| Edellinen | Seuraava |
|
Julmaa on ihmisen elämä, niin se on aina ollut ja tulee kai aina olemaankin. Näin ainakin tuntuu kun ajattelee sota-ajan muistoja. Valtio vie kultasormukset ja antaa korkeintaan halpaa korviketta tilalle.
Kaivelin laatikoita ja löysin kirjeen jonka jatkosodassa kuollut setäni Väinö oli lähettänyt rintamalta isälleni Veikolle, neljä vuotta nuoremmalle veljelleen heinäkuun alussa vuonna 1941.
Jatkosota oli tuolloin vielä aivan alussa. Tykkien jyskettä setä kuitenkin kirjoittaa kuulleensa. Väinö oli ehkä jo itärajan tuntumassa Kiteellä koska satojen kilometrien marssit olivat takana ja päämäärä oli häneen mukaansa saavutettu, eli henkilökohtaisen konkreettisen sotimisen aika alkoi olla käsillä.
Dramaattiseksi tuon kirjeen tekee se että Väinö kuoli 11 päivää tuon jälkeen Kiteen Kangaskylässä joka jäi sodan jälkeen rajanvedossa Venäjän puolelle. Tuo ehkä oli hänestä viimeinen elonmerkki. Samassa suorassa rintamahyökkäyksessä avoimen pellon yli kohti venäläisten vahvoja asemia menehtyi useita poikia tästä pitäjästä. Haavoittuneita lie ollut runsaasti.
|
Aiemmin olen kirjoittanut sedästäni Väinöstä jotakin kesken jääneen MUN-projektini jutussa 15.04.2011 ja myös toisessa jutussa 17.04.2011
Väinö kuoli 17 vuotta ennen syntymääni, luultavasti elämänsä keväässä, mutta kyllä me muistamme sinut Väinö. Enempää emme voi asian hyväksi tehdä.
Väinö on haudattu kahteen kertaan. Ensimmäisen kerran luultavasti pian kuoleman jälkeen ehkä Kiteellä tai Peräseinäjoella? (Pappi arveli kirjeessään että ruumis on haudattu Kiteelle) Toisen kerran hänet on haudattu sankarihautaan Peräseinäjoella vasta keväällä 1942 kuten oheinen kutsu hautajaisiin kertoo, maaliskuun 15. päivä 1942.
|
Väinön alkuperäinen hautakivi on tallella, harmaata graniittia.
Jatkosodan alussa oltiin tunnetusti kovin hyökkäyshenkisiä. Sotilaallinen suurvalta Saksa oli vielä voimissaan ja Saksan siivellä uskottiin voitavan tehdä melkein mitä vaan.
Väinön kuolema oli epäilemättä paapalleni Salamonille ja hänen vaimolleen Helkalle kova isku. Eipä se paljon lohduta vaikka lähetetään muistomitali ja kunniamerkki postissa.
On järkyttävä ajatella että olen elänyt jo liki 33 vuotta kauemmin kuin Väinö-setä. Väinö kuoli 23 vuotiaana ja minä täytän pian jo 56 ajastaikaa. Ihan hävettää olla näin pirun vanha? Enkä ole vieläkään saanut yhtään kunniamerkkiä. Tosin eihän Väinökään sitä eläessään saanut.
|
MUN-projektin jutussa siteerattu Peräseinäjoen sotaveteraanien muistokirja kertoo lyhyesti Väinön tarinan muiden joukossa. Väinön toinen nimi tosin on Mikael eikä Viljam. Väinö ehti olla asepalveluksessa kokonaista 19 kuukautta eli yli puolitoista vuotta.
Sama kirja paljastaa myös että Peräseinäjoella on ollut pienehkö vanha kirkko jo 1700-luvun lopulla.
| ||||
Uudehko runsaasti kuvitettu havainnollinen kirja "Sotatoimet" kertoo että Vaasan sotilasläänissä perustettiin divisioona 19. Tämän 19. divisioonan jalkaväkirykmentteihin lukeutui Etelä-Pohjanmaan itäisessä suojeluskuntapiirissä perustettu JR 16 johon Peräseinäjoen miehet kuuluivat. Jalasjärviset naapurikunnasta taisivat olla saman divisioonan Jalkaväkirykmentti 58:ssa eli kuuluivat JR 58:aan.
|
19. divisioona kuului Karjalan Armeijaan ja seitsemänteen armeijakuntaan. Kartat näyttävät miten 19. D pyrki etenemään Kiteeltä rajan yli kohti Sortavalaa, Laatokan rantaan.
Neukkujen asemat olivat vahvasti linnoitettuja, vastarinta oli yllättävän kovaa eikä tavoitteeseen päästy suoraan. Vastassa oli Neuvostoliiton Puna-armeijan 168. divisioona. Läpimurto rintamassa tapahtui hiukan pohjoisempana, Jänisjärven suunnalla.
Peräseinäjoen sotaveteraanien kirja ei valitettavasti kerro Väinön tarkempaa yksikköä. Täytyi kaivaa se esiin kaatuneiden muistosivuston tietokannasta netistä osoitteesta Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet. Siinä joukko-osastona on II/JR16 eli Väinö kuului rykmentin toiseen pataljoonaan. Komppanian numeroa en ole löytänyt. Väinön lähettämään kirjeeseen merkitty joukko-osastokoodi 7021 voisi sen paljastaa?
Kuolinpaikkana on yksinkertaisesti Kangaskylä, eikä Kitee. Niin noh, Kangaskylä jäi rajan taakse, joten vaikea kai sitä enää on nimittää Kiteen Kangaskyläksi.
|
"Kielletyt kartat ; Karjala 1928 - 1944" esittää myös Kangaskylän ympäristön kartan vuodelta 1941 mittakaavassa 1:100'000. Jo kirjan kannessa poseeraa kutsuvasti Sortavalan kaupunki Laatokan rannassa.
Karttanimi Kangaskylä näkyy hiukan heikosti rajan tuntumassa melko pienikokoisen Kangasjärven koillispuolella. Alueen maastossa näkyisi olevan huomattavaa korkeusvaihtelua.
Jos noita kartan mittoja yrittäisi hiukan paremmin visualisoida niin Kangasjärven halkaisija on kartalla luokkaa 2 cm eli luonnossa 2 km. Tätä hiukan isomman Säynäjärven rantaan entisestä Kiteen Kangaskylästä on noin 7 km.
|
Seinälle kehystetty Väinön isohko kuva pistää vielä miettimään. Sitä on retushoitu rinnuksilta. Se ei kuitenkaan mielestäni ole paras kuva Väinöstä.
Pienellä etsimisellä löytyy ryhmäkuva josta kehystetty kuva luultavasti on osasuurennos. Negatiivi siihen luullakseni on tarvittu. Miksiköhän sellainen vaiva, kun parempiakin kuvia ehkä oli käytettävissä? Onko tämä jonkinlainen perheiden yhteisprojekti?
Olisiko kuvassa saman kylän poikia tai kaveruksia jotka menehtyivät tuolloin 18.7.1941 Kiteen Kangaskylässä? Ehkä sitä voisi vielä koettaa selvitellä Peräseinäjoen sotaveteraanien kirjan kuvista. Aika vaikeaa taitaa tosin olla. Harvapa näitä kai enää muistaa, yli 70 vuoden takaisia asioita.
Seuraavassapa kuitenkin on pääasiassa em. tietokantaan tukeutuva näkemykseni Kangaskylässä tuona päivänä kuolleista peräseinäjokisista. Kaikista ei ole kuvaa. Kuolihan siellä myös mm. pari alavutelaistakin. Usea oli naimisissa ja lapsiakin oli. Joukko-osaston ilmoittamisessa on vaihtelua. Joillekin on ilmoitettu komppania ja joillekin vain pataljoona? Toisen pataljoonan miehiä kuitenkin kaikki, koska komppaniat 5. - 7. kuuluvat II pataljoonaan? Pienet virheet ja eroavuudet lähteiden välillä ovat tällaisessä yhteydessä aivan tavallisia.
| Nimi | Syntymäaika | Ammatti | Sotilasarvo | Joukko-osasto | Huom. | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hupila | Sulo Iisakki | 03.08.1913 | maanviljelijä | korpraali | II/JR 16 | Pjoen veteraanien kirja ei mainitse? |
| Kangasniemi | Jouko Kustaa | 18.04.1918 | kauppa-apulainen | korpraali | II/JR 16 |  |
| Laitamäki | Eino Samuel | 16.01.1903 | nahkuri | sotamies | 6./JR 16 |  |
| Lähteenmäki | Erkki Johannes | 21.01.1915 | suutari | sotamies | 6./JR 16 |  Syntynyt Vesilahdella? |
| Perälä | Kaappo Viljami | 29.08.1908 | maanvilj. poika | kersantti | 5./JR 16 |  Syntymäkuukausi helmi- vaiko elokuu ? |
| Petäys | Väinö Mikael | 08.05.1918 | talollisen poika | sotamies | II/JR 16 | kts. yllä |
| Pikkumäki | Yrjö Salomon | 10.06.1912 | talollinen | sotamies | 5./JR 16 |  |
| Rajala | Martti Johannes | 21.09.1917 | maatyömies | sotamies | 5./JR 16 |  |
| Uusitalo | Arvo Leonard J. | 03.07.1916 | maanviljelijä | sotamies | 5./JR 16 |  |
| Ylimys | Viljo | 06.10.1914 | maanviljelijä | sotamies | 5./JR 16 |  Tietokannan 08.07.1941 virhe? |
Taulukkoon selvennyksenä vielä seuraavaa:
