkarin salamalla vaatii paljon kokeilua että saisi parhaan tuloksen. Hyvänä pidän sitä että kuvaan tulee taustasta komeita heijastuksia. Täytyy kuvata hiukan vinosti että metalli heijastelisi sopivasti, mutta toisaalta kortin ei pitäisi kovin paljoa vääristyä. Korttien mittasuhteet eivät kuvissa välttämättä tule aivan oikein koska on kuvattu vinosti.
Eiväthän ne kortit aivan tuollaisilta omin silmin katsoen näytä. Metalliset heijastukset riippuvat valolähteen ja katsojan suunnasta.
Samoja hahmoja on korteissa moneen kertaan, joten erilaisia hahmoja ei sitten ole kovin paljon. Monet merkittävät hahmot kokoelmasta siis puuttuvat. Keskeiset henkilöt kuten Luke Skywalker, Darth Vader, prinsessa Leia, pieni vihreä suippokorvainen Jedi-mestari Yoda ja ne kaksi hoopoa robottia (R2-D2 ja C-3PO) ovat hyvin edustettuna.
|
Korttien pelin logiikka on minulle täysin avaamaton kirja ja tuikituntematon terra incognita. Saattaa sellaiseksi jäädäkin. Olen aivan tyytyväinen jos saan kokoon kaikki tai melkein kaikki sarjan normaalit kortit. En välttämättä ole pelkuri vaikka en näillä pelaakaan.
Useita dublettejahan kertyy kyllä kun tavoittelee aukotonta kokoelmaa, mutta mikäs siinä auttaa. Korttien jakautuma ei mitenkään voi olla aivan tasainen vaikka valmistaja olisi sellaiseen pyrkinytkin. Paljon mahdollista että halvemman näköisiä kortteja tehdään tahallaan suhteessa enemmän ja kalliita vähemmän. Minun resurssini eivät kuitenkaan anna myöten sen asian selvittämiseen että josko jakautumassa on merkittäviä vaihteluita.
Keräilykansiossa ei ole ikiomaa taskupaikkaa kaikille erilaisille korteille, mutta ei se paljon haittaa. Taskuihin voi pistää kortteja molemmin puolin. Yhdeksän kertotaulu tulee tutuksi kortteja numerojärjestykseen asetellessa. Yhdelle sivulle nimittäin mahtuu 9 korttia. Numerot vaan voisivat korteissa olla isommat ja selkeämmät, sillä näitä joutuu tihrustelemaan ja melkein luupin kanssa tutkimaan.
Keräilykansio ei ole erikoisesti sovitettu juuri näille korteille. Eräät kortit muodostavat eräänlaisia komboja, yhteenkuuluvien korttien ryhmiä, mutta kansiossa kortit numerojärjestykseen asetettuna eivät tule kombojen kannalta oikein.
Myös joitakin rehvakkaita Limited Edition -kortteja on löytynyt niistä kahdeksan kortin paketeista joita myydään kahden euron hintaan. Dinosauruskorttien sarjassa Limited Edition -kortteja oli ainoastaan aloituspakkauksissa ja vain 2 erilaista.
Yleisesti ottaen hahmojen tyyli Star Wars -elokuvissa on melko vapaamuotoinen ja vaihteleva. Galaksista löytyy niin monenlaisia rotuja. Rasismia en yleensäkään pidä minään ongelmana, Suomessa sen enempää kuin kaukaisissa galakseissa. Ei siis kande järjestää rasismin vastaista mielenosoitusta Star Wars -korttien vuoksi. Eikä kyllä sen puolesta muutenkaan ...
Jos haluaa olla oikein inhorealisti ja urputtaa kaikesta mahdollisesta niin insinöörihän kyllä sinänsä löytää Star Wars -elokuvista viljalti mutisemisen aihetta ortodoksisen tieteellisen maailmankuvan kannalta. Miten räjähdysten äänet voivat kuulua avaruuden tyhjiössä jossa ääni ei etene? Miten lasersäde on niin hidas, ei selvästikään etene valon nopeudella? Miten lasermiekan pituus voi olla rajallinen, miten voimakas lasersäde voi päättyä ilmassa vain noin metrin edettyään? Miten on elokuvassa mahdollista visuaalisesti tosiajassa havaita parallaksi tähdissä avaruusaluksen edetessä tähtienvälisessä avaruudessa kun tähtien välimatkat ovat valovuosien suuruisia? Miten voi tähtienvälinen kaasusumu näyttää elokuvassa niin pieneltä kun sen todellisuudessa täytyy mitoiltaan olla valtavan paljon suurempi kuin esim. koko meidän aurinkokuntamme! Taiteellinen vapaus, hym-hym-hym. Täytyyhän niiden avaruushemmojen näyttää hyviltä siellä tyhjiössä keekoillessaan, vaikka todellisia valaistusolosuhteita ei otetakaan huomioon.
Noh, painotekniikka näissä korteissa on epäilemättä korkealaatuinen ja mielenkiintoinen, mutta siitä en mitään yksityiskohtaisesti tiedä. Rahanväärentäjät varmaankin haluaisivat oppia niistä tuotantolaitoksista ja tuotantotekniikoista yhtä ja toista.
Ei voi sulkea pois mahdollisuutta että tällaiset metallinhohtoiset keräilykortit vielä joskus toimisivat mikrovaltio Myllynsaaren (Insulo de Muelejo) rahoina. En ainakaan usko että niitä väärennettäisiin ihan joka pojan laserkirjoittimella.
|
Oheinen näkymä on mallitilasta A418 SAMKin Vähärauman kampuksella. Olen kuullut huhun jonka mukaan tämä luokka on sisustettu siten kuin koulun tulevissa uusissa tiloissa keskikaupungilla on tarkoitus sisustaa.
Tuossa tilassa piti oleman matematiikkamodulin ja TTY:n (Tampereen Teknillinen Yliopisto) porilaisen DI-koulutuksen tiedoitustilaisuus torstaina 11.02.2016. Ja varmaan olikin. Kalustusta oli ilmeisesti sitä varten muutettu. Osallistuin siihen ainoastaan Hill/Webex-järjestelmän kautta nettiyhteydellä.
On jäänyt hiukan nyppimään se miten DI-koulutuksen pääsyvaatimuksiin lukeutuva matematiikkamoduli tuntuu jämähtäneen paikoilleen, kurssit polkevat koulussa paikoillaan. Kolmososan olen saanut suoritetuksi Porissa, se oli perinteistä diffistä. Neloskurssi on pyörinyt Raumalla (differentiaaliyhtälöt) ja siihen on voinut osallistua vain paikan päällä, ei etäyhteydellä.
|
Ensi syksynä pitäisi lähteä liikkeelle matematiikkamodulin osat 1 ja 3, mutta ilmeisesti vain Raumalla. Osat 1 ja 2 käsittelevät lineaarialgebraa eli lähinnä matriiseja.
Kurssit ovat uusiutumassa, mutta osat 3 ja 4 ehkä vielä toimivat vanhan kaavan mukaan. Etäyhteys pitäisi jatkossa olla käytettävissä. Porissa laskuharjoitukset ehkä ovat Puuvillassa, siellä Yliopistokeskuksessa, entisissä Porin Puuvillan tiloissa. Matematiikkamodulin neljästä osasta pitäisi selviytyä kunnialla että olisi mahdollisuus jatkokoulutukseen dippainssiksi.
Porilaisen DI-koulutuksen suhteen odotukseni eivät ole korkealla. Ainoastaan johtamiseen ja tietotekniikkaan keskittyvä vaihtoehto on tarjolla. En usko että Porissa olisi mahdollista opiskella syvällisemmin kovia teknisiä aiheita kuten esim. aineen ja lämmön siirtymistä ja FEM-sovellusmahdollisuuksia eri aloilta.
Digitalisaatiokiiman vallassa tuntuu koululaitos olevan. Luullaan etä digitalisaatio ratkaisee kaiken. Luullaan ettei konkreettisella ole enää merkitystä, virtuaalihuume riittää. Yrittäköötpä rakentaa virtuaalisen väestönsuojan niin ehkä vielä oppivat jotakin?
Materiaalit, rakenteet, mekanismit, mekaniikka laajassa merkityksessä, perinteinen koneinsinöörin tietotaito (joillakin uusilla kilkkeillä höystettynä) ei koskaan tule menettämään merkitystään. Virtuaalihöttö ja digitalisaatiokiima ei tule sitä koskaan korvaamaan. Näin on näppylät.
Pidän paljon mahdollisena että digitalisaation hyödyt on jo nyt ulosmitattu. Se on enää poliittisesti trendikäs sumuverho sille että mitään yhteiskunnallisesti kokonaisuuden kannalta todella hyödyllistä ei tehdä. Ei osata, ei ymmärretä, ei viitsitä tai ei ole rahaa. Ongelma on suomalainen alhainen tietotaito ja kas, violajuusto, tässä ratkaisu: digitalisaatio. Huokaus. Tyhmyys ottaa sittenkin selkävoiton.
Noh, kuulin kyllä väitettävän että Puuvillassa Porissa voisi opiskella jopa tekniikan tai filosofian tohtoriksi. Kaipaan vaan tittelin ohella konkreettista oikeaa syvällistä teknistä insinööritieto-taitoa, enkä usko sitä Porista löytyvän näillä näppylöillä. Sääli. Todellista TTY:n oppia tarvitsee luultavasti hakea Tampereelta. En mitenkään voi kokea johtamista tärkeäksi. Tärkeää on osaaminen ja ymmärtäminen, todellisten asioiden suunnitteleminen ja tekeminen. Johtamisesta puuttuu todellinen työ- ja asiasisältö. Tietotekniikka on vain eräs apuneuvo, ei itse tarkoitus.