Edellinen | Seuraava |
"Jylisevät kaviot" on aivan lupaavan tuntuinen lännenkirjan nimi. Kokonaisvaikutelmaa hiukan häiritsee se että kirjan kannessa runsaslukuisina kuvatut biisonit ovat sorkkaeläimiä. Biisoneiden kaviot eivät voi jylistä koska ne eivät ole kavioilla varustettuja eläimiä.
Mutta piru vie, ellen saa tänä kesänä 3D-vankkureitani kunnolla liikenteeseen, niin minua saa syksyllä vapaasti nimittää munapääksi. "Munapää" oli jokseenkin pahin haukkumasana jota muistaakseni Jalasjärven Jylisevältä kotoisin oleva koulutoverini Antti Ahonen käytti verbaalisessa ilmaisussaan. Taisimme oikeastaan ensimmäisen kerran tavata jossakin kansakoululaisten laulutapahtumassa Vilholassa joka kai jo silloin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa oli Jalasjärven entinen kunnantalo.
|
Paljon muutakin lukemista olisi ja sitäpaitsi edessä on vielä koulun kesäkurssien loppurutistus. Materiaalien tutkimusmenetelmät ovat periaatteessa kiinnostava aihe, mutta luulenpa että siinä selviytymisessä minulla tulee olemaan vaikeuksia. Mathcad- ja säteily-kursseista kuvittelen vielä tässä vaiheessa - ennen tenttejä - selviytyväni. En kylläkään tule pyrkimään mihinkään ydinvoimalaan töihin. Poriin ei nimittäin tietääkseni olla rakentamassa ydinvoimalaa.
Luulenpa että kirjailijoista minun kohtaloni saattaa olla F.E.Sillanpää. Hänenkin varhaiselämäänsä nimittäin liittyy mylly. Hän näki lapsuutensa myllyssä hengen. Sellainen ihminen ei voi olla kokonaan väärässä. Vaikka ehkä hiukan hullu olikin. Tässä pähkähullussa maailmassa omasta pienestä hulluudesta on vain etua. Sillanpää oli syntyessään satakuntalainen eikä sieltä Hämeenkyröstä niin kovin pitkä matka Etelä-Pohjanmaalle ole. Tosin maakunta Satakunta on sittemmin kutistunut eikä Hämeenkyrö enää siihen sisälly.
|
Elämme omenapuiden kukinta-aikaa. Ohessa kuvatut omenapuut kukkivat Rauman Prisman parkkipaikalla. Kukkivat omenapuut ovat aina kuvaamisen arvoisia.
Kauas on pitkä matka, mutta koska haluan jo ajatella itseäni ainakin 25% insinöörinä, niin pistää miettimään että mistä aiheesta sen "insinöörityön" eli koulun päättötyön tempaisee joskus parin vuoden kuluttua. Ihan oikeita alan töitä on vaikea saada, sellaisia missä sitä voisi mielekkäästi valmistella. Niinpä tulee mieleen että voisiko työ olla täysin teoreettinen.
3D-grafiikka on äärimmäisen kiehtova aihe. Siinä on myös mukavasti haastetta, varsinkin jos ei aio käyttää valmiita ohjelmia, vaan haluaa tehdä ohjelmansa itse. Emme ole aivan niin kädettömiä kuin mitä Bill Gates kuvittelee. Asiaan voi liittyä monenlaista sovellusta ja sovelluksista toki täytyy olla kysymys. Grafiikka voi olla suunnittelun apuväline, havainnollistamiskeino ja erilaiset lopputuotteet voivat myös olla graafisesti vaativia esittää hyvin. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, joten jos suunnittelee hyvin kaksi niin se on yhtä kuin olisi tehnyt yhden kokonaan?
|
Toki pyrin siihen että ainakin jollakin tavalla voisin olla tekemisissä sellaisten seikkojen kanssa joilla on käytännön merkitystä. Virtuaalitodellisuus sinänsä on syvältä, Mariaanien haudasta. Ihmiselle tärkeimpiä ovat konkreettiset asiat, asuminen, eläminen, toimeentulo, ravinto, vaatetus, ymmärtäminen, viihtyminen, terveys ja hyvinvointi. Omassa yrityksessä pystyisi periaatteessa toteuttamaan melkein mitä tahansa, mutta se ei taloudellisesti onnistuisi velkarahalla.
Oma kokonaisvaltainen uskonto ja oma valtio (kuten mikrovaltio Myllynsaari eli Insulo de Muelejo) varmaan täyttäisi kaikki nuo kriteerit, mutta luulenpa että sellainen separatismi ei sittenkään sopisi insinöörityöksi. Se voitaisiin leimata terrorismiksi ja terrorismin torjunnassahan ei tarvitse noudattaa mitään sääntöjä. Ihmisoikeudet vaikenevat, lait vaikenevat, ihmisarvo vaikenee, sodan säännöt vaikenevat. Vaikka oikeasti on niin että yhden miehen terroristi on toisen vapaustaistelija.
Maigret-dekkareita on julkaistu kai kaikkiaan noin 70 ja ovathan ne mukavia kirjoja, vaikka herra komisario onkin varsin konservatiivinen arvomaailmaltaan ja maailmankatsomukseltaan. Vanhimpien Maigret-kirjojen alkuperä on kai jossakin 1930-luvulla joten asiaa ei sovi erikoisemmin ihmetellä. Poliisi voi sinutella prostituoitua, mutta ei ketään kunnollista ihmistä. Maigretin yhteiskunta oli nykyaikaan verrattuna hyvin selvästi luokkayhteiskunta.
|
En ole ihan niillä linjoilla että kaikki muu paitsi purjehdus olisi turhaa, mutta kieltämättä veneilyssä on jonkinlaista viehätystä. Omaan alalta vain teoreettisia taitoja ja kiinnostuskin on lähinnä teoreettista. Kiinteä ja liikkumaton mökki joen rannassa kuivalla maalla on oikeasti paljon mukavampi ja miksei turvallisempikin. Ei tarvitse alituiseen pelätä että koko höskä pyörähtää yöllä ympäri. Valtamerellä on aina vaarana että purjevene kaatuu tuulessa.
Venäjän tsaarit tahdon vihdoin oppia tuntemaan. Ovathan he olleet meille suomalaisillekin tärkeitä. Vladimir Putinista minun kirjani tosin eivät paljon kerro. Uutisista kuulemani mukaan suomalaiset pelkäävät Putinia ja suomenruotsalaiset aivan erikoisesti.
Kun ruotsinkieliset ovat tietääkseni keskittyneet maamme länsirannikolle niin vaikuttaa että Putinin pelko on sitä suurempi mitä kauempana hänestä henkilö sijaitsee maantieteellisesti. Tämä synkkaa hyvin yhteen jenkkien kuuluisan, vainoharhaisuutta muistuttavan sairaalloisen Putin-fobian kanssa. Katson täten todistetuksi että maantieteellinen etäisyys Vladimir Putinista lisää häneen kohdistuvaa pelkoa. Jos haluaa pelkonsa kuriin, kannattanee siis muuttaa lähemmäs häntä, vaikkapa Mikkeliin jossa asuva tyttö laulun mukaan tykkäsi kikkel ... eikun ... siitä mistä toisetkin.
Kaikki ei sentään ole aivan huonosti Raumallakaan. Kaupungintalon edustalla Ganalissa kylpevä kolmaskin Kerttu Horilan kesäveistoksen sulotar on taas pystyasennossa kesäkuun alkaessa. Edellisen jutun #263 lopussa olevissa kuvissa patsas oli selvästi kallellaan ja ehkä kaatumassa.
|
Hevoskastanjat ovat kukkiessaan puista komeimpia. Ne ovat inhimillisiä puita, lehdetkin kuin ihmisen käsi. Kesäkuun alkaessa hevoskastanjien kukinta on täydessä vauhdissa.
Olen yrittänyt tämän ohessa kuvatun kookkaan puun syksyllä maasta kerätyistä siemenistä istuttaa hevoskastanjoita Etelä-Pohjanmaalle. Kyllä ne itivät keväällä, mutta jänisten suihin ovat tainneet sittemmin päätyä.
Ohessa on kuva Peräseinäjoen Kihniänkylässä itäneestä hevoskastanjasta vuodelta 2010 ruotsalaisen sotilaskumpparin vieressä. Hevoskastanjan tunnusmerkilliset lehvät lie helppo tunnistaa.
Lähetin joskus korvauksetta juuri tuon raumalaisen puun siemeniä liki kilon paketillisen Oulun seudulle maahan istutettaviksi, mutta kuulemma ne eivät ole siellä itäneet. Tämä kontakti tapahtui suomi24-keskustelupalstan kautta. Kyseinen henkilö oli kertomansa mukaan syksyllä istuttanut siemenet sankoihin mutta seuraavana kesänä niistä ei hevoskastanjan ituja löytynyt.
Kannatettava ajatus sinänsä lahjoittaa syksyllä puistosta maasta kerättyjä hevoskastanjan siemeniä henkilöille jotka haluavat sellaisia istuttaa. En vaan tiedä onko raumalaisilla hevoskastanjoilla Oulun korkeudella suuriakaan mahdollisuuksia. Voi olla että kannattaisi etsiä pohjoisempana elävää kantaa. Talvi on sentään Rauman seudulla aika mieto joten raumalaisessa talvessa selviytyvä puu ei välttämättä selviydy pohjoisessa.
|
Eräs toinen raumalainen huomattava hevoskastanja ei kuitenkaan saanut tilaisuutta kukkia tänä kesänä.
Formian kivitalon, entisen elokuvateatterin, nurkalla kasvanut komea ja terve hevoskastanja oli pari viikkoa sitten leikattu aika rankasti sen jo ollessa lehdessä.
Mutta sekään hirmuteko ei nähtävästi riittänyt. Nyt sillä paikalla Posellin lähistöllä on pelkkä kanto.
Kyllähän Formian talo sinänsä aika hieno on, mutta ei aivan niin hieno ilman hevoskastanjaansa. Tämän kasvirääkkäyksen ja julmuuden johdosta vannon etten koskaan enää mene syömään La Bambaan. Enpä tosin ole siellä muutenkaan käynyt sen jälkeen kun se tuohon uuteen paikkaan muutti torin laidalta Pungla-Baltsarin talosta jota on hiukan kuvattu edellisessä jutussa.
Näillä main oli muutama vuosi sitten myös Pekko-elokuvistakin tunnetun porilaisen Timo Koivusalon ruokapaikka "Trattoria", mutta se kai on jo poistunut kuvioista. Olikohan sen paikka Formian talossa tuossa nurkan takana. Oheinen kuva Formian talo taustalla on kyseisen edesmenneen hevoskastanjan loiston päiviltä vuodelta 2009 ja näyttääpä siinä jo silloin olleen La Bamba.
Formian elokuvateatteria en pysty enää boikotoimaan koska se lopetti toimintansa muistaakseni joskus 1980-luvulla. Toinen samoihin aikoihin lopettanut vanha elokuvateatteri oli nimeltään Minerva. Sen rakennus Kalliokadun varressa on purettu ja paikalla on nyt mm. samanniminen lääkäriasema.
|
Kyllä Raumalla rumuuttakin riittää yllin-kyllin, vaikka sitä harvemmin tulee kuvattua. Sairaalan risteys on eräs erinomaisen ruma paikka.
Sitäpaitsi siellä sairaalan risteyksen lähellä on jotakin mätää maan alla. Usein nimittäin paikalla virtaa likaista, öljyisen tuntuista nestettä maan alta.
Aavistelen että tämä törky johtuu lähistöllä aiemmin sijainneesta rakennusliikkeen varastoalueesta. Ties mitä törkyä ovat siellä aikojen kuluessa yrittäneet kätkeä maan poveen. Johonkinhan ne ongelmajätteet, jäteöljyt ja kaiken maailman ruosteiset romut täytyy koettaa siivota pois kaupungin herrojen silmistä. Raumalla ei välttämättä kannata kaivella maata sillä voi löytyä yllättäviä ongelmia.