 |
 |
 |
| Edellinen | Seuraava |
|
Edellisenä lauantaina tuli kuvattua Porin Vähäraumassa kuntopolun varrella olevaa neuvostoliittolaisten sotilaiden hautausmaata lumisateen jäljiltä. Viikkoa myöhemmin kävin hiukan paikkailemassa kuvia paremmiksi ja informatiivisemmiksi.
| ||||
Teksti hautakivessä kuusen varjossa ei ole kovin helposti luettavissa, varsinkaan venäläinen teksti. Siinä kai kasvaa jo jäkälää kiven pinnassa. Kiilloitettu kivi kiiltää ja vaatii aika rankan kuvankäsittelyn ennenkuin venäläisestä tekstistä alkaa saada selvää.
Kiveen kaiverretun tekstin mukaan tähän on haudattu 319 neuvostoarmeijan sotilasta. Erillisessä taulussa sivummalla on 98 nimeä ja 221 on jäänyt tuntemattomiksi ( huom: kyltin alalaidassa teksti : 221 НЕИЗВЕСТНЫЙ ). Tuo tuntuisi täsmäävän kokonaismäärään, joten kyse lie yhdestä ja samasta erästä vainajia. Eräillä on aika epämääräinen syntymäaika tyyliin "nollas päivä nollatta kuuta vuonna kilpi ja miekka".
Tuntuu kylläkin aika oudolta että suuri osa kuolleista sotilaista muka olisi oikeasti tuntemattomia. Nimetyt vainajat ovat kuolleet suomalaisittain ilmaisten jatkosodan aikana melkein kaikki vuonna 1942 ja jotakin yhteistä heillä täytynee olla. Minusta omituista ellei kaikkien vainajien nimiä pystytä selvittämään. Sotilaat yleensä kuuluvat tiettyihin joukko-osastoihin ja täytyyhän heidän nimensä siellä olla tiedossa.
Levätkööt sällit rauhassa maan povessa. Turha tulla sieltä kummittelemaan lenkkipolulla kuntoileville. Ne sota-aikaiset kaunat ovat jo niin vanhoja asioita, että turha on kelmeän vainajan revanssihenkisesti ruveta rauhallisten lenkkeilijöiden silmille hyppimään sieltä turpeen alta. Vaikka näkyypä joillakin elävillä suomalaisillakin edelleen olevan melkoinen russkofobia ja paniikkireaktio päällä, joten eipä voisi moittia jos myös edesmenneet kundit siellä turpeen alla hautovat jotakin vanhaa kiistaa hampaankolossaan.
Mekanismit ovat maagisen hienoja, niiden on pakko olla. Hammaspyörät erittäinkin ovat hurjan fiksuja ja hienostuneita. Haluan aivan ehdottomasti pystyä yksinkertaisesti esittämään mm. hammaspyöriä 2D-grafiikalla. Haluan toteuttaa sen mikrovaltion suurlähestystön saksankielisillä sivuilla JavaScript-ohjelmalla. Insinöörin kuuluu hanskata hammaspyörät ja muut zydeemit suvereenisti.
Anttilasta sai viimeisen tukevarakenteisen Hewlett-Packard:in Slate 7 tabletin alehintaan 119 euroa. Harmaan olisi saanut hintaan 99€ jos niitä olisi vielä ollut. Tabletin punainen tausta näkyy kuvassa oikealla. Puhelin se ei ole.
HP Slate 7 lie tuotteena jo pari vuotta vanha, eikä varmaankaan ole tablettien kärkikastia, mutta kiusaus sellaisen kokeilemiseen kasvoi liian suureksi. Omaa nettiyhteyttä siinä ei ole, mutta esim. koulun langattomassa verkossa tämä Android-laite tarjoaa netin käytettäväksi. Kamera ei ole kovin hyvä, mutta laitteen koko on mielestäni sopiva kompromissi, näytöstä saa jotakin tolkkua ja värkki mahtuu takin taskuun. Selaimen lisäksi siinä on mm. laskin, kalenteri ja sähköposti. Se on jo kestänyt yhden lattialle putoamisen vain vähäpätöisiä naarmuja kärsien. Mutta jos olet Googlelle allerginen niin tämä ei sinulle käy.
Oikeaan työntekoon vähimmäisvaatimukset täyttävä väline on edelleen läppäri. Tällä juomisella en usko että kaikkein parhaimmistakaan tableteista olisi kirjoittajan, nettisivujen laatijan ja ohjelmoijan työkaluksi.
Oikeastaan minun pitäisi nytkin olla siellä mikrovaltion suurlähestystön sivuilla http://vesapetays.net/amcim kirjoittelemassa. Tännekin on kuitenkin vielä jotakin asiaa löytynyt. Harmittaa kun ei aina muista mitä mihinkin on kirjoittanut ja onko kaikki keskenään synkronissa. No ei kai tätä "Galleriaakaan" henno vielä lopettaa. Joten ehkä tänne tulee jatkossakin jotakin ylös pistetyä. Jos vaan jaksaa käsitellä kuvia julkaisukelpoisiksi, siinä on nimittäin melkoinen homma.
Ai juu, JP-kunnallissanomista tuli mieleen sellainen edellä ohimennen esittämäni väitteen korjaus että Jalasjärvi ei ehkä vielä ole liittynyt Kurikkaan, vaan vasta seuraavassa vuodenvaihteessa.
Pringles -perunalastujen pakkauksen kansi väittää että "You don't just eat em ..." No jaa, minä en kylläkään keksi perunalastuille juurikaan muuta tekemistä kuin syöminen. Noista tyylikkäistä putkipakkauksista voisi sensijaan rakennella vaikkapa kirjahyllyjä. Eihän noita henno poiskaan heittää. Pahvia nuo kai enimmäkseen ovat, mutta pohjassa on ihan metallilevy. Kastumista ne varmaankaan eivät kestä, mutta enpä usko että ihan äkkiä alkaisin vasiten kastella kirjahyllyjäni.
Jos löytäisi jostakin sopivan tukevia edullisia levyjä joihin putket voisi liimata kiinni niin projekti nytkähtäisi eteenpäin. Kuvassa poseeraavia vuokra-asunnon keittiön kaapin valkoisia hyllyjä en aio käyttää tähän tarkoitukseen. Erittäin raskaita kirjoja ei näiden varaan kannattaisi pistää. Isot kirjat eivät mahdu pystyyn Pringles-putkien väliin. Tyhjät putket voisi täyttää kovettuvalla uretaanivaahdolla jos lisää tukevuutta tarvitaan. Myös putkien alaosat olisi parasta kytkeä yhteen liimaamalla ne kiinni omaan levyynsä. En tarkoita Pringles-kirjahyllyä siirrettäväksi kokonaisena paikasta toiseen kuten muutossa, niin kestävä sen ei tarvitse olla.
Kirpputorilta ostetun 30€ kirjahyllyn taustan olen valjastanut hyötykäyttöön ilmaisten karttojen ym. materiaalin kiinnitysalustana. Kaupunkiliikenteen aikatauluille tuossa on vielä hyvää tilaa. Muistaisi vaan ottaa aikatauluja mukaansa bussista. Kirpparin pitäjä järjesti huonekaluille parin kilometrin kuljetuksen tänne Tekunkorpeen. Autokuski otti vaivoistaan vain kympin palkkion. Näin sain asuntoon alle satasella hyvän pöydä, kirjahyllyn ja 25€ lipaston jonka lukitun laatikon lukkoon tosin ei ole avainta. Ehkä sen onnistuu vielä tiirikoimaan auki? Lipaston päällä on hyvää tilaa Pringles-kirjahyllylle.
Huomattakoon lisäksi että monikäyttöisiä Pringles-perunalastujen pakkausputkiloita voi joissakin tapauksissa käyttää myös liimauspuristimena Väisälän vanhan vektorianalyysin oppikirjan kanssa. Erikeeper-liimalla joutui hiukan korjailemaan vanhan hyllyn koossapysymistä.
Enää täällä ei näytä niin autiolta. Akustiikka on jo lohdullisempi kun asunto ei kai'u kumeasti tyhjyyttään. Lattialla joutuu vielä nukkumaan sängyn puutteessa. Sänkyä tärkeämpiä olisivat kuitenkin kirjahyllyt. Ei tänne makoilemaan ole tultu, vaan opiskelemaan ja vanhanaikaiset kunnolliset kirjat juurikin ovat viisauden varsinainen tyyssija sekä pysyvä asuinsija. Bill Gatesista huolimatta.
|
Nyt kun minulla on oikein PLL SYNTHESIZED RADIO jossa on ULA-alueella megahertsien näyttö tarkasti peräti kahdella desimaalilla, tuntuu sopivalta ikuistaa tähän Eurajoen radioaseman lähetystaajuudet WRTH -kirjaa apuna käyttäen.
Sisämaassa tosin ovat sekä Pori että Eurajoen radioasema, vaikka tässä aallot mainitaankin.
Eurajoen aseman lähetysteho lie 30 kW ja etäisyys ehkä noin 30 km? Radio Extrem kuuluu jostakin syystä hiukan heikommin, onko se ehkä suunnattu eri tavalla? Vega ja YleX ovat taajuudeltaan epäilyttävän lähellä toisiaan, vain puolen megahertsin päässä. Huonommassa radiossa niitä voi olla vaikea erottaa toisistaan. Radio Vega on aika hyvä, poislukien häiritsevä uskonnollinen sisältö.
On kai täällä paikallisradioitakin, mutta niistä en toistaiseksi paljon perusta. Sitäpaitsi Sonyssa on ULA-alueelle vain 5 pikavalintaa.
|
Raumalla kävi monasti niin että ruotsinkieliselle asemalle viritetty kelloradio alkoi aamulla uutisten asemesta suoltaa sisuksistaan meluisaa suomenkielistä nuoriso-ohjelmaa. Kyseistä melua ehkä saattaa joku musiikiksikin nimittää. Uuden musiikin tekeminenhän kuitenkin loppui jo 1970-luvulla. Oikeastaan 60-luvun jälkeen ei ole tehty musiikkia sanan varsinaisessa merkityksessä. Muilla henkilöillä saattaa toki olla tästä poikkeavia näkökantoja;-)
Onhan täällä Porissa hauskaa joskus yrittää koettaa kuunnella kotiseudun ääntäkin. YLEn kanavien ohjelma on toki pääosin samaa lähetysasemasta riippumatta, mutta Lapuan radiomasto ajoittain kajauttaa eetteriin alueellisia uutisia Etelä-Pohjanmaalta. Lapua on kaukana, mutta sen lähettimen teho lie peräti 60 kW. Kunnollinen kuuluvuus tokikin on ULA-alueella yleensä mahdollista vain horisonttiin saakka, eli periaatteessa radion antennista pitäisi olla lähes suora näköyhteys lähettimen mastoon horisontin yli.
TV:tä minulla ei ole koskaan ollut. Ei silloinkaan kun TV oli luvanvarainen ja lupa maksullinen. Aiemmin minua ei uskottu kun sanoin etten omista TV:tä. Ihmiset luulivat että valehtelen välttääkseni lupamaksun. Toivottavasti nyt uskotaan. TV-lupatarkastajat olivat epäasiallisia, toistuvasti tivasivat "mikset ole maksanut TV-lupamaksua?". Miksi sitten olisin maksanut? Miksi olisin maksanut TV-lupamaksun, vain siksikö että kotirauhaa häiritsevät lupatarkastajat jättäisivät minut rauhaan? Mikä laki minua siihen velvoittaa?
Lupamaksun kanssakin olisi jäänyt se probleema että tässä poliisivaltiossa pelkkä luvanvaraisen TV-vastaanottimen sijainti kiinteistössä oikeuttaa lupatarkastajan pääsyn sisälle. Siis ihan tosissaan : lupatarkastajalla on lain suoma oikeus tunkeutua huoneistoon jossa on TV, kotirauhan piiriin ; aika erikoista! Vaan kun ei ole sitä telkkaria, niin lupatarkastaja joutuu vastaamaan kotirauhan häirinnästä jos hän päättää tunkeutua asuntoon. Jostakin syystä minulle ei ole jäänyt hyviä muistoja TV-lupatarkastajista. Runtelisin oikein mielelläni vaikkapa ovenrakoon työnnetyn lupatarkastajan koiven muodottomaksi kotirauhan puolustamisen nimissä.
Nykyisin joudun maksamaan TV-veroa jolla ylläpidetään epätervettä kilpailua media-alalla, mutta TV:tä en silti hanki. YLE kuuluisi vapaassa maailmassa ja markkinataloudessa samalle viivalle kuin muutkin media-alan toimijat. Poliitikot ovat kuitenkin suuressa viisaudessaan päättäneet että Suomi saa olla media-alan Pohjois-Korea joka tukee YLEä julkisin verovaroin. Veronmaksajan taskulla on niin helppo käydä. Tällainen kiitollisuudenvelka poliitikkoja kohtaan myös osaltaan vääristänee YLEn uutistarjontaa. YLEn uutiset ovat maan väärämielisen hallituksen uutisia.
Ulkomainen media on tuudittanut yleisön siihen käsitykseen että oikeusvaltiossa poliisikin tarvitsee kotietsintäluvan voidakseen oikeutetusti tunkeutua kansalaisen kotiin. Niin se oikeusvaltiossa varmaan onkin. Se vaan että Sulo-Suomemme ei ole varsinainen oikeusvaltio. Suomessa poliisi ei tarvitse kotietsintälupaa, vaan voi ilman mitään erillistä lupaa oman harkintansa perusteella vaikka väkivalloin tunkeutua yksityiseen kotiin. TV-lupatarkastajat olivat kai poliiseja, mutta sivutöissä. Lähden joka tapauksessa siitä että kansalaiselle kuuluu kotirauha eikä puuttuva TV-vastaanotin voi oikeuttaa asuntoon tunkeutumista. Jos tulevat niin tulevat omalla riskillään, ilman mitään siitä seuraavassa oikeudenkäynnissä kelpaavaa laillista perustetta. Tutkintapyyntö eli ns. rikosilmoitus virkavirheestä ja kotirauhan rikkomisesta olisi mielestäni ihan aiheellista.
TV:n omistaminen tai hallussapito ei ole koskaan voinut olla mikään kansalaisvelvollisuus. Luulottelu tai epäilys TV:n hallussapidosta ei ole ihan sama asia kuin faktinen TV:n hallussapito. Mielipiteet ja luulottelu eivät ratkaise. Ratkaiseva ero on siinä onko huoneistossa TV vai eikö ole. Todistustaakka olisi lupatarkastajalla ja se voi olla aika paha nakki kun minulla ei ole telkkaria ollut koskaan. Lupatarkastaja olisi joutunut salakuljettamaan asuntoon oman telkkarinsa voidakseen syyttää lupamaksun laiminlyönnistä ja luvattomasta YLE-sohvaperuna-aivopesu-roskan katselusta.
Kotini on linnani. Minulla ei ole mitään hävittävää, mutta kotiini tunkeutuvalla lupatarkastajalla on. Tilanne on kai jo varsinaisesti ohi, mutta provokatiivisen kostonhimoisesti letkautan silti TV-lupatarkastajalle Likaista Harria eli Dirty-Harry:ä lainaten : "Make my day!" Tämä toki vasta sen jälkeen kun olen verbaalisesti selkeästi evännyt ylimääräiseltä tunkeilijalta pääsyn kotiini. Vanhoja asioita kai nämä jo ovat, mutta tämä tuntui aikoinaan niin oikeustajuni vastaiselta että en voi siitä vaieta. Melkoista soppaa ja puurovellejä ovat lainlaatijat kokoon keittäneet, "pientä" korvausta vastaan, verovaroista kuinkas muuten. "Suomi maailman vähiten korruptoituneita maita" - PAH! Pikkusieviä iltasatuja lapsosille.
|
Perjantai ja 13. päivä, siinäkö hyvät edellytykset opintopisteiden kerryttämiselle? Mustia kissoja täällä ei ole näkynyt ainakaan syljeksittäviksi asti ja tikapuiden alta ei juurikaan ole edes tilaisuutta kulkea. Taikausko lie jokseenkin OUT - tai sitten se ei vaan ole vielä oikein kunnolla päässyt vauhtiin. Perimätiedon mukaan pahanenteisestä päiväyksestä huolimatta olosuhteet vaikuttivat kohtalaisen suotuisilta uusintatenttiin osallistumiseen. Viikon mittainen talviloma alkaa ihan näillä näppylöillä, mutta äl yli päästä perhanaa, viel' viime ponnistus!
Kun en ole syyslukukaudella pystynyt kulkemaan tenteissäkään paikan päällä täällä Porissa, niin täytyy koettaa paikkailla HOPSia ilmoittautumalla uusintatentteihin ainakin pakollisissa aineissa. Uusintatentit ovat määräpäivinä, perjantaisin klo 14 - 17 muutamia kertoja lukukauden aikana. Niihin täytyy ilmoittautua hyvissä ajoin, eikä voi ilmoittautua ihan milloin tahansa.
Tällä kertaa yritin saada hyväksytyt arvosanat kolmesta kurssista, tuotantotekniikat, hydrauliikka & pneumatiikka sekä työelämän & tekniikan enkku 1. Alhaisimmillakin hyväksytyillä arvosanoilla (kaikkein alhaisin eli nolla on yhtä kuin hylätty) saa ne opintopisteet jotka syksyn kursseille on nakitettu, joten en tavoittele sen enempää. Aiheet kuten hydrauliikka ovat toki kiinnostavia periaatteessa ja tilaisuuden tullen voisin työskennellä niiden parissa enemmänkin, mutta hyvän tenttiarvosanan saaminen ilman mitään kokemuksia kurssin lähiopetuksesta voi näin jälkikäteen olla vaikeaa.
Auditorion ovella sain käteeni kolme suljettua kirjekuorta. Kahdessa tunnissa sain suunnilleen työsuoritteeni pulkkaan ja koko henkisen panokseni luovutettua. Tehtävät olivat essee-tyylisiä, paitsi enkussa enimmäkseen monisteen täydennystä. Heikoiten meni varmaan tuotantotekniikoiden tentti. En ollut tajunnut että siinä voidaan kysyä hitsauksesta, sillä hitsaustekniikka on erillinen kurssi. Olin lukenut hiukan vääriä asioita. Noh, kaksi kolmesta olisi tyydyttävä tulos tässä vaiheessa. Nyt ainakin tiedän millaisia koetehtävät voivat olla. Vielä ehtii keväällä jopa toukokuussa yrittää uudelleenkin jos tulee hylsy.
|
Syksyisestä työelämän saksan kurssista olen onnistunut saamaan opintopisteet netissä. Venäjän perusteet kakkosen olen saanut tentittyä erikseen melko pian Poriin päästyäni. Matematiikka 3 olisi myös hauska saada tentittyä hyväksytysti, mutta se on huomattavasti vaativampi kuin ekan opintovuoden pakollinen "insinöörimatikka", joten ihan tältä istumalta, ilman lisäharjoittelua, en välttämättä usko siitä pääseväni läpi. Täytyy paneutua diffiksen olemukseen syvällisemmin koulun kirjaston kirjan johdatuksella.
Näiden lisäksi olisi yritettävä keväällä suorittaa uusintatenttinä myös ruotsin perusteet 1 ja 2, automaatiotekniikan perusteet ja energiatekniikka. Ruotsin perusteita ei ole minulle merkitty HOPSiin pakollisiksi. Enkun taitotasotestin (ei ole edes tarjottu ruotsin taitotasotestiä) tuloksen perusteella minut nakitettiin peruskurssien ohi suoraan myös työelämän ruotsiin, joka on jo alkanut, mutta ruotsin peruskurssit on laskettu syksyn opintopisteisiin, joten haluaisin saada ne. Energiatekniikka voi olla ongelmallinen, koska opintojaksoselosteessa ei ole mainittu mitään oppikirjaa, mutta se on pakollinen aine, joten pakkohan sitä on yrittää.
Tokihan keväällä on edessä myös kevään kurssien normaaleja tenttejä. Sähkömagnetismin lyhyenläntä kurssi on jo käyty loppuun. Siinä oli lyhyt tentti melkein joka lähiopetuskerralla. Muistiinpanoja ja kirjaa sai testissä käyttää joten ei se erikoisen vaikeaa ollut. Sähköoppi kuitenkin vielä jatkuu sähkötekniikka-nimisen kurssin puitteissa eri opettajan kanssa, käsittäen ainakin tasavirtapiirit ja vaihtovirran, jotka tästä sähkömagnetismi-kurssista jäivät uupumaan. Luettiin vaan sähköstatiikkaa ja magnetismia. Sähkömagnetismin perusteet käsiteltiin melko kursorisesti ja matemaattisesti yksinkertaisesti, ilman integrointeja, vektorianalyysistä puhumattakaan. Eipä kyllä olisi ollut vektorianalyysiin varsinaisia valmiuksiakaan. Käsiteltiin vain idealisoituja tapauksia tyyliin "äärettömän pitkä suora johdin" jolle on valmiiksi integroitu yksinkertainen kaava olemassa. Eiväthän todelliset johtimet ole ihan sellaisia esim. generaattorin sisällä, eivätkä sähkökentät yleensä ole täysin tasaisia, mutta nämä ovat tekniikassa yleisesti käytettyjä idealisointeja. Eihän sähkövirran kulkukaan tarkkaan ottaen ole johteessa ihan niin yksinkertaista kuin mitä Ohmin lain perusteella voisi kuvitella.
Lujuusopin ryhmätentin tuloksista ei ole vielä kuulunut mitään. Voisihan lujuusoppiakin yrittää uusintatenttinä yleisenä tenttipäivänä jos muu ei auta. Sen kanssa kuitenkaan ei kovin montaa muuta ainetta pystyne kolmessa tunnissa puristamaan läpi. Diabeteskin voi vaatia veronsa väsytyskohtauksen muodossa. Uskon että kokonaisuutena minulla on melko hyvät mahikset saada syksyn kurssien menetetyt opintopisteet narrattua takaisin opintopisteiden rysääni. Eihän ne opintopisteet ammattitaitoa ratkaise, mutta ainakin ne rauhoittavat. Parempi opintopiste pivossa kuin kymmenen oksalla.
