| Edellinen | Seuraava |
Vappupäiväkävelyllä tulin katselleeksi kiertoliitymiä Porin kaupungin länsiosassa. Aivan vihaksi pistää. Siinä on tuhlattu hyvää pinta-alaa yhdentekeville puskille ja mitäänsanomattomille kivenmurikoille, pinta-alaa johon vallan hyvin olisi voitu allokoida komeat aurinkokellot. Tai sitten tuohon keskelle olisi voinut rakentaa vaikkapa Stonehengen kivikehän pienoismallin tapaisen, mutta ehdottomasti tarkasti ilmansuuntien mukaan ja täkäläisin paikallisin koordinaatein.
|
Näkyvyyttä kiertoliittymän yli ei mielestäni tarvitse olla joten aurinkokello tai muu rakennelma saisi olla hiukan korkeampikin. Kiertoliittymään tulevallahan on väistämisvelvollisuus liittymässä kiertävään liikenteeseen nähden. Miksi hänen muka pitäisi nähdä mitä kiertoliittymän toisella puolella on.
Keväinen auringonpaiste saa taas haaveilemaan erinomaisen hyvän aurinkokellon rakentamisesta. Keskikaupungille saakka en jaksanut tai viitsinyt kävellä. Varmaan siellä jonkinlaista vappuriehaa olisi ollut kuvattavissa. Paitsi että vanhan pokkarin kaikki neljä akkua simahtivat jo matkalla. Varalla ollut toinen akkupari on jo aika väsähtänyt eikä siitä ollut mihinkään.
Varmat kevään merkit näkyvät jo Tekniikantiellä kohti koulua kävellessä. Vanhat pakoputket kukkivat ojassa ja alahelmapeltit sekä muovipuskurit kukoistavat. Joku hurjimus on talven liukkailla tehnyt tuossa tiellä autolla melkoisia kiihdytyskokeita luistaen tien laidasta toiseen, ilmeisesti tahallaan. Tulevaisuuden paikallinen rallitähti epäilemättä.
Porin keskustassa puistokadun varrella muuten on sähköauton pikalatauspaikka jonka kahdella erilaisella liitännällä ja kahdella erilaisella latausvaihtoehdolla voi ladata ainakin seuraavia sähköautoja:
Aika ongelmallinen taitaisi sähköauto kuitenkin täällä Pohjolassa olla kylmissä talvisissa olosuhteissa. Täällä tarvittaisiin talvella auton sisätiloissa lämmitystä ja hyvää huurteenpoistoa ikkunoista. Pahoin pelkään että ulkomaanpellet eivät ole sitä erikoisesti ajatelleet. Akut eivät ole pakkasessa parhaimmillaan ja osa energiasta tarvittaisiin sisätilojen lämmitykseen. Suurimmat mahdolliset yhtämittaiset ajomatkat epäilemättä jäisivät talven kylmissä lyhyemmiksi kuin mitä tehtaat optimistisesti lupailevat sieltä lämpimistä maista käsin.
Pokkarin akkujen pikalatauspaikkaa vaan en ole kaupungilla vielä nähnyt.
Linnut laulelivat komeasti kilvan lähellä olevassa metsikössä, sitruunaperhoset lentää leuhottelivat. Onhan sitä siinäkin. Kevätesikoita ja voikukkia näkyy jo lämpimillä kasvupaikoilla. Kaupunkilaisfasaanejakin olen nähnyt. Puiden silmut pullistelevat. Pian pamahtavat lehtipuihin komeat vaalenavihreän lehdet jotka sitten kesän mittaan muuttuvat paljon tummemmiksi.
|
No mitäpä siitä. En ole ylioppilas, eli minulla ei ole sitä "lunta paskahuusin katolla" -mallista päähinettä. En ole pitänyt tapana muutenkaan Vappua paremmin juhlia. En esimerkiksi koe ns. työväenluokan traditiota juhlimisen arvoisena, varsinkaan näinä suurtyöttömyyden aikoina. Eriarvoisuuden tukeminen työelämän mahdollisuuksissa ja kansan taloudellisten lähtökohtaerojen kärjistäminen ei ole yhteiskunnallisesti arvokasta eikä sitä varsinkaan tulisi tehdä demokratian nimissä.
Päiväkävelyn päätavoite oli itse asiassa Porin kaupunginsairaalan tai terveyskeskuksen edessä oleva patsas ja suihkulähde. Sen olen aiemmin skipannut epähuomiossa.
En tiedä mitä abstrakti patsas esittää. Ei ainakaan taistelevia metsoja. Ehkä terveyttä? Ehkä erikoisesti pään terveyttä koska taustalla lukee että PÄÄTERVEYSASEMA?
Epäilemättä keskussairaalassakin voisi olla jotakin kuvaamisen arvoista, mutta sinne saakka ei nyt ole välitöntä tarvetta lähteä.
Tien vastakkaisella puolella on Pumpputori -niminen puisto jossa on vanha pumppu. Pumpusta ei kylläkään tullut vettä kun kokeilin. Torilla on myös lasten leikkipaikka. Pumpputoriksi arvaan tämän paikan myöskin siitä että sen vieressä on "Pumpputorin kirppari". Ulkona olleen taulun mukaan ko. kirppari olisi jopa ollut auki vappupäivänä? Vai olisiko taulu vain unohtunut ulkosalle, en käynyt sisäpihalla ovea kokeilemassa.
|
Pumpun kilven teksti on parasta esittää erikseen koska kuvassa levyyn kaiverretun tekstin erottuvuus on heikohko.
MUISTOKSI PUMPPUKAIVOJEN AIKAKAUDELTA. VIIMEISEN YLEISEN KAIVON KÄYTÖSTÄ ON KULUNUT PUOLI VUOSISATAA JA SEN RAKENTAMISESTA TÄLLE TORILLE 100 VUOTTA.PUMPPUTORI 1995 PORIN KAUPUNGIN PUISTOTOIMISTO PÄÄRNÄISTEN PIENKIINTEISTÖYHDISTYS
Koulussa myydään sinisiä SAMK-paitoja kympillä ainakin Vähärauman kirjastossa. Samantapainen huppari muistaakseni maksaa 20€. Tuo pahvinen mallinukke näyttää mielestäni aivan turkulaiselta Paavo -veljenpojaltani, ainakin sellaisena kuin hänet vuosin takaa muistan. Pahvi-Paavo!
(Turusta tulleen tiedon mukaan Paavo on nykyisin ulkomuodoltaan muuttunut ja ilmeisesti Parta-Paavo olisi hänelle kuvaavampi nimitys)
Myydän koulun kirjastossa kyllä jotakin muutakin SAMK-rekvisiittaa. Täytynee selvittää asia paremmin. Ehkä pääsen vielä elvistelemään sellaisella ja saan lisää jutun juurta paikallisten opiskelijoiden klaanitunnuksista.
|
Koulun kirjaston vanhan kirjan välistä löytyi kirjanmerkkinä oheinen diplomi-insinööri V.Huhtiselle ilmeisesti Porin Teknilliselle Koululle lähetetty kortti. Postimerkkiä siinä ei ole, liekö kirjekuoressa lähetetty tai ehkäpä annettu suoraan käteen?
Joku lie korttiin myöhemmin raapustanut lisäksi hiukan teknistä dokumentaatiota Työmies- ja Klubi-askin puutteessa. Joku vihjaili että jotkut suuret keksinnöt juurikin on hahmoteltu vanhan laatikkomallisen kovakantisen tupakkiaskin kanteen. Tästä innostuneena ehdotin koulussa vastauksena kysymykseen "miten nuoriso merkitsee ylös työstökeskuksen näytön numeroarvoja?" juurikin Työmies-tupakkiaskin kantta, mutta ei, oikea vastaus on kännykkäkamera. Kännykkäkamera on siis syrjäyttänyt Työmies- ja Klubi-tupakkiaskit muistiinpanovälineenä. Bill Gates hieroo tyytyväisenä pieniä karvaisia kätösiään.
Kortti kertoo että Porin Teknillinen Seura ry tekee vierailukäynnin Tampereelle perjantaina 27.11.1953. Teksti on sekä suomeksi että ruotsiksi.
En usko että nykyinen Onnibus olisi ollut toiminnassa vielä silloin joten eiköhän matka tehty tavallisella linja-autolla vaikka kortissa mainitaankin omnibus.
Seurueen tavoitteita Tampereella olivat mm. Lokomo Oy, Valtion Lentokonetehtaat, Tampella Oy, Sarvis Oy, Finlayson Oy, Suomen Trikoo Oy ja Hämeen Museo.
Tehtaissa oli luvassa lounas, sitten illalla Tampereen Teknillisen Seuran kokous ja (Porin?) Puuvillatehtaiden tarjoama illallinen. Varsin merkittävän tuntuinen ekskursio siis kaikenkaikkiaan.
Kyseinen vanha kirja jonka välistä kirjanmerkin bongasin oli ruotsinkielinen INGENJÖRS HANDBOKEN osa 3 "Elektroteknik, Kraftteknik" vuodelta 1949. Silloin 1950-luvun alussa tätä kirjasarjaa ei ilmeisesti vielä ollut saatavissa suomennettuna. Merkittävä kirjasarja aikoinaan. Olihan Suomessa toki vanhastaan moniosainen "Tekniikan käsikirja", mutta tälle svedukirjallekin täällä ilmeisesti riitti suomennoksena kysyntää 1950-luvun lopulla.
Eräs koulun entisistä oppilaista on näköjään ehkä ollut ns. Ilmarisen Uimaseuran jäsen. Oheisessa muistokivessä nimittäin hänen on mainittu menehtyneen ILMARISESSA 13.09.1941.
Laivaston miehiä oli näköjään useita tuossa muistotaulussa.
Laivaston lippulaivan panssarilaiva Ilmarisen mukana syvyyksiin painuneita merisotilaita on tietääkseni ollut tapana humoristisesti kutsua Ilmarisen Uimaseuran jäseniksi. Ilmarinen muistaakseni ajoi miinaan Utön lähistöllä.
Tai jaa-ah, tarkemmin ajatellen olisiko paremminkin niin että vain sieltä uppoavasta laivasta pelastuneita suhteellisen harvalukuisia nimitetään varsinaisiksi uimaseuran jäseniksi? Vain uimamaisterit selviytyivät?
Ne sotien aikaiset suomalaiset panssarilaivat eivät kylläkään esiinny ulkomaisissa isojen sotalaivojen luetteloissa. Valtamerten rannalla asuvat merikansat pitävät niitä lähinnä vain aseistettuina proomuina, eivät varsinaisina laivoina sanan täydessä merkityksessä.
Suurille merille suomalaisilla "panssarilaivoilla" ei olisi ollut mitään asiaa, ne oli tarkoitettu kotimaan rannikon puolustukseen ja jättivät merikelpoisuudeltaan paljon toivomisen varaa. Olivat myös aika hitaita. Ne olivat pienen maan taloudellinen keino puolustaa rannikkoaan Neuvostoliiton taistelulaivastolta. Suhteellisen isot tykit niissä oli, mutta laivoina ne lienevät olleet aika avuttomia. Ei tarkoitettu avomerelle. Ne olivat saariston suojissa liikuteltava raskas tykistö NL:n raskaiden sotalaivojen vastineeksi. Varmaan suuri kansallisen ylpeyden aihe aikoinaan, mutta laivanrakennusteknisesti eivät erittäin onnistuneita.
Porin kauppatorin itäiseen laitaan on talven aikana noussut oikein komea uusi katettu rakennelma. Sitä on rakennettu suojien ja aitojen takana hartaasti kuin Iisakin kirkkoa, mutta nyt se on kokonaisuudessaan paljastettu rahvaan silmille. Arvattavasti se on esiintymislava. Betonirakennelman allakin lie jotakin tiloja. Tuossa oli iso kuoppa syksyllä.
Porin torillahan on kyllä vanhastaankin joitakin katettuja tiloja, joten aivan ainutkertaista tämä ei ole.
En esitä tälle rakennustaiteelliselle uutuudelle mitään omaperäistä nimiehdotusta kuten esim. Raumlaine persreik, vaan pysyn tiukasti ruodussa ja hyväksyn mukisematta virallisen nomenklatuuran kun sen kohtaan.
|
Vapun jälkeisenä lauantaina on todettava että Porin kaupunginkirjaston aulassa sijaitseva ASIAKKAIDEN [nimittäin arvattavasti kirjojen] VAIHTOHYLLY on saavuttanut entisen loistonsa päivät ja pistänyt vielä hiukan paremmaksikin. Siinä on nyt oikein rehvakas oma valaistuskin. Välillä näytti että kyseinen idea on jo kuollut ja kuopattu.
Vaihtokirjoja on ainakin määrällisesti tyydyttävästi tarjolla. Tekniseltä näkökannalta tarjonta ei tosin vaikuta erikoisen mieltäkiinnittävältä, käsittäen enemmänkin kertomakirjallisuutta. Tietokirjallisuus loistaa poissaolollaan.
Eikä siinä mikään matroona tai kansanmiliisi vieressä päivystä nyrkkiraudan, pubinuijan, kiinalaisen retkikirveen, fosforikäsikranaatin, kranaattikonekiväärin ja MiniGun:in kanssa että vaihdetaanko kirjoja aidosti vai ollaanko vaan omanvoitonpyyntöisesti ryöstöretkellä. Kyllähän tuohon moni toisaalta tuo laukullisen kirjoja mitään vastinetta niistä odottamatta.
Kirjaston myytävien poistokirjojen huoneessa eli Kirjakirpussa olen vieraillut ja investoinut sieltä yli 20 vuotta vanhan 4-osaisen Studia -tietosanakirjasarjan hintaan euro per kirja eli yhteensä 4€. Noh, aika vaatimatonhan tämä on.
Kyllä nyt kelpaa kun on oikein omat tietosanakirjat, vaikka näissä onkin kuvia aika nirkoosesti kuten EP:llä on tapana sanoa. Bill Gates ja muu yltiödigitalisointi ei minulle kelpaa, vaan täytyy olla perinteiset kouriintuntuvat arvot kunniassaan. Minulla on fiksaatio kirjoihin ja painettuun sanaan. Vanhat tietosanakirjani ovat Kihniänkylässä ja olen niitä ajoittain kaipaillut.
Lääkereseptit vanhenevat joten täytyy kesällä pyrkiä uusimaan niitä terkkarissa täällä Porissa, olenhan sentään jo virallisesti porilanen. Olen muuttanut Poriin 7.1.2015 eli Loppiaisen jälkeen. Terveydenhoidon kannalta asuinpaikkaa voi muuttaa kerran vuodessa, joten mielestäni tuon ei pitäisi enää olla ongelma, mutta hän näkee ken kokee. Tulen suhtautumaan terveydenhoidon saralla väistämättä vastaan tuleviin vastoinkäymisiin sarvikuonon rauhallisuudella. Ja onpa noita tärkeimpiä lääkkeitä vielä kolmeksi kuukaudeksi.
Aion selviytyä vielä kaikin puolin elämässä jatkoon. Vielä se Aurinko tähänkin risukasaan ennättää paistamaan. Kevät on kiireistä aikaa. Kaikkea on vaikea ehtiä saada aikaan, mutta teen minkä ennätän. Ei siihen kuole vaikka kaikki ei ihan kohdalleen naksahdakaan. Tai sanotaan näin että ennen pitkää kuolee joka tapauksessa.
Kansantaloutta ajattelin lukea kesällä espanjan kielen lisäksi, ihan piruuttani. Espanjan oppikirjojen uudemmat oranssikantiset laitokset vaan ovat kirjastoista loppuneet. Otin kuvia lainakirjan lehdistä HP:n tablettiin, ehkä niillä pärjäisi, ainakin alkuun? Heikko oli kylläkin HP:n kameran kuvien laatu varsinkin ei-kovin-valoisassa käsivaralta kuvattuna.
Hmmmm, tästä SAMKin Vähärauman kampuksen Tiedepuisto B:ssä eli tekniikan puolella sijaitsevasta asetelmasta puuttuu tekijän ja taideteoksen nimi. Yritän muistaa lisätä joskus kun jaksan. Kaikki sarjan taulut eivät tässä ole, ne kaksi puuttuvaa ovat minusta hiukan mitäänsanomattomampia. Taulut on oikeasti ripustettu kaikki rinnakkain, mutta noista kahdesta ylimpänä kuvatusta puuttuu kalaverkko yläreunasta ja ne ovat sikäli mielestäni hiukan erityylisiä, joten haluan irrottaa ne rivistä.
Tjaah, mutta olenhan toki kuvannut näitä Hannele Ilottun Rannikkonäkymiä vuodelta 2008 aiemminkin, mm. jutun #305 lopussa.
Myös Vähärauman kampuksen liiketalouden puolella eli Tiedepuisto A:ssa on taidetta, mutta se lie minulle enimmäkseen liian korkealentoista.
