Porin Vähärauman Tekunkorven horisontista

Edellinen Seuraava

Insinöörin ilme on tavoittelemisen arvoinen. Insinöörin hymy säteilee itsevarmuutta ja luotettavuutta. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on tehty mainostarkoituksessa korttipakka koulun entisistä opiskelijoista. Sellaisen sain kampustoimistosta ihan ilmaiseksi ja useampaakin tarjottiin.

Mainoskampanjoiden voimalla koetetaan lisätä opiskelun suosiota. Mikä on todellisuus julkisivun takana? Suomen hallituksen kanta opiskeluun tuntuu olevan erittäin kielteinen. Rahaa on tarjolla niukasti. Opiskelijat ja ammattikorkeakoulut halutaan pitää köyhinä. Poliitikkoja kiinnostaa varmistaa vain se että ainoastaan työnteko on kannattavaa. Työpaikkojen määrällä ja saatavuudella ei niin väliä ole. Kolmesataatuhatta työtöntä ei tässä "hyvinvointiyhteiskunnassa" ole poliitikkojen ongelma. Poliitikot ja virkamiehet voivat hyvin ja sehän on tärkeintä.

Opinnot ovat niin kovasti kesken 1½ vuoden puurtamisen jälkeen. Opintopisteitä ei ole syksyltä tullut paljon mitään, mutta yritän keräillä niitä kokoon kevään mittaan. Tavoite on koneinsinöörin tutkinto vuoden 2017 lopussa (Opintosuoritusote hiukan liioitellee vuodella 2018), mutta kukapa elämänsä niin varmasti tietää vuosiksi etukäteen. Opintopisteet ovat sikäli tärkeitä että maksettua työttömyysetuutta aletaan periä takaisin jos pisteitä ei kerry tarpeeksi. Tämä siitä huolimatta että opiskelun käytännössä ainoana vaihtoehtona työttömänä ollessaan sen saman työttömyysetuuden saisi eväänsä lotkauttamatta.

Omaehtoiseen koulutukseen voi alussa saada työttömyysetuuden kahdeksi vuodeksi, työllistymissuunnitelman perusteella. Näiden kahden vuoden aikana on lukukauden päätteeksi ollut esitettävä työkkärille opintosuoritusote jossa on vaadittu määrä opintopisteitä (op), muistaakseni vähintään 55 op/lukuvuosi. Tokihan koulutuspaikka ja opiskeluoikeus täytyy ensin hankkia itse, sitä ei työkkäri suinkaan tee kenenkään puolesta. Korkekouluopintoihin työttömyysetuutta ei saa, mutta ammattikorkeakouluun saa.

Työttömyysetuudella tuettu ei voi saada opintotukea. Ymmärtääkseni työttömyysetuudella tuettu ei myöskään voi saada sellaista opiskelijakorttia jolla saisi alennusta joukkoliikennevälineissä. Jos on maksuhäiriöitä, niin ei voi saada opintolainan valtion takausta. Opintolainaa ei muutenkaan voi hakea ellei ole opintotukikelpoinen. Sääntöjen viidakko on melkoinen. Tämä on varakkaiden ihmisten virkamiesyhteiskunta jossa kaltaiseni persaukinen luokitellaan ylimääräiseksi rupusakiksi joka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Minun kantani taasen on se että toimeentulo ja osallisuus yhteiskunnasta tulisi olla jokaiselle perusoikeus.

Tekniikantie 4, 28600 PORI

Länsi-Porissa Tekniikantiellä asuminen voisi olla järkytys paremmista lähtökohdista lähteneelle, mutta minulle tämä on luksusta. Ehkä tämä 'Tekunkorpi' ei ihan korpea ole, mutta metsässä asutaan. Kouluun on matkaa kilometrin verran, ei erillistä kevyen liikenteen väylää. Talvella asfaltoitu tie on usein luminen, jäinen ja liukas. Yöllä 'asuntolassa' on viikolla toisinaan meluisaa. Viikonloput sensijaan tuntuvat rauhallisilta. Käytävissä ja rapussa on valvontakamerat. Asunnon sisätilat sentään kuuluvat yksityisyyden piiriin.

Kalustamattoman yksiön vuokra on noin 320€ sisältäen lämmön, veden, sähkön ja kuulemma myös nettiliittymän. Nettiliittymä on siis "ilmainen" mutta sitä ei silti pysty ottamaan netin kautta käyttöön jos on maksuhäiriö. Toistaiseksi en ole saanut toimimaan, se on nimittäin DNA. Voihan tähän asumiseen saada KELA:lta asumistukea parisataa. Hakemukseen tarvitaan liitteeksi vuokrasopimus ja käsittelyaika on 4 viikkoa. Sähkösopimusta ei tarvitse erikseen tehdä koska sähkö on jo vuokrassa. Varusteltu keittokomero ja suihkullinen WC asunnosta löytyy. Autopaikka ja saunominen täytyy järkätä erikseen. Kylppärissä ei ole liitäntää pesukoneelle. Yhteinen pyykkitupa on maksutta käytettävissä ja siellä on mm. kuivausrumpu. Pyykkäreitä voi olla jonoksi asti ja korkeintaan kolme tuntia pyykinpesuaikaa voi varata kerrallaan.

Vuokravälitysfirmoja Porissa on useita, mutta ainoastaan yksi, kaupungin nettisivuille linkitetty Porin YH-asunnot voi vuokrata jos asiakkaalla on maksuhäiriö. Muut eivät vuokraa. Asuntoa voi joutua odottamaan pitkäänkin. Vuokravakuus 500€ piti maksaa ennenkuin sai asunnon avaimet. Kotivakuutus täytyi ottaa etukäteen ennenkuin sai tehtyä vuokrasopimuksen. Jos on maksuhäiriö niin vakuutussopimusta ei voi tehdä netissä eikä puhelimitse, vaan se täytyy mennä tekemään vakuutusfirmaan paikan päälle ja on maksettava käteisellä.

Sosiaalitoimistosta voisi periaatteessa saada eräänlaisen vuokravakuuden jota juhlavasti nimitetään maksusitoumukseksi. Komea nimi paperilla. Sillä vaan ei ole mitään merkitystä koska se ei kelpaa mihinkään. Vuokravakuus on maksettava etukäteen selvänä rahana pankkiin tietylle vuokravakuustilille ja se ei ole sosiaalitoimistolle mahdollista. Asuntoa vuokrattaessa sosiaalitoimiston maksusitoumus ei ole edes sen paperin arvoinen jolle se on kirjoitettu.

Sosiaalitoimistoon täytyy luultavasti yrittää turvautua sitten kun työttömyysetuutta ei enää voi saada. Tiedän kokemuksesta että asiointi siellä on vaikeaa, mutta tarvitsisin toimeentulotukea. Rauman sosiaalitoimistossa minua kohdeltiin kuin spitaalista. Lohdutan itseäni sillä että sosiaaliala on aivan haista-paskan ala. Kunnollinen ihminen ei joudu menemään töihin sosiaalialalle - ja palvelusta sen huomaa. Tunnen suurta ammatillista ylevämmyyttä niiden sosiaaliääliöiden edessä.

Opiskelijan ateria päivällä koulun ruokalassa maksaa vain 2€ koska siinä on KELAn ateriatuki. Iltaruokailua ei ole. Ateriat ovat kyllä ihan maittavia ja otan ne kiitollisena vastaan. Opintotoimistosta saatavalla kortilla todistetaan oikeus edulliseen opiskelijaruokailuun. Loma-aikoina kuten talvilomalla ruumiinravinto on etsittävä muualta.

Oppikirjoja voi lainata kirjastosta, mutta kurssikirjoista on yleisesti pulaa, koska "kaikki" tarvitsevat niitä samanaikaisesti, joten kirjoja voi kylläkin joutua ostamaan kovalla rahalla. Halpoja ne eivät ole. Vanhoja käytettyjä poistettuja mappeja on toisinaan tarjolla ilmaiseksi. Ihan paraatikelpoisia ne eivät välttämättä ole ulkoasultaan, mutta runsaasti muistiinpanoja vuosien varrella tekevä opiskelija löytää niille käyttöä papereiden säilytyksessä.

Vähärauman jonkinlaiseen keskustaan on koululta 10 - 15 minuutin kävelymatka Korventietä pitkin. Sieltä löytyy mm. R-kioski, kirpputori ja ruokapaikka. Hiukan kauempaa keskustan suunnalta (Länsi-Porin lukion ja yläasteen ohi) löytyy mm. Osuuspankki, käteisautomaatti, apteekki ja ruokatavarakauppa. Porin keskustaan kävellen aikaa kuluu yli tunti. Bussejahan kyllä kulkee, varsinkin viikolla päiväsaikaan.

Viikonloppuna voi ruokailla esim. asunnolta noin 20 minuutin kävelylenkin päässä olevassa Lezzet-pizzapaikassa Korventien alkupäässä. Lämmin pizza kunnollisin ruokailuvälinein ja palanpainikkeeksi viileä pullojuoma ovat kustantaneet 7,00 ... 9,50€ logiikalla joka ei ole minulle auennut. Tässä mahdollisesti on yhtymäkohtia Douglas Adamsin kirjassaan raportoimaan ravintolalaskun uusia uria aukovaan matematiikkaan? Vakiosuosikkejani pizzarintamalla ovat olleet Opera ja Quattro. Olen vakaumuksellinen jäykkäniskainen pizzakonservatiivi, joten en yritä kokeilla mitään kovin eksoottisia makuelämyksiä.

Tokihan Porissa palveluita löytää jos pystyy kulkemaan ja omaa ostovoimaa. Vähärauma on vähän sivussa, mutta esim. omalla autolla varustettua se ei pahoin haitanne. Pori lukeutuu suomalaisittain suuriin kaupunkeihin, mutta asuminen täällä on paljon halvempaa kuin Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla opiskelija voisi joutua maksamaan pienestä vuokra-asunnostaan jopa lähes kolminkertaisen vuokran ja luultavasti useamman kuukauden vuokrat etukäteen vuokravakuutena. Köyhät ja fiksut eivät lähde Helsinkiin opiskelemaan.

No kannattaako nykyisin sitten opiskella? Onko tavallisella insinöörin koulutuksella mitään merkitystä? Pätevöityykö insinöörin koulutuksella timantinkovaksi suunnittelijaksi?

Teoreettisten aineiden käytännön merkitys nykyisillä työmarkkinoilla ei ehkä ole valtaisan suuri tässä laajuudessa. Toisaalta asentajaksi kouluttamiseksi tuskin on tarpeen käydä 4½ vuoden ammattikorkeakoulua. Teoriasta on pitkä matka toimivaan käytäntöön ja kaikin puolin hallinnassa olevaan tuotteeseen. Sellainen mutu-tuntuma on että työnjohtotehtäviin (jos niitä olisi tarjolla) työllistyminen voisi olla realistisempaa kuin varsinaiseen suunnitteluun. Tämän tosin voin tässä vaiheessa lausua vain (lähes) täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella. Dippainssin parin vuoden koulutus tämän jatkoksi esim. Tampereella varmaankin lisää suunnittelutaitojen uskottavuutta työmarkkinoilla.

Ammattikorkeakoulut lienevät startanneet vuonna 1992, joten aivan uusi ilmiö ne eivät ole. Tiedekorkeakoulujahan nämä eivät ole, vaan periaatteessa käytännöllisemmin suuntautuneita.

Oma problematiikkansahan elämässä aina on, vaikka sitten mitä tekisi. Eihän opiskelu voi kaikkea ratkaista, vaikka se tarjoaakin joitakin mahdollisuuksia. On kai parempi pyrkiä parempaan ammattitaitoon kuin repäistä vaatteensa ja itkeskellä kaiken yleistä surkeutta.

Näkisin kuitenkin että kokonaisuutena tekniikka antaa ihmiskunnalle toivoa. Tekniikka pystyy tarjoamaan ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin. Konkreettisilla käytännön seikoilla on suuri merkitys, vaikka ne eivät olekaan huippumoderneja, erittäin raflaavia ja äärimmäisen mediasexykkäitä. Rakenteet, koneet ja laitteet pelastavat maailman. Koneet eivät saastuta, vaan (tehdyt ja tekemättä jääneet) poliittiset päätökset saastuttavat.

Oma tietokone ja käyttökelpoinen ohjelmisto on opiskelussa käytännössä aika lailla välttämätön. Oppimateriaali on paljolti verkossa. Osa työtehtävistä täytyy palauttaa netin kautta käytettävään Moodle-oppimisympäristöön. Onhan koulullakin tosin joitakin yhteiskäytössä olevia koneita. Kursseille ilmoittaudutaan netissä. Lukujärjestykset ovat netissä. Kirjaston lainat voi uusia netissä ja eräät kirjat ovat luettavissa netissä. Koulun sähköposti on oleellisen tärkeä. Netistä näkee HOPS:in eli Henkilökohtaisen OPintoSuunnitelman, jolle on aluksi jonkinlainen runko olemassa. Ensimmäisenä opintovuonna piti mm. tehdä verkosta ladatulla laitteiston suhteen melko vaativalla SolidWorks-ohjelmalla kotitehtäviä, joka ei aivan pienen näytön kanssa onnistu.

Valitsin ilta- ja viikonloppuopiskelun eli "aikuispuolen" koulutuksen Porissa, koska ajattelin että sitä pystyisi ehkä tekemään myös päivätyön ohella jos työtä vielä jostakin löytäisi. Lähiopetus alkaa viikolla yleensä kello 16:30 ja jatkuu noin kahdeksaan saakka. Lauantaisin aloitetaan aamulla. Lähiopetusta ei ole viikollakaan joka päivä ja lauantaina vain harvoin. Läsnäolovelvollisuutta ei yleensä ole, mutta arvosanaan läsnäolokin voi vaikuttaa ja ilman tentteihin osallistumista paikan päällä ja niissä menestyen opintopisteitä ei voi saada vaikka olisi miten hyvä. Voihan tästä kyllä yrittää vaihtaa "nuorten" koulutukseen eli päiväopiskeluun jos niin haluaa. Opiskelupaikan siirto jonnekin muualle saattaisi myös onnistua. Aion joka tapauksessa selviytyä elämässä, tavalla tai toisella.

Ei ole varmuutta mitä tästä kehkeytyy, mutta jotakin täytyy perheettömän koettaa yrittää. Itsenäiseksi yrittäjäksi ryhtyminen vaatisi pääomaa, joten en usko että minulla siihen olisi mahdollisuutta. Alkuvaiheessa uusi yritys ei kuitenkaan tuottaisi yhtään mitään, eikä sitä voisi velkarahalla ryhtyä pyörittämään.


Pieniä maistiaisia radioaaltojen ihmemaailmasta

Eihän tämä Anttilan viidenkympin radio mikään varsinainen maailmanradio ole, hulppeasta liikennevastaanottimesta puhumattakaan. Se on kuitenkin huikea askel eteenpäin orastavalla radioharrastajan urallani.

Viisi pikavalintaa kullekin esim. ULA- ja LA-alueelle sekä keskipitkille aalloille. Radio skannaa taajuuksia automaattisesti ylös ja alas sekä lukittuu lähettävän aseman kohtaan. Digitaalinen näyttö näyttää taajuudet tarkasti. Radioon sisältyy kello, ehkä herätystoimintokin, mutta en sitä ole vielä tarvinnut.

SW-alueella eli lyhyillä aalloilla radiossa on 49, 41, 31, 25, 22 ja 19 metrin bandit eli aaltoalueet. Vielä joitakin muitakin on tosin olemassa. Monokuulokkeita voisi käyttää, niille on liitin.

SW bandi Taajuusalue kHz Aallonpituusalue
49 m  5800 ...  6250 51,7 m ... 48,0 m
41 m  7100 ...  7550 42,2 m ... 39,7 m
31 m  9300 ... 10000 32,2 m ... 30,0 m
25 m 11500 ... 12220 26,1 m ... 24,6 m
22 m 13500 ... 13900 22,2 m ... 21,6 m
19 m 15000 ... 15900 20,0 m ... 18,9 m

The Shortwave Guide on periaatteessa ihan hyvä kompakti esitys maailman LA-asemista, mutta tilanne aalloilla muuttuu koko ajan. Koulun kirjaston 13 vuotta vanha opus ei asemien tunnistuksessa enää juurikaan auta. Tuossa ajassa on tapahtunut perusteellinen taajuuksien uusjako.

Onneksi kaupunginkirjastosta sentään löytyy viime vuoden WRTH eli World Radio TV Handbook ja uusikin vuosikirja on hankinnassa. Tämä vuosikirja on DX-kuuntelijan Raamattu.

Nopeasti kuitenkin ihan omin päin ensimmäisenä iltana löytyi useita saksan- ja venäjänkielisiä asemia. Kiinan radio lähetti voimallisesti esperantoksi klo 22:n aikaan taajuudella 7265 kHz eli 7,265 MHz. Asunnon ikkuna on kaakkoon, joten idän suunnasta ehkä kuuluu parhaiten?

Radiotoiminta lyhyillä aalloilla on valitettavasti vähenemässä. DX-kuuntelu alkaa jo olla auringonlaskun alaa. Monet radioasemat ovat lopettaneet SW-lähetykset kokonaan. Lyhytaaltoradion kukkeimmat päivät ehkä olivat joskus 1930- ja 1940-luvuilla. WRTH 2014 vuosikirjan lyhyiden aaltojen historiaa koskeva artikkeli kuulostaa lähes vainajan haudalla pidetyltä muistopuheelta. Lyhytaaltoalueen radio oli maailman ensimmäinen globaali media.

Mutta ei meitä omaehtoisia tekniikan harrastajia vielä ole kokonaan nitistetty tasapaksun TV-sohvaperuna-globalismin ja idioottimaisen Internet-orjuuden ikeen alle. Lyhyiden aaltojen alueen taajuuksien luettelosta näkee että China Radio International (CRI) lähettää taajuudella 7265 kHz mm. 500 kW teholla koodilla URU nimetystä paikasta jolle muualla annetaan pitempi kuvaus Ürümqi, Hutubi, Xinjiang Uighur aut. reg. (karttanimi Hutubi vasemmalla ylhäällä) ja maantieteelliset koordinaatit 44n09 086e54. Sama asema lähettää jotakin myös keskipitkillä.

Kiinan (China) kohdalta CRI:n listalta löytyy lisää tietoa esperantonkielisistä lähetyksistä. Sama asema lähettää päivittäin Eurooppaan (Eu) suunnattua lähetystä myös taajuudella 9745 kHz UT-aikaan 19:30 - 20:30 (johon kun lisää 2 tuntia, saa meikäläisen vyöhykeajan). Oheisen kuvan mukaisesti Kiinasta lähetetään Eurooppaan suunnattua esperanton kielistä ohjelmaa eri asemilta päivittäin kello 17 - 18 UT myös taajuuksilla 1215 kHz ja 7245 kHz joista ensimmäinen on keskipitkien aaltojen alueella. Noiden asemien tunnukset FLA ja XIA dekoodataan Fllaka ja Xi'an, Xianyang, Shaanxi prov. (karttanimi Xianyang löytyy oheisesta kartasta Kiinan keskiosista) FLA on käsittääkseni Albaniassa, siis Euroopassa, mutta ohjelman alkuperä lie kiinalainen.

En pidä aivan mahdottomana ajatuksena että yrittäisin vielä joskus viritellä jonkinlaisen oman sisäantennin tuohon ikkunan eteen, mutta tässä Sonyssa ei kuitenkaan ole liitintä ulkoiselle antennille. Ehkä se tulisi vielä hiukan paremmalle radiolle jonka toivon vielä joskus pystyväni hankkimaan.

Giganttien kamppailu? - Titaanien taistelu?

Nyt tavallisessa kirjakaupassa myytävistä symbolisesti kyvykkäistä graafisista funktio- tai tieteislaskimista hintavimpia ja ehkä siis parhaimpia(?) lienevät liki kaksisataa euroa maksavat Texas Instruments TI-nspire CX CAS ja Casio Classpad II fx-CP400.

Laskimet kilpailevat suunnilleen samassa hintaluokassa ilmeisesti hyvin pitkälti saman kohderyhmän sieluista (TI on hinnoiteltu hiukan ylemmäs), mutta niiden toimintafilosofia on silmiinpistävän erilainen. Casiolle pisteitä siitä että se kulkee omaa polkuaan eikä alennu kopioimaan markkinajohtajaa. Casio on myös kiitettävän helppokäyttöinen. Olen aina pitänyt Casio-laskinten ohjelmointiominaisuuksista.

Kummassakin on värinäyttö, mutta koossa on eroa. Japsi selvästikin yrittää kompensoida vinosilmä-mongolin jäytävää alemmuudentunnettaan jenkkiä tuntuvasti isommalla näytöllä. Texas on kiinteästi akkukäyttöinen, mutta kyllä japsiinkin akut voisi ladattavat pistää. Casiossa suuri määrä näppäimiä on korvattu kosketusnäytön toiminnoilla. Jenkin hintaan mahdollisesti nykyisin sisältyy erillinen latauslaite, mutta tietokoneestakin se latautuu USB-liitännän kautta.

Olisi hauska tietää onko näistä nörttien ihmelaskimista oikeasti työntekoon, kelpaavatko ne muuhunkin kuin finninaamaisten teinipoikien leikkikaluiksi. Pitäisi keksiä niille oikein kunnollinen työmaa 'to put them through their paces'.

Lumikenttien kutsu - tai ainakin sunnuntai-iltapäivätarpominen

Lyhin kävelyreitti Tekniikantie 4:stä lauantain ja sunnuntain busseille jotka ajavat Mäntyluodon ja Reposaaren suunnalta (linjat 37 ja 38) keskikaupungille kulkee eräänlaisen ulkoilualueen kuntoradan kautta metsän halki SAMK:in rakennukset toiselta puolelta eli oikealta kiertäen.

Lunta oli kai tullut runsaat kymmenisen senttiä ja italialaisissa pikkukengissä olisin ollut pulassa, mutta karskit sveduarmeijan kumpparit selviytyvät kaikissa maastoissa ja kaikissa olosuhteissa. Aurauskalustoa oli liikkeellä, mutta kuntorataa tuskin aurataan. Joku siellä taitaa hiihtääkin. Koiria siellä myös ulkoilutetaan, ainakin jos ei ole paljon lunta.

Siellä metsässä on aidattu alue jossa ilmeisesti on sodan aikana täällä kuolleiden neukkujen hautoja. Aika erikoinen paikka hautausmaalle. Pakkohan sitä oli kuvata komean puhtaassa lumisessa asussaan. Olisi ollut pyhäinhäväistys pyyhkiä lunta pois hautakiven päältä. Jos Luonto kaikessa viisaudessaan kerran on nähnyt hyväksi sen noin muotoilla, niin kukapa minä surkea maan matonen olisin sen töitä korjailemaan?

Alue ei näy kovin hyvin hallussani olevissa ilmaisssa Porin kartoissa, mutta oheisessa karttanäytteessä olen merkinnyt paikan sinisellä nuolella. SAMK on tuo numeroilla 22 merkitty rakennus.

Karttaan on merkitty se kuntopolukin jonka kautta on lyhin reitti Viikinäistenkaaren tai Tiedepuiston pysäkille - vai mikä se katu nyt olikaan nimeltään. Tekniikantie 4:n rakennuksia ei kylläkään ole vaivauduttu karttaan merkitsemään, tai ehkä ne olisivat hiukan kartan ulkopuolellakin.

Nämä siis olivat Neuvostoliiton kansalaisia jotka kuolivat Suomessa sodan aikana. En tunne heidän elämänkohtaloitaan sen paremmin. Miksi heillä on oma hautausmaansa? Olivatko he sotavankeja? Olivatko he olleet niin tuhmia että heitä ei voinut haudata siunattuun maahan kunniallisten porvareiden viereen?


Galleria