Paska lentää Raumalla ja banjot soi

Edellinen Seuraava

Turhautuneena työttömänä opiskelijana häädön ja ulosoton edessä tarkoitukseni oli varsinaisesti tässä jutussa kuvailla sitä miten lintujen paska lentää ilmassa Rauman kaupungissa. Lokit ovat äskettäin saaneet poikasia joita koettavat parhaansa mukaan "puolustaa" ohikulkijoilta ja vuosien varrella pulut ovat olleet joidenkin kiusana erikoisesti vanhassa kaupunginosassa. Pulunpaskasta voi saada papukaijakuumeen eikä silloin ole kivaa.


Haa, tuore patsas taidemuseon edustalla

Satuin kuitenkin paikalle lauantaina 19.07.2014 noin puoli tuntia ennenkuin Rauman taidemuseon edessä oli määrä paljastaa Kerttu Horilan uusi raumalaishenkinen veistos, joten pistetäänpä aluksi juttua siitä.

Arvaan että veistos on saman tyylinen kuin Maire joka viime kesänä päivysti melko tarkkaan tällä samalla paikalla Raumalla (kuvattu jutun #228 keskivaiheilla) ja oli myös mm. tänä keväänä Porissa Eetunaukiolla (kuvattu jutussa #260).

Veistoksen nimelle Rauma Flikk täytynee koettaa tarjota hiukan selitystä vaikka en olekaan alkuasukas. Tuo ilmeisesti koettaa olla Rauman murretta - tai ehkä fundamentalistien mielestä jopa Rauman omaa kieltä - jossa sanat lyhentyvät lopusta yleiskieleen nähden. Yleiskielisemmin nimi olisi "Rauman Tyttö", huomatkaa genetiivi. "Rauma" perusmuodossa on paikkakunnan omall giälell pelkkä "Raum" ja vasta sanan genetiivimuotoon tulee loppuun a-kirjain.

Arvattavasti se on lämpimän näköinen mutta normaaleissa sääoloissa fyysisesti kylmä tyttö istumassa tukevatekoisella penkillä elävän näköisin silmin ja laukku vieressään.

En juurikaan koskenut neitseelliseen veistokseen joka oli pitsinauhalla sidottu kankaan piiloon. Pitsiviikko lie alkamassa. En kopeloinut flikan muotoja. Hiukan vain siirsin kangasta kyltin edestä pois että teksti näkyy paremmin. Paikalle tuotiin juuri penkkejä paljastustilaisuuden yleisöä varten.

Kyseessä ei siis suinkaan ole mikään palsamoitu muumio tai säälittävä kidnappauksen uhri joka sidottuna sokkona odottaa tulevaa synkkää kohtaloaan, vaan ihan taideteos, paljastamista vaille valmis. Korkeakulttuuria. Tai sitten populaarikultturia, en pysty tekemään niiden välillä selvää eroa.

Rauman Flikan vieressä penkillä olevaa pehmeältä nahkalta näyttävää laukkua kuitenkin koputtelin ja totesin sen olevan tukevaa tekoa. Onkohan laukun sisällä teräsbetonia? Tätä laukkua ei mopopoika ohi ajaessaan pystyne mukaansa nappaamaan.

Kuvaajan kannalta huonoa on se että Aurinko paistaa paikalle vasta illalla. Talvella veistos jää jatkuvasti varjoon, mutta tuskin hän tuossa taivasalla enää talvella istuskeleekaan. Oletettavasti hänet evakuoidaan pakkasten alta suojaan sisätiloihin.

Luultavasti saan tähän jatkoksi myöhemmin vielä kuvia myös paljastetusta patsaasta. Toivottavasti kontrastit eivät siinä ole aivan näin suuret. Pinkki kangas on häiritsevän vaaleaa suorassa auringonpaisteessa.

Ja niin verhon takaa paljastui kesäisen värikäs veistos

Paljastettua veistosta täytyi kuvata vielä samana iltana, sillä aamulla se olisi ollut varjossa. Kuvaus tapahtui iltaseitsemän aikaan eli noin kello 19 kesäaikaa. Tämä vastaa suunnilleen paikallista tosiaurinkoaikaa 17:30. Aurinko paistoi tuolloin lähes suoraan pitkin Kuninkaankatua kauppatorin itäpuolella.

Patsaan nimikyltti on kerrankin kunnollista luettavaa tekstiä. Mairen kyltin lukemiseen tarvittaisiin pyyhkäisyelektronimikroskooppia (SEM) käyttävä apteekkari (joka osaa tulkita epäselvää käsialaa).

Veistoksen silmissä mustuaisten vieressä olevien pienten vaaleiden täplien lie tarkoitus saada näyttämään siltä että tytöllä on pilkettä silmäkulmassa? Flikka epäilemättä on käyttänyt huulipunaa. Hyvässä lihassa tuo vielä näkyy olevan.

Tästä kauniimman sukupuolen edustajasta ei olisi oikeutta käyttää valtakunnan pohjoisosassa suosittua leikkipuhetta "Ei mikään kirkkoreki, mutta vielähän tuolla ajelisi". Tyttö ei näytä irrallisten sukupuolisuhteiden välikappaleelta, vaan on kuin hänet voisi suoraan tuosta taluttaa alttarille, kesämorsian. Moitteettoman säädyllinen ja tiukimmatkin evankelisluterilaisen kirkon normit ja kriteerit täyttävä, epäilemättä.

Toki on myös todettava että nuorison silmissä Rauma Flikk saattaa näyttäytyä erilaisena. Jos olisin 40 vuotta nuorempi eli 15 vuotias niin tämä ei ehkä olisi sitä ikäluokkaa jota lähestyisin esim. suvunjatkamistarkoituksessa. En välttämättä sen ikäisenä olisi nimittänyt tätä Flikkaa tytöksi.

Ihmettelen vaan onko patsas pronssia, eikö se olekaan keramiikkaa? Olen jatkuvasti näillä sivuilla tuputtanut jostakin päähäni tarttunutta tietoa että Kerttu Horila on nimenomaan keramiikkataiteilija. Onko minut aivopesty?

Anteeksi maalaisuuteni jos olen ollut väärässä. Mutta toisaalta Volvon pääjohtajakin on sitä mieltä ettei asiakkaan tarvitse tietää onko auton moottorissa 4 vaiko 5 sylinteriä, joten tekniset yksityiskohdat voinee yleensä skipata peer-to-peer-viestinnässä?

Paljastuksen jälkeen veistos oli kukitettu. Rauma Flikan laukussakin oli kukka jota siinä ei taatusti ollut ennen paljastustilaisuutta.

En yrittänytkään ehtiä paljastustilaisuuteen klo 17. Puolentoista tuntia sen jälkeen paikalla oli vielä ainakin kymmenkunta ihmistä eikä heillä näkynyt erikoisempaa kiirettä mihinkään olevan. Yleinen tavoite oli kuvata itsensä tai ystävänsä istumassa penkillä veistoksen vierellä. Siinähän on hyvää tilaa istua.

Samana päivänä, lauantaina 19.07. ilmestynyt paikallinen ilmaisjakelulehti on myös huomioinut tapauksen raumankielisessä erikoisnumerossaan. Lehden kuvassa näkyy taiteilija itse. Minulle henkilökohtaisesti tosin ei aukene väite että patsas esim. lohduttaisi ketään. Kuunteluun sillä sensijaan varmaankin on valmiudet. Ainakaan se ei väitä vastaan.

Ainoastaan makuasioista pystyy kiistelemään, mutta mielestäni Mairen sääret ovat paremman näköiset vaikka Maire vaikuttaa hiukan vanhemmalta kuin tämä Rauma Flikk hymykuoppineen. Ettei vain tytön jalkoihin (raumangiälell flika gonteihi) olisi kehittymässä suonikohjuja? En tosin ole mikään naisten iän asiantuntija. Eihän ikää saa naiselta edes kysyä. Toki minulle naisen suonikohjuisetkin koivet kelpaavat, en ole ikärasisti.

Joku vanha irstaileva pukki (en minä!) voisi saada päähänsä mennä paikalle kurkkimaan josko Rauma Flika hamosen alta tai kaula-aukosta avautuisi joitakin herkullisia näkymiä. Voin kuitenkin kertoa että olen tutkivan journalismin parhaiden, eettisesti kestävien perinteiden mukaisesti tutkinut asiaa viileän objektiivisesti ja vakuutan että sellainen sexymatkailu olisi turhaa. Veistos kuvaa tässä suhteessa korkeintaan luodinkestävällä haarakiilalla varustettujen sukkahousujen eroottista huomioarvoa. Aurinkokin paistaa sinne huonosti, joten tässä toteutunee hyvin se hauska mutta närkästynyt verbaalinen heitto että "... [tunge se sinne] ... minne päivä ei paista!".

Penkin takaosassa olevista nimistä päätellen sponsoreita on pitkä jono. Penkillä oli poutapäivänä vettä patsaan vieressä, joten patsas lie ollut tuossa jo joitakin päiviä? En tiedä paljonko se painaa penkkeineen, mutta luulen että kaksi miestä ei sitä kauas kantaisi.

Raumalle "tullin kautta tulleena" täytyy mainita että lähellä taidemuseota ja tuota Vanhassa Raumassa sijaitsevaa uutta veistosta on "Porintulli" jonka kautta Porin suunnasta ilmeisesti on perinteisesti tultu Raumalle.

Kansalaisen arkielämän rasitteita

Tullin kautta olen myös lähdössä, häädön säestyksellä. Valitettavasti opiskelija-asunnon saaminen Porista on vaikeaa, varsinkin kun on ulosottoon liittyvä maksuhäiriö ja vuokrarästejä. Olen jonottanut asuntoa jo kuukausia. Sikäli voi käydä niin etten sittenkään toistaiseksi pysty jatkamaan opiskelua Porissa. Opiskelu sinänsä onnistuisi, mutta miten pystyisi asumaan ja kulkemaan? Todennäköisesti on muutettava isältä perittyyn mökkiin Seinäjoen haja-asutusalueelle, 30 km päähän kaupungin keskustasta. Mökki on jo ulosotossa, mutta toistaiseksi voin sinne muuttaa. Se on oikea kotini ja sen puolustamisen katson hätävarjeluksi. Kotiani vastaan hyökkäävältä kaivan vaikka silmänmunat ulos päästä.

Sieltä isän mökiltäkin voinen vielä jonkin aikaa hakea vuokra-asuntoa Porista, mutta eihän opiskeluoikeus ilman opintosuorituksia ikuisuuksiin asti säily. Sen menettämisen jälkeen tarve porilaiselle asunnolle on paljon pienempi. Ammattikorkeakoulussa on kielissä 75% läsnäolovelvollisuus. Ainakaan tuotantotekniikan laboraatioita ei voi tehdä etätyönä lainkaan. Tentteihin osallistuminen ja auttava selviytyminen niissä voisi eräissä oppiaineissa riittää opintopisteiden hankkimiseen, mutta tentteihin voi olla aivan yhtä mahdotonta osallistua kuin luentoihinkin ellei ole asuntoa paikkakunnalla tai rahaa ja kulkuneuvoa käytettävissä liikkumiseen ja yöpymiseen.

Minulla kylläkin on ensimmäiseltä lukuvuodelta ansaittuna 24 opintopistettä enemmän kuin vaadittu 55 opintopistettä, joten en ehkä tarvitsisi tulevalle syyslukukaudelle eli Jouluun mennessä montaakaan lisäpistettä että täyttyisi se ehto jonka työkkäri asettaa omaehtoisen opiskelun tukemiselle työttömyysetuudella. Ehkä kuukaudessa ehtisi 6 opintopistettä lisää eli parin kurssin tentit hyväksyttyinä minimiarvosanoin? Sikäli voisi ääritapauksessa riittää jos saisin Porista opiskelija-asunnon viimeistään marraskuussa? En tosin ole varma säilyisikö opiskeluoikeus sillä tavalla. Jos esim. lujuusopissa on välitentti ennen syyslomaa niin voiko joululoman alla edes osallistua lopputenttiin jos ei ole välitenttiä suorittanut?

Jokin porsaanreikä pitäisi löytää että selviytyisi jatkoon, nippa-nappa ja niukin-naukin. Onneksi opintopisteet ja arvosanat ovat eri asioita. Jos saa kurssista hyväksytyn arvosanan (eikä hylättyä tai arvosanaa 0 - eli nolla - viitoseen ulottuvalla asteikolla) niin kuuluu saada kaikki sille kurssille jyvitetyt opintopisteet. Tietotekniikan perusteet -kurssista olisi pitänyt saada 3 opintopistettä, mutta sen hyväksytysti suorittamalla sai vain 2 opintopistettä. Noh, mitäpä tuosta. Hyväksytystä suorituksesta kuuluu joka tapauksessa saada opintopisteet, vaikka tulisi hyväksytyksi kuin korkeushyppääjä vatsa rimaa hipoen. Jos rima ei putoa niin suoritus on hyväksytty ja pisteiden kuuluu ropista laariin.

Työkkäri ei sentään pysty minulta ottamaan opiskeluoikeutta pois, se asia ratkeaa koulussa. Täytyy koettaa selvitellä asiaa. Työkkäri pystyy ottamaan pois vain työmarkkinatuen eli ne rahat. Itse olen opiskeluoikeuteni ansainnut, hakenut kouluun, tullut hyväksytyksi, läpäissyt tenttini ja ansainnut opintopisteeni. TE-keskus ei ole sitä minun puolestani tehnyt.

Hyväksilukuja en erikoisemmin voi saada. Joku ohjelmoinnin peruskurssi voisi soveltua hyväksiluettavaksi sillä perusteella että olen 10 vuotta ammattimaisesti toiminut ohjelmoijana ja ohjelmistosuunnittelijana. Se ei kuitenkaan ratkaisisi mitään, opiskelun jatkomahdollisuudet eivät ole siitä kiinni.

Pakkohan tätä kuitenkin on yrittää kun ei muutakaan ole. Yritän löytää keinon jolla opiskelua voisi jatkaa vielä toisen vuoden. Hyvistä arvosanoista ei enää voi olla kysymys, vaan tavoite on opiskeluoikeuden säilyttäminen vaikka rimaa hipoen. Kieliopinnoille tämä ei tiedä hyvää koska niissä pitäisi osallistua lähiopetukseen. Kolmannesta opintovuodesta tulisi joka tapauksessa vaikea, koska en voi saada opintolainaa. Ilman työpaikkaa Porissa tai ainakin osa-aikatyötä seinä nousee pystyyn viimeistään vuoden kuluttua. Tutkintoon asti tarvittaisiin vielä ainakin neljäs vuosi opiskelua. Ongelmat eivät siis maailmasta lopu jatkossakaan.

Kielten peruskursseilla on mahdollista hyödyntää olemassaolevaa kielitaitoa käyttäen AHOT:tamista eli "Aikaisemmin Hankitun Osaamisen Tunnistamista", jolloin läsnäolovelvollisuutta ei sillä tavalla lähiopetuksessa olisi. Tentit pitäisi kuitenkin tietysti joskus suorittaa. Minulla olisivat ajankohtaisia lähinnä työelämä-tason kielikurssit ja luulenpa että niiden AHOT:taminen voisi olla hankalampaa.

On olemassa sellainenkin kuin opintososiaalinen luotto, jota voisi anoa sosiaalitoimistosta jos ei saa työmarkkinatukea. Kolmannelle opiskeluvuodelle sitä voisi yrittää kun ei saa työmarkkinatukea eikä opintolainaa. Lainarahaa joka on tarkoitus maksaa takaisin. Opintososiaalisen luoton saaminen eräänlaisena vaihtoehtona opintolainalle voisi kuitenkin olla aika teoreettista. Kokemuksesta tiedän että sosiaalisen luoton hakeminen on jokseenkin toivotonta. Sosiaalista luottoa ja opintososiaalista luottoa ei sosiaalitoimistossa erikoisemmin mainosteta. He haluavat pitää nämä mahdollisuudet mahdollisimman tarkoin piilossa ja pystyvät käytännössä estämään esim. viivyttelemällä käsittelyä loputtomasti. Näitä täytyy itse ajaa erittäin aktiivisesti ja myös onnekkaasti jos aikoo jotakin saada. Pidä puoliasi, sillä kukaan muu ei sitä sinun puolestasi tee.

Työtä olisi Poristakin vaikea saada ja ilman vuokratakuuta muuttaminen on lähes mahdotonta. Hyvin ovat rikkaat tässä yhteiskunnassa etunsa valvoneet. Koko väkivaltakoneisto on heidän käytettävissään. Laki ja oikeuslaitos tarjoavat rikkaille mahdollisuudet lähes mihin tahansa ja he voivat nimittää sitä oikeudeksi.

Aion kuitenkin selviytyä olemassaolon taistelussa. Isäni pystyi talvella asumaan mökissään, joten minäkin pystyn. Kyläkauppa on lopettanut (korjaus: kyläkauppa toimii vielä!) ja kirkonkylään on matkaa noin 8 kilometriä. Linja-autot eivät siellä enää kulje. Kulkuneuvona on lähinnä vain apostolinkyyti, polkupyörä ja ehkä joskus harvoin taksi mahdollinen, mutta minä selviydyn. Olen lujaa tekoa, olenhan syntyperältäni etelä-pohjalainen. Opiskelun jatko ei välttämättä toteudu tällä erää, mutta siltikään en heitä pyyhettä kehään kuin joku nuutunut nyrkkeilijä, tai ehkä hänen epätoivoinen valmentajansa.

Tavoite oli saada Porista terveyspalveluita syksyllä. Tarvitsen seurantaa jutussa #266 mainitun sisätautiongelman vuoksi, verikokeita ja sen sellaista lääkärissä kulkemista. Kovin lyhyellä varoitusajalla sellaisia aikoja ei voine saada. Tämä olisi edellyttänyt Poriin muuttamista. Samana vuonna voi terveyspalveluiden paikkaa muuttaa vain kerran. Haluaisin olla syksyllä Porissa opiskelemassa mutta näillä näkymin terveyspalvelut olisivat loppuvuonna Seinäjoella. Käytännössä voin joutua terveyspalveluiden ulkopuolelle, mutta sille ei enää voi mitään. Lääkkeitä sentään on pitkäksi aikaa. Opiskelun kannalta Kihniänkylä on väärä paikka asua, kun taas terveyspalveluiden suhteen Pori on väärä paikka opiskella syksyllä. Mä sulle luvannut en ruusutarhaa, sanaili vanha renkutus. Jos elämästä irroittaa elämän, niin mitä jää jäljelle? Voiko elämää elää ilman että elää sitä?

Mutta kaikesta huolimatta : Minä tulen vielä ("I'll be back") kuin Raaka-Arska Mustaneekeri (Arnold Schwartzenegger) eli Kalifornian kuvernööri. Hasta la vista, beibi!


Kakkalinnut lomailevat heinäkuun helteellä

Mutta kaupungin (puolikesyistä) linnuista oli varsinainen tarkoitus kirjoittaa. Niiden aineenvaihdunnan varalta on tehty eräitä järjestelyjä.

Linnut sinänsä voivat olla aivan mukavia elukoita, ainakin pitemmän matkan päästä.

Eräät ovat kokeneet varsinkin kaupungin kyyhkyset eli pulut ongelmallisiksi. Luulen että tilanne on kuitenkin siitä kehittynyt parempaan suuntaan.

Heinäkuun helteillä monet pulut ja naakat varmaan löytävät parempaakin tekemistä kuin nuokkua Vanhan Rauman räystäillä, joten tilanne ei nyt voine olla huonoimmillaan.

Eräille räystäille on sijoitettu strategisesti piikkejä niin ettei pulu siihen pysty laskeutumaan. Linnulle ei jää tilaa piikkien väliin eikä se pysty seisomaan lähes pystysuorien piikkien päällä.

Naakathan ovat jopa rauhoitettuja eläimiä, mutta eipä niillekään ole mitään velvollisuutta tarjota mitään oleskelupaikkaa.

Lokkeja ei näissä oloissa paikalla näkynyt. Lokit eivät juurikaan Vanhan Rauman räystäillä notku. Pesimisaikaan ne toki valitsevat hiljaiselta vaikuttavan paikan munimiseen ja kokevat puolustaa jälkikasvuaan munien kuoriutumisen jälkeen.

Varsinkin kauppatorin uudehko katos on puluntorjuntakomppanian taidonnäyte ja sitä täytyy vielä kuvata.

Torin katoksen alapinta on peitetty kattavasti verkolla ja näin poistettu lintujen käytöstä mukava istuskelualusta.

Eräisiin katoksen keskeisiin paikkoihin on vedetty vaijeri niin että pulu ei pysty siinä istuskelemaan ja tekemään tarpeitaan toriyleisön niskaan tai kauppatavaran päälle.

Tämä kaiketi on torin ympäristössä perusteltua ja tarpeellista.

Torilla myydään ruokatarvikkeita kuten kalaa ja monenlaista muutakin. Syötävän haju houkuttee paikalle siivekkäitä. Ihmisten ja lintujen näkemykset elintarvikehygieniasta poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Linnut voivat myös hakea paikalta suojaa kylmillä, kosteilla ja tuulisilla ilmoilla. Jossakin niidenkin täytyy asua.

Katoksen rakenteet sinänsä ovat jo melko hyvin linnuilta suojaavia, mutta niitä on täytynyt myöhemmin täydentää entistäkin lintuvihamielisemmiksi. Rakennustyylillä voi paljonkin vaikuttaa siihen pystyvätkö kaupunkilinnut oleskelemaan rakennelmassa. Erikoisesti jos rakennelmassa on paljon ulkopinta-alaa ja katettua mutta ulkoilmasta seinillä sulkematonta tilaa kuten tuollaisessa katoksessa. Voisi olla omanlaisensa optimointitehtävä rakentaa sellainen torikatos joka mahdollisimman hyvin jo kantavissa rakenteissaan, ilman mitään lisäverkkoja, piikkejä ja vaijereita toteuttaa pulunpaskasuojauksen, mutta epäilemättä siitä tulisi lisää kustannuksia tavanomaiseen nähden.

Kanaalin rannassa on tänä kesänä näkynyt hanhia, mutta ne eivät sentään pyri torille. Sorsat tyytyvät myös mm. kanaalin antimiin. Tiiroja ja meriharakoita näkyy toisinaan ja tietysti joku päivystävä varis kököttää vartiopaikallaan. Jotkut haluavat nimittää kaupungin lintuja ilmaiseksi puhtaanapitolaitokseksi, mutta asialla on kaksi puolta. Kyllähän linnut iskevät ulkona hanakasti esim. avoimiin roskakoreihin jos siellä on jotakin aromikasta sisältöä saatavissa ja levittävät roskat ympäriinsä.


Niin, nämä ovat vain satunnaisen ohikulkijan tuokiokuvia Raumalta. Eivät ihan aitoja "raumlaissi jaarituksi", mutta tullin kautta tulleen siirtotyöläisen mietteitä ja havaintoja.

Katkeruuteenkin tunnen olevan aihetta, sitä en kiellä. Olen sentään ollut raumalainen veronmaksaja lähes 35 vuotta ja nyt minua on kohdeltu kuin vierasta sikaa.

Talouteni kannalta talvi ja kevät olivat kriittisen tärkeää aikaa. Pankistahan rahaa saavat vain sellaiset jotka pärjäisivät ilmankin, mutta sosiaalista luottoa pitäisi saada inhimillisemmin ehdoin. Sain vihdoin helmikuussa suurella vaivalla varattua Rauman sosiaalitoimistosta ajan sosiaalisesta luotosta keskustelemiseen (kirjalliset todisteet löytyvät siitä). Se on lainarahaa, eikä mikään lahja. Sosiaalisella luotolla olisi ollut ratkaiseva merkitys. Takaisinmaksuvaraa laskelmaan jäi lisäverojen yms. jälkeenkin, vaikka pahantahtoinen sosiaalityöntekijä parhaansa mukaan yritti sen estää. Myönteisen päätöksen olisi sikäli pystynyt tekemään, siihen ei olisi ollut estettä. Sillä rahalla olisin selviytynyt vuokrarästeistä ja välttänyt ulosoton sekä maksuhäiriön. Olisin säilyttänyt oikeuden opintolainan valtiontakaukseen eli olisin jopa voinut saada opintolainaa kolmannelle opiskeluvuodelle.

Liki puoli vuotta myöhemmin täytyy todeta ettei sosiaalisesta luotosta vieläkään ole edes valituskelpoista päätöstä. En voi siis virallisesti edes valittaa siitä kielteisestä päätöksestä jonka henkilökohtaisen vihollisen tavoin käyttäytyvä sosiaalityöntekijä todellisuudessa ilmoitti tuolloin helmikuussa kolmen sekunnin miettimisen jälkeen. Käytännössä minua on estetty hakemasta ja saamasta sosiaalista luottoa puolen vuoden ajan ja pidän tällaista julkisen viran haltijalta käsittämättömänä viran hoitona. Laki vaatii viranomaista noudattamaan hyvää hallintotapaa. Henkilökohtainen vastenmielisyys ei saa virkatehtävissä vaikuttaa. Minun oikeustajuni puitteisiin ei mahdu puolen vuoden mittainen käsittelyaika. Sosiaalista luottoa hakeva ei todellakaan tee sitä huvikseen, vaan silloin on selkä taloudellisesti seinää vasten ja kriittiset hetket käsillä. Epäilemättä Rauman sosiaalitoimessa on toimintaa haittaavia sisäisiä ongelmia, mutta ne eivät ole minun vastuullani, en ole asiakkaana velvollinen niitä ratkaisemaan.

Kaikkien veronmaksajien edun nimissä koen jopa velvollisuudeksi valittaa tästä heti kun se on mahdollista. Ensin täytyy nimellisesti valittaa kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle, joka epäilemättä on sosiaalipalveluiden johtajan talutusnuorassa, mutta sen jälkeen voin kertoa Turun hallinto-oikeudelle miten raumalaista veronmaksajaa on voitu kohdella sosiaalista luottoa haettaessa. Kerron sen oikein mielelläni julkisesti kaikille jotka haluavat kuunnella, nimien kanssa. Kaikki sosiaalialan palvelutehtävissä olevat henkilöt eivät välttämättä sovellu juuri niihin tehtäviin parhaalla mahdollisella tavalla. Jokin muu homma voisi heille olla sopivampi, esimerkiksi HYLÄTTY-leimojen hakkaaminen erilaisiin anomuksiin ja hakemuksiin pienessä pyöreässä pehmustetussa kopissa joka on suljettu ja lukittu ulkopuolelta.

Sosiaalitoimistolla on edelleen sellainen perusasenne että työttömän kuuluisi vain passiivisena makoilla sohvalla ja kitata kaljaa. Jos yrität jotakin muuta niin täytyy rankaista. Köyhien täytyy pysyä köyhinä. Sosiaalitoimisto käytännössä ajaa horjuvan talouden umpikujaan eikä halua jättää selviytymisen mahdollisuutta. Asiakas on aina väärässä jos anoo rahaa muuhun kuin olueeseen. Yhteiskunnallisesti sosiaalitoimiston toiminta vaikuttaa aika kielteiseltä ja näköalattomalta. Luulisi että edes sosiaalitoimessa olisi mahdollisuus katsoa elämän kokonaisuutta ja pyrkiä pitemmällä tähtäimellä myönteiseen kehitykseen, mutta ei. Heidän palkkansa juoksee samalla tavalla riippumatta siitä miten asiakkaan käy. He voivat menestyä niin että asiakas menehtyy. Minusta sosiaalialalle pitäisi tehdä ihan oikea uudistus koska nykyinen systeemi toimii lähinnä vain välikäsien hyväksi. Työllistävä vaikutus kohdistuu vain sosiaalityöntekijöihin jotka hyötyvät kriisiyttämällä asiakkaiden talouden.


Maire voi Porissa aivan hyvin

Seuraavana maanantaina 21.07. kävin Porissa toteamassa että Maire vaikuttaa edelleen olevan OK siellä Eetunaukiolla penkillään istuskellen.

Kuvat on otettu noin puoli tuntia ennen paikallista todellista aurinkoajan mukaista keskipäivää. Hellepäivä ukkosten ja sadekuurojen jälkeen.

Huomattavan karulta kai Maire näyttää verrattuna paljastustilaisuudessa kukitettuun Rauman Flikkaan, mutta onpa Flikkakin ilman niita juhlakukkiaan ihan eri näköinen. Normaalisti patsaissa ei ole kukitusta.

Jos jostakin saan vielä valittaa niin minun makuuni näillä Kerttu Horilan naisilla on häiritsevän isot kädet. Naisen käsien pitäisi olla pienemmät. Lisäksi isommat tissit ja puvun kaula-aukko avarampi.


Galleria