Edellinen | Seuraava |
Yksi harvoja varmoja juttuja on se että työttömyys ei vie elämässä eteenpäin. Työttömyydestä ei seuraa mitään hyvää, sen olen jo hyvinkin ehtinyt todeta. Opiskelu voi sentään vielä joskus johtaakin johonkin, mutta työttömyys ei. Sikäli en haikaile sen työttömyysetuuden perään jonka menetin. Talous on yhä suuremmissa vaikeuksissa koska minkäänlaista lainaa en voi saada ja opintotukikin on epävarma. Jos monimuoto-opiskelussa on lähiopetuksen osuus alle 60% niin opintorahaa ei siihen voi saada. Pelkällä asumistuella en pysty maksamaan edes vuokraa. Ulosotto ei ainakaan helpota tilannetta. Sosiaalitoimiston asenteen olen jo omakohtaisten havaintojen kautta tullut tuntemaan. Sosiaalitoimistosta aikuisopiskelija ei saa muuta kuin vittuilua. Opiskelu on joka tapauksessa välttämätöntä, työttömyys ei ole.
Toki koen suureksi yhteiskunnalliseksi epäkohdaksi sen että opiskelijan talouden asema on niin vaikea. Miksi passiivisen työttömyyden pitäisi olla taloudellisesti parempi vaihtoehto aktiiviseen opiskeluun nähden? Mitä lisäarvoa työttömyys mihinkään tuottaa? Työn ohella voi opiskella, mutta työttömyyden ohella ei voi, melkoisen irvokasta. Et voi olla työtön työnhakija jos olet opiskelija. Voit tietysti "hakea" (== anoa, kerjätä) työtä, mutta et voi olla virallisesti työtön jos opiskelet ihan oikeasti esim. korkeakoulussa (eli kyse ei ole niistä työttömien aikuisten päiväkerhoista joita kauniisti työllisyyskoulutukseksi nimitetään). Opiskelu on kuitenkin lopulta ainoa tie tulevaisuuteen, työttömyys ei ratkaise mitään koskaan.
Päättäjät elävät menneisyydessä. Kansanedustajat tietysti tekevät sen standardin väistöliikkeensä ja kuittaavat heille aivan liian ison ongelman repliikillä "mene töihin" ja kauhistelevat "työvoimapulaa". Itse en ole sellaista pulaa nähnyt. Ja olisihan toki hauska nähdä poliitikoiden menevän ihan oikeisiin töihin, sen sijaan että elävät veronmaksajien kustannuksella.
Olen muutenkin kansanedustajiin kovin tyytymätön, varsinkin Satakunnan kansanedustajiin jotka ovat kuulemma allekirjoittaneet jonkin "rasismin" vastaisen julkilausuman. Minkä ihmeen rasismin? Onko se porukka täysiä ääliöitä! Ei tulisi lähteä mukaan puna-vihreisiin vedätyksiin. Edustajien ei tulisi vapaaehtoisesti omaksua äänestäjilleen täysin vierasta puna-vihreää ajatusmallia. Näinkö meitä kansalaisia ja äänestäjiä muka edustetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Pakolaisilla ja rasismilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kovin helpolla lankesivat kansankynttilät puna-vihreän aivopesun uhreiksi. Ihan sääliksi käy. Rupesivat sitten joukolla nuolemaan oppositio-demareiden persettä ihan kiltisti. Myönteisempää olisi jos olisivat pistäneet ne nimensä vaikkapa sellaiseen paperiin jossa todetaan että Suomi kuuluu suomalaisille eikä Brysselin herroille.
Maan tilanne on todella masentava. Suomessa ei tehdä enää paljon mitään. Vanhaa saneerataan, vähennetään ja uutta ei synny. Ilmapiiri työpaikoilla on aivan sairas. Aitaa kokonaisuutena ei enää katsele kukaan, vaan jokainen tuijottaa pelkästään omaa aidanseivästään. Suurpääoma on onnistunut yli odotusten, se on saanut köyhät tappelemaan keskenään ja vieläpä ns. vasemmiston ja työväenliikkeen suosiollisella avustuksella. Iso raha ja korporativismi voitti, mutta kansa hävisi. AY-politrukit ovat käytännössä taipuneet suurpääoman pikku käsikassaroiksi.
Pankeilla menee hyvin ja ilmeisesti poliitikot haluavat rakentaa koko talouden pankkien varaan. Käteinen raha halutaan poistaa liikenteestä. Jos et saa pankilta korttia niin olet yhteiskunnan ulkopuolella. Jos et ole pankinjohtajan kaveri niin piru sinut periköön. Kaikki halutaan rakentaa Internetin varaan. Jos sinulla ei eräänä kauniina päivänä olekaan keinoa surffailla netin aalloilla, olet kaiken ulkopuolella. Kaikki munat pistetään taloudellisesti samaan koriin. Onhan siinä se hyvä puoli että tarvitaan vain yksi iso kori, mutta kun se kori putoaa niin kaikki munat rikkoontuvat. Aija-paija.
EU:sta ei apua ole. EU:n standardiratkaisu kaikkiin ongelmiin on: lisää byrokratiaa, lisää virkamiehiä, lisää lakeja ja määräyksiä, lisää maksuja hallintoalamaisten maksettaviksi. EU on byrokraattien paratiisi, mutta kansalaisille se on Helvetti.
Juu, yhteiskunnalliset asiat ovat jatkossa ilmeisesti vain ja ainoastaan poliitikoiden sekä virkamiesten asioita. Heidän tarvitsee tulla toimeen keskenään mutta kansaa voivat kusettaa niin paljon kuin haluavat. Ainoita ongelmia tässä media-aivopesun, joukkotyöttömyyden ja rahan vallan maailmassa ovat rasisimi, seksin ostamisen kriminalisoinnin puute, homojen vaikea asema ja se että aivan täyteen 100% väestöstä ei vieläkään ole punavihreitä feministejä jotka vaativat ainakin yksityisille kansalaisille totaalikieltoa alle 600 mm pitkille ampuma-aseille. Hallelujaa, siinäpä sitä on yhteiskunnallisia arvoja riittämiin?
Tätä yhteiskuntaa rakennetaan taloudellisen eliitin ehdoilla, rikkaita varten. Yhteiskunnasta ollaan tekemässä tavallisille ihmisille aivan liian hieno ja kallis paikka elää. Rakennetaan liian raskaita systeemejä, liian raskassoutuisia koneistoja. Virkamiehet ajavat vain virkamiesten etua, työllistävät itseään. Ja kansa maksaa. Katson että yhteiskunnan tilanne on menossa jokseenkin toivottomasti pieleen, ojasta allikkoon. Sille ei voi mitään, tyhmyys voittaa. Jos nyt sitten koetan keskittyä sellaisiin asioihin joihin minulla ehkä vielä joskus voisi olla vaikuttamisen mahdollisuuksia, jos hyvin sattuu. Meikäläisen täytyy nimittäin ajatella verenpainettaan.
Insinöörikoulutus on se ainoa oljenkorsi. Tokihan on ongelmansa siinäkin. Raskaiden tietoteknisten ratkaisujen varaan rakentuva koulutus ei tarjonne minulle paljon mitään. Esimerkiksi en voi lähteä siitä että SolidWorks olisi aina käytettävissäni. Se ei suostu asentumaan vanhemman läppärin pieniresoluutioiselle näytölle ja isompaa ulkoista näyttöä ei pysty hankkimaan. Muutenkin on vaikea nähdä miten ammattitaito olisi ylläpidettävissä ja nettivetoinen monimuoto-opiskelu osallistuttavissa esim. laiterikon sattuessa. Laitteet ovat vanhoja.
En sitäpaitsi voi kokea että minun insinööriosaamiseni voisi olla pelkästään jonkin valmisohjelman käytön osaamista. Digitalisaatiossa on myös ongelmansa jotka saavat varsin vähän huomiota. Esimerkiksi on helppo tehdä tahallaan tai tuottamuksellisesti sellainen 3D-malli joka on fysikaalisesti mahdoton. Valmisohjelmien napinpainajan roolissa on helppo menettää ymmärrys siitä mistä varsinaisesti on kysymys. Mutta digitalisaation kritikointihan on tabu. Digitalisaatio on poliittisesti korrekti itsetarkoitus, pyhä lehmä.
Ohjelmoijana haluan rakentaa ymmärtämisen varaan, panostaa omiin toteutuksiini. Oleellista on tajuta villakoiran ydin. Elementtimenetelmä on ehdottomasti kova juttu, mutta en ole pelkkä napinpainaja, olen ihan kunniallinen ohjelmoija. Elementtimenetelmää voinee toteuttaa lujuuslaskennan aihealueen lisäksi myös lämmön ja aineen siirtymisessä. En tietenkään voi omakohtaisesti toteuttaa jotakin SolidWorksin kaltaista mammuttijärjestelmää. Minun ratkaisuni ovat pienempiä ja taloudellisempia. Ymmärrys periaatteista ja alkeista lähtien on tarpeellista, äärimmäisen suuret integroidut kokonaisuudet eivät ole.
Köyhän insinööriopiskelijan hyötygrafiikkapaketin näen lähivuosien tavoitteena. Varmaankin se tulee kattamaan vain pienen osan koneinsinöörin työkentästä ja vain pieninä osasina, ei suurena yhtenäisenä koherenttina kokonaisuutena. Kaikki on vielä levällään ja harkinnan alaisena. Peukku on suupielessä kuin Äimän käellä. Ajattelisin kuitenkin tässä vaiheessa että se käsittelee rakenteita, mekanismeja, laitteita, aineen ja lämmön siirtymistä, optiikkaa, valon sekä värin ja varjon esitystä.
Lähteeni ovat hiukan vanhahkoja, mutta ei se periaatteiden osalta paljoa haittaa. Elementtimenetelmääkin on tahkottu ihan tosissaan jo mm. 1960-luvulla. Perusperiaatteet eivät ole muuttuneet täysin erilaisiksi. Selaimen JavaScript ei tietenkään ole ihanteellinen ympäristö melko intensiiviselle laskennalle, mutta sellaista aion kuitenkin yrittää paremman puutteessa.
En tiedä miten pystyn virallisesti etenemään kohti työllistymissuunnitelman edellyttämää tutkintoa "insinööri AMK", mutta opiskelija ja toteuttaja, dokumentoija ja sisällöntuottaja tulen olemaan niin kauan kuin henki pihisee. Tutkintoon tarvittaisiin päättötyö joka tietääkseni on tehtävissä ainoastaan työpaikan puitteissa. Ideoista ja ambitioista minulla ei ole pulaa, mutta siinä osan "työ" kohdalla menee vaikeaksi. "Mene töihin", juupa juu. Sinne kun ei vaan enää nykypäivänä ihan niin vaan "mennä".
Voihan olla että tämä porilainen pyrintöni ei koskaan tuota sitä varsinaista hedelmää, mutta vielä yritän ja jos on onnea niin saatan onnistuakin. Yritän päättötyötä työelämän ulkopuolella vaikka se aika epätoivoista taitaa ollakin. Opiskelusta en kuitenkaan tule luopumaan vaikka joutuisinkin esim. vuokra-asunnosta häädön vuoksi käytännössä lopettamaan tämän koulunkäynnin. Asunnottomana todellinen tuloksekas opiskelu saattaisi olla liian vaikeaa, ainakin talvella. Enpä kuitenkaan ole pyyhettä kehään heittämässä. Maailmassa on hienojakin asioita joita kohti kannattaa pyrkiä, aivan kaikki ei ole pelkkää paskaa vaikka sitä niin paljon tapaakin. Niiden tietotaidon kultajyvästen vuoksi kannattaa elää ja kahlata kaiken skeidan halki kohti parempaa tulevaisuutta.
Edellä olen ilmaissut suuren huoleni statiikka A:n ja statiikka B:n johdosta. Se oli väärinkäsitys. Statiikka ja dynamiikka A ja B on nyt HOPS:issa nakitettu tälle kolmannelle opintovuodelle, joten en ole niitä epähuomiossa menettänyt.
Statiikka ja dynamiikka B tulee käytännössä ilmeisesti olemaan differentiaaliyhtälöiden perusteita eli oikeastaan matematiikkaa Majaniemen kakkosvihkon mukaan. Differentiaaliyhtälöillähän on kyllä varsin keskeinen rooli teknillisissä kuvioissa emmekä ole niitä vielä virallisesti kohdanneet.
Lujuusopin periaatteille rakentuva elementtimenetelmä on nyt syyslukukaudella koulussa työn alla ja onhan se sinänsä kiinnostavaa. Ensin eräs opettaja koettaa kertomansa mukaan "ottaa meiltä luulot pois" raskaan teorian avulla ja toinen ope sitten jatkaa käytännön sovelluksilla. Eivätpä tosin taida arvon herrat oivaltaa millaisen haasteen muodostaa "luulojen pois ottaminen" paatuneelta C/C++ ohjelmoijalta.
Me ohjelmoijat olemme sinnikästä ja itsepintaista porukkaa, mikään epäinhimillinenkään ei ole meille vierasta tai mahdotonta. Toki myönnän että omalla skriptikielellä tehdyllä ohjelmalla vain yksinkertaisemmat tapaukset ovat realistisia ratkaista. Varsinaista elementtimenetelmän käytön haastetta en näe lujuusopissa, vaan pareminkin lämmön ja aineen siirtymisessä joka on jonkin verran vaativampaa.
|
Köyhän insinööriopiskelijan hyötygrafiikkapaketti joutuu rajoittumaan perusteisiin, ehkä lähinnä sellaisiin rajatapauksiin joita ei ihan käsilaskennalla kannata yrittää, mutta jotka ovat kohtalaisen kevyitä ratkaista ohjelmallisesti. Yleiskäyttöisyyteen ei ole pyrkimys, vaan keskitytään ja fokusoidutaan. Tavoitteena aito ymmärrys ja ylevät periaatteet, ei ehkä niinkään suuri tarkkuus isoissa ongelmissa.
Valitettavasti joudun kertomaan etten koe lujuusoppia kriittisen tärkeäksi omalla henkilökohtaisella agendallani vaikka sillä kieltämättä oma teoreettinen mielenkiintonsa onkin. Minun konstruktioni tuskin tulisivat olemaan lujuusopillisesti mitenkään erikoisen haastavia koska en pyri tekemään niitä mahdollisimman kevyiksi. Mitä vikaa massassa muka on?
En voi kokea että lujuusoppi välttämättä olisi kaikkein tärkein osa kaikkien tuotteiden perustoiminnallisuutta. Täytyyhän tuotteen pysyä koossa, mutta ei se riitä. Lujuusopin avulla voi varmistaa että rakenne ei ole erikoisen herkkä rikkoontumaan, mutta minusta tuntuu että minun omassa työkentässäni jo tavallinen talonpoikaisjärki yleensä ajaa jokseenkin saman asian. Nykyiseen tekniikan tasoon nähden hyvin alkeellisilla lujuusopillisilla tiedoilla on rakennettu mahtavia rakennelmia ja koneita. Pyramidin rakentajilla ei ole ollut FEM-ohjelmistoa käytettävissään, mutta työn tulokset seisovat pystyssä vielä tuhansien vuosien jälkeenkin. Monelle viimeisen päälle tuunatulle modernille kevytrakenteiselle viritelmälle ei voi povata vastaavan pituista elinkaarta.
|
Toki minun täytyy silti lujuusopillisille näkökannoille antaa painoarvoa. Mikäs insinööri se sellainen olisi joka ei hanskaa lujuuslaskentaa. Otan sen yleissivistyksenä ja luonteen kasvattamisena, poskille läpsimistä avittavana kämmenten kovettamisena ja virkistävinä kylminä pyyhkeinä. Lujuusoppi tekee poikasista miehiä, se on nykyaikainen insinöörin kypsyysriitti ja miehuuskoe, se kasvattaa rintakarvoja ja koventaa ihmisen luonnon.
Ainoastaan yksinkertaisimpia tapauksia, palkkeja ja sauvoja sekä näistä koostuvia rakenteita on tarkoitus käsitellä elementttimenetelmän teoriassa. Elementtimenetelmän kurssi on toki melko tiivis aikataulultaan.
Sauva muuten eroaa palkista siten että sauvan voi ajatella nivelöidyksi kummastakin päästään niin että siinä on ainoastaan veto- ja puristusjännitystä, ei vääntöä eikä leikkausta. Esimerkiksi (rasituksessa ehjänä säilyvää) ristikkorakennetta voi pitää sauvoista koostuvana vaikka siihen ei varsinaisesti olekaan yritetty erikseen tehdä mitään niveliä liittymäkohtiin. Tarkoitetulla turvallisella rasitusalueellaan avaruusristikkorakenne toimii kuten joukko toisiinsa liitettyjä sauvoja.
Emme siis teoriassa puutu esim. levyn käyttäytymiseen rasituksessa, mutta jonkinlaisia käsilaskuvalmiuksia täytyy insinöörillä kuitenkin olla tarkistuksen vuoksi, vaikka todellisuudessa tehtävät ratkotaan ohjelmilla. Ohjelmienkin kanssa pystyy tekemään virheitä, ammattimainen ohjelmoija jos kuka sen tietää.
Kuorirakenteet olisivat mielenkiintoisia, mutta ovathan jo taso- ja avaruuskehätkin hyödyllisiä rakenteita. En pyri kurssilla hyvään arvosanaan, mutta haluan toki hanskata asiaankuuluvat periaatteet ja päätyä riittävän turvallisiin ratkaisuihin. Minun omissa kontruktioissani rakenteissa tuskin esiintyisi suuria jännityksiä ja suuria muodonmuutoksia. En myöskään usko että ihka omalla alueellani haluaisin käyttää hyvin nopeasti liikkuvia tai nopeasti pyöriviä osia.
Esimerkiksi perinteinen aurinkokello on kiinteä rakennelma joka ei hevin tarkoitetussa käyttötavassaan joudu sellaisten rasitusten alaiseksi jotka johtaisivat laiterikkoon. Astronominen kello tai kolmiulotteinen aurinkokuntamalli voidaan toteuttaa ilman suuria voimia ja ilman suuria jännityksiä, majesteetillisen hitaasti liikkuvana kauniina kokonaisuutena jonka ei tarvitse olla vimpan päälle kevytrakenteinen ja riskirajoille mitoitettu. Pyhä Finnhenge -vuori on tietenkin äärimmäisen massiivinen ja tarjoaa lujuuslaskijalle hyvin vähän mitään saivartelemisen aihetta. Auringon ja Kuun laskupisteitä horisontissa kuvaavat massiiviset pylväät eivät kaadu Auringon säteilypaineesta.
Eräs opettaja muuten mainitsi jo insinööriopintojen alussa käsitellyn konepiirustuksen kaikkein tärkeimmäksi taidoksi. Onhan se kiistämättä erittäin tärkeää. Ei kuitenkaan voi järkevästi piirtää mitään konetta ennenkuin se on suunniteltu ja pelkästään konepiirustuksen menetelmin ei voi koneita suunnitella. Perusteisiin täytyy olla jonkinlainen johdatus. Täytyy tietää yhtä ja toista ennenkuin on mitään oikeaa piirtämistä. Käytännössä alan jatko-oppi täytyy ottaa sovellusten kautta.