 |
 |
| Edellinen | Seuraava |
|
Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin uusi kampus on jo rakenteilla. Ilmeisesti se nousee tuohon aseman aukiolle kiertoliittymän viereen. Hyvää yleiskuvaa siitä on kylläkin aika toivotonta yrittää ainakin minun vaatimattomalla kalustollani saada aikaiseksi. Pitäisi kuvata helikopterista. Eipä siinä tosin vielä ole paljon muuta kuin kuoppa.
Sen pitäisi kai olla valmis kahden vuoden kuluttua, kuten minunkin. Pohjaa tehdään jo ahkerasti. Pumppuauto pumppaa betonia valumuotteihin.
Koulun uusi paikka on suhteellisen keskeinen, kävelyreitin äärellä, aivan lähellä rautatieasemaa. Onhan tuosta esim. linkkariasemalle ja kauppatorille matkaa huonolla ilmalla kiusallisen paljon, mutta toivottavasti julkinen kaupunkiliikenne sieltä pelaa talvellakin. Toivoisin ettei opiskelijalta Porin kokoisessa kaupungissa edellytettäisi oman auton käyttöä tai riskialtista kaksipyöräisellä liukastelua talven jäillä.
Espanjan kesäkurssia käyvänä henkilönä voisin lausahtaa rennosti että Estudio ingeniería en la escuela profesional superior de Satakunta. Espanjassa ei ole lainkaan ammattikorkeakouluja, joten ihan vastaavaa nimitystä ei ole. Tuo "escuela profesional superior" kääntyisi suomeksi sananmukaisesti "ylempi ammattikoulu". Espanjassa insinöörit valmistuvat yliopistosta. Tosin varmaankin täällä meillä on jonkin verran espanjalaisia "vaihtareita" eli vaihto-opiskelijoita.
Englanniksi ammattikorkeakoulu on tietääkseni University of Technology, ainakin tekniikan osalta. Kieli poskessa kielikukkasena mainittakoon että ruotsinkielinen leikillinen nimitys Satakunnan ammattikorkeakoululle on Hundratals yrkeshögskola. Siihen liittyen kannattaa opetella myös käännöskukkanen "voi voi kuinka sataa" ruotsiksi "smör smör hur det hundrar".
Tuskin tulen itse SAMK:in uudella kampuksella paljoakaan tennareitani kuluttamaan. Kolmas opintovuosi alkaa elokuussa.
Noh, onhan se hyvä että maassa sentään jotakin tapahtuu ja jotakin uuttakin rakennetaan. Ja kyllä koulun oikea paikka on kaupungin keskustassa eikä missään korvessa.
Ainakin aikuislinjalla opiskelu on melko yksinäistä puuhaa. En tunne kuuluvani oikein mihinkään organisaatioon. Kun opiskelee työttömyysetuudella tuettuna (max. 2 vuotta) niin ei tule kohdelluksi edes varsinaisena opiskelijana, ei ole opintotukikelpoinen, ei saa alennusta joukkoliikenteessä. Aikuisopiskelu on yksinäistä pakertamista ja pahantahtoisen virkakoneiston kanssa taistelua. No minkäpäs sille mahtaa, jokainen opiskelija on oman onnensa seppä.
Tässä maassa hallitus vetää lama-aikana kovan talouden linjaa ja oppositiossa joku AY-politrukki koettaa uskotella olevansa köyhän kansan ystävä. Opiskelijan talous on epäilemättä jatkossa entistä kovemmalla koetuksella. Työelämään asemoituneet puolustavat etujaan ja sitä myötä työttömyys ja osattomuus tulee epäilemättä edelleen lisääntymään.
|
Se on se todellinen Antti Rinne -efekti. Vastuu joukkotyöttömyydestä kuuluu Rinteen kaltaisille pöhöttyneille AY-politrukeille. Korostan että maailman tappiin saakka moraalinen vastuu joukkotyöttömyydestä kuuluu anttirinteille ja muille AY-politrukeille. Työvoimaa kyllä löytyy, siitä ei ole pulaa. Pulaa on palkasta ja toimeentulosta. Jonkun olisi kerrottava tämä poliitikoille, huudettava tämä sanoma heidän norsunluutorneihinsa.
Mutta Porin rautatieasema täytyy kuvata koska se on aivan uuden SAMK:in vieressä. Eihän se ole niin suuri kuin Tampereella, mutta tämä Poripa ei olekaan mikään risteysasema. Pori ei ole edes henkilöliikenteen läpikulkuasema. Täältä pääsee junalla vain Tampereen suuntaan.
Muistelen kuulleeni että Porista pystyisi kulkemaan nopealla junalla Tampereella töissä, mutta en kylläkään ole asiaa tarkistanut, saati käytännössä testannut.
Vierestä kulkee kävelyreitti, "Promenadi". Siitä pääsee näppärästi rautatien alitse jalkaisin Keskussairaalaan. Tuota reittiä olen monasti kulkenut käydessäni solunsalpaajahoidoissa. Kaupunginsairaala on sitten aivan toisella suunnalla.
Vähäraumassa, SAMK:in nykyisellä kampuksella, koulun kirjasto pistää ATK-kirjoja poistoon.
Kuvassa on yksi hyllykkö täynnä vanhoja ilmaisia poistokirjoja Vähärauman kirjaston oven ulkopuolella vartomassa halullisia sieluja. Ja siellä on jo toinenkin hyllykkö poistoja valmiina ikäänkuin reservinä heitettäväksi tuleen tarpeen niin vaatiessa.
No joo, vanhat ATK-kirjat ovat osittain erittäin nopeasti vanhentuvaa materiaalia. Minua kiinnostavat nyt lähinnä ainoastaan JavaScript-kirjat, joten en saa tästä tarjouksesta erikoisempia viboja.
Käytänpä tilaisuutta hyväkseni haukkuakseni VisualBASIC:iä. VisualBASIC:in nimen kirjoitan uhmakkaasti sillä tyylillä jolla se oli kirjoitettava silloin kun sitä eniten käytin. Dokumentaatio on tärkeää. VB:n eräs suuri ongelma on siinä että vaikka siitä onkin ilmainen versio tarjolla, niin helppi on vain netissä eli vaatii kiinteän nettiyhteyden. Ammattilainenkin tarvitsee ohjelmoidessaan helppiä aivan jatkuvasti. Esim. luokkakirjastoja ei ole mielekästä yrittää opetella ulkoa.
Kesällä tulen yrittämään päästä ihan tosissani kiinni tärkeästä insinööriosaamisesta, niinkuin sen hahmotan. Oheinen koulun kirjaston kirja saattaa siinä pelata ratkaisevaa roolia.
FEM (Finite Element Method) eli elementtimenetelmä lie sujuvasti sovellettavissa myös lämmön siirtymistä koskeviin tehtäviin. Toki myönnän että paljon täytyy vettä vielä virrata Kokemäenjoessa ennenkuin kunnian kukko alkaa edes vakavissaan harkita laulamista.
Kolmiulotteinen grafiikka näyttelee myös tärkeää osaa pyrinnöissäni. Olen edelleen sillä linjalla että JavaScript ja HTML5 Canvas-elementti ovat ne karut työkalut joilla tosimies avoimen lähdekoodinsa työstää. Flash on nynnyjä varten. En halua mitään ylimääräisiä kilkkeitä systeemiini. Insinöörin täytyy minun katsannossani hallita aihealueensa kunniallisesti perusteista alkaen.
Niin, se tulevaisuus tulee ihan pyytämättä. Sitten sen näkee miten äijän käy. Selviytyä aion joka tapauksessa, sen aikaa kun selviydyn. Keinot ovat vielä harkinnassa. Toivotan itselleni tuottavaa ja onnekasta työskentelyä kesän ajaksi.
Työtäkin voi yrittää hakea, mutta eipä kannata isoja odotella siltä rintamalta. Vaikka maassa poliitikkojen norsunluutorneista katsoen näyttääkin olevan aivan karmea pula työvoimasta. Niin ja hallintoalamaisten eli kansan työuria, eli siis täältä maanpinnalta katsoen työttömyysuria, täytyy kiireesti pidentää. Emme vaan ole riittävän nöyriä, me hallintoalamaiset. Meidän tulisi yhä enenevässä määrin palvoa virkakoneistoa ja byrokratiaa. Onhan meillä aikuisilla sentään jokaisella vaaleissa se yksi ääni käytettävissä, joten ei ole mitään aihetta valittaa. On kuin lottovoitto syntyä Suomessa. Ja monasti tuntuu että lottovoittoa täällä eläminen myöskin niinkuin hottia-tuota tuota-noin-niinkuin edellyttää.
Koulun ovessa on touko-kesäkuun vaihteessa ilmeisesti pääsykokeiden ratkaisuja joista yksi lehdykäinen on kuvattu ohessa. Valitettavasti ei kuitenkaan ole itse tehtäviä kuvattavissa.
Nämä lienevät "nuorten" koulutuksen pääsykokeiden ratkaisuja.
Meidän "aikuisten" kurssin pääsykokeessa ei kaksi vuotta sitten mielestäni ollut ainoaakaan varsinaista fysiikan tai kemian tehtävää.
Tehtäviämme voinee luonnehtia loogisen päättelyn tehtäviksi. Pääsimme siis suhteellisen helpolla? Toisaalta onhan näitä preppauskirjoja pilvin pimein. Kirjastossa olen itsekin niitä kahlannut läpi. Se vaan että aikuiskurssimme valintakokeen tehtävät olivat erilaisia.
Maire päivystää taas Porissa Eetun aukiolla (taitaa olla Salinin Eetu), satoi tai paistoi, toivorikkana? Mehän olemme näillä sivuilla seuranneet Mairen julkista uraa Raumalta lähtien.
Elän siinä toivossa että Maire on sinkku. Ennen ehkä olisi sanottu "vanhapiika", mutta se kalskahtaa nykyisin aika karsealta. Olisiko parisuhderajoitteinen parempi ilmaus?
Muuten elän siinä uskossa että vaikka palkallista työtä ja siihen liittyvää koulun päättötyötä onkin aika toivotonta tavoitella, niin voisin silti yrittää puurtaa kokoon jonkinlaisen päättötyön. Vaikka se ei suoranaisesti liitykään minkään yrityksen toimintaan.
Kuvittelen että monipuolinen 3D-mallinnus yhdistettynä hydro- tai termodynamiikkaan FEM-toteutuksella saattaisi olla mahdollisuuksieni rajoissa. Voisin esimerkiksi simuloida, tutkailla ja mitoittaa omakotitalon maalämpöpumpun ja vaihtoilman lämmönvaihtimen (lämpö poistoilmasta ulkoa tulevaan ilmaan) toimintaa?
Vaikka ajatus onkin periaatteessa täysin teoreettinen. Se kuitenkin liittyy ihan konkreettiseen ja tärkeään asiaan, talon päästöttömään, ympäristöystävälliseen lämmitykseen.
Aina täytyy asua, syödä ja juoda, niin kauan kuin eletään. Tällaisen elämänviisauden olen nuorena oppinut Jalasjärven Luopajärvellä vanhalta rakennusmestari Koskiselta, "Luopajärven Breezneviltä". Tosin hän oli Kokoomuksen miehiä kunnanvaltuustossa ja pienikokoinen, mutta muuten ulkonäöltään muistutti huomattavasti suuren ja mahtavan Neuvostoliiton kuuluisaa johtajaa joka oli kotoisin Ukrainasta.
Vaikeutta tässä pyrinnössäni toki on melko isolla kertoimella, mutta missäpä sitä ei elämässä olisi. Ei kannata pyrkiä mitään muuta kohti kuin kohti sellaista jolla on jotakin arvoa.
