Edellinen | Seuraava |
Tulemme varmaankin saamaan maamme hallitukselta tänä vuonna muhkeat veronkorotukset, joten sen kunniaksi kannattanee tarkastella arvonlisäveron eli ALV:n määrän laskentaa. Harjoituksen aiheena on veroerittely verokannoittain. Olkoon meille esimerkin omaisesti annettu seuraava erä laskuja ja olkoon niistä laskettava veroerittely verokannoittain.
|
LaskuNro ALV-% Verollinen hinta -------- ----- ---------------- 12345678 22% 123,45 € 23456789 8% 12345,67 € 34567890 22% 1234,56 €
Jippo on siinä että laskujen verotonta hintaa ei ole ilmoitettu, ainoastaan verollinen hinta. Verollinen hinta sisältää jo veron. Verollinen hinta on verottoman hinnan ja veron summa. ALV-prosentin mukainen vero lasketaan nimenomaan verottomasta hinnasta.
Verokantoja eli ALV-prosentteja tässä pienessä esimerkissä on siis kaksi erilaista. Lopputulokseen haluamme kullekin erilaiselle verokannalle sen mukaisten laskujen yhteisen veron määrän seuraavaan tapaan.
Verokanta ALV € --------- -------- 8% ****,** 22% ****,** -------- ALV yhteensä: ****,** €
Veron voimme laskea seuraavalla kaavalla : ALVero = verollinenhinta / ( 1 + (100 / ALVprosentti) )
, joten laskuittain saamme tulokseksi centin tarkkuuteen pyöristäen:
LaskuNro ALV-% Verollinen hinta Vero -------- ----- ---------------- ------ 12345678 22% 123,45 € 22,26 € 23456789 8% 12345,67 € 914,49 € 34567890 22% 1234,56 € 222,63 €
Tästä syntyy veroerittely verokannoittain laskien eri verokantojen mukaiset 0,01 € tarkkuuteen pyöristetyt veron määrät yhteen:
Verokanta ALV € --------- -------- 8% 914,49 22% 244,89 -------- ALV yhteensä: 1159,38 €
Ja voimmehan tarkistuksen vuoksi todeta että jos veroton hinta on 12345,67 € - 914,49 € = 11431,18 € niin 8% siitä juurikin pyöristyy tuon verokannan mukaiseksi veron määräksi 914,49 €.
Verotusta yleensä kannattaa lähestyä historialliselta kannalta. Verotuksen alkuperä on nimittäin ryöstöverotus. Historiallinen perspektiivi auttaa ymmärtämään verotusta. Kyseessä on siis yksinkertaisesti ryöstäminen.
|
Ruotsalaisen taidegraafikko ja kirjailija Landströmin (syntynyt v.1917) muinaisen Egyptin laivoja kuvaava teos yli 40 vuoden takaa saa haaveksimaan laivan rakennuksesta. Ihmiset jotka osaavat piirtää ovat hienoja ihmisiä.
Tämä kirja ei suinkaan yksityiskohtaisesti opeta miten muinaisen Egyptin laivoja rakennetaan. Tekijä on pyrkinyt vain tuomaan hiukan realismia ja teknistä järkeä niihin tiedon murusiin mitä Egyptin vuosituhansien takaisista aluksista on jäljellä.
Egyptin taiteilijat epäilemättä ottivat vapauksia vesikulkuneuvojen esittämisessä ja vanhat piirrokset ovat osittain selvästikin virheellisiä teknisessä mielessä. Esimerkiksi vesilinja voi olla aivan väärässä paikassa. Landström nähdäkseni koettaa esittää miten laivat oikeasti olisi pitänyt kuvata.
|
Hienoja Egyptin vanhat laivat epäilemättä olivat sen aikaisen teknologian puitteissa. Ne olivat kai pääosin tarkoitettuja kulkemaan Niilillä, eli jokea pitkin, ei avomerellä. Miehistöltä epäilemättä edellytettiin hyviä merimiestaitoja.
Nykyisin pienempiäkään laivoja ei kannattaisi rakentaa tuolla tavalla vaikka ne pääosin puusta tehtäisiinkin. Olen toki haaveillut omasta laivasta tai ainakin omasta asuntoproomusta minäkin. Käytännössä sellainen on kuitenkin hankala projekti, varsinkin Suomessa. Oma kuivalla maalla tukevasti seisova mökki olisi monta magnitudia realistisempi hanke.
Jos vanhoista tai uusista laivoista jotakin kaipaisin, niin hyvää kykyä ja taitoa kuvata niitä 3D-malleina ja hallita niiden rakenteelliset sekä tekniset yksityiskohdat.
Ihan omana teoreettisena projektina elättelen ideaa asuntoproomusta. Tämän staattisen vakauden laskentaa yritin kehitellä fysiikan portfoliossa, mutta se jäi laskennan osalta kesken. Asuntoproomu voisi olla 4 metriä leveä, noin 15 metriä pitkä ja syväys ehkä 1 - 2 metriä. Kahteen kerrokseen sinne mahtuisi ainakin yksi perhe asumaan, pinta-alaa noin 100 m2. Omaa propulsiota se ei ehkä tarvitsisi, mutta sen pitäisi ainakin kuljetuskuntoon laitettuna olla riittävän vakaa hinauksessa uuteen paikkaan avomerenkin yli siirrettäväksi.
Asuntoproomun uppouma siis olisi 60 - 120 tonnia joten ei se aivan vähäinen rakennelma olisi. Siinä tilassa pystyisi toteuttamaan yhtä ja toista vaikka ylimääräistä tilaa ei olekaan. Mielestäni aurinkokerääjä katolla ja aurinkosähköpaneelit, satelliittiantenni, dieselgeneraattori, lämmin vesisuihku, vessa sekä puulämmitteinen avotakka sisätiloissa olisi aivan realistista. Tokihan se huoltoa, resurssien täydennystä ja roskien tyhjennystä kaipaisi. Eihän sitä ole tarkoitettu 100% omavaraiseksi. Länsimainen elintaso ja valkoisen miehen työajat, näistä emme tingi. Onni voisi sielläkin kukoistaa jos veroviranomaiset ja muut verenimijät sallisivat.
Minun laskujeni mukaan tiistai 13.05.2014 piti oleman ötökkäpäivä, eli jutussa #252 kuvatun hyönteisten sarjan uusi osa piti ilmestyä, mutta vedin vesiperän useilla vierailemillani lehtihyllyillä.
|
Edes kepulaispääoman raumalainen linnoitus PRISMA ei tarjonnut iltapäivällä yhtään ötökkälehden uutta numeroa. Sellainen muoviin pakattu lehti luulisi olevan helppo löytää runsaankin tarjonnan joukosta. Naarmuiset silmälasit tosin pitäisi kiireellisesti uusia, mutta en sentään vielä ole aivan sokea.
Rauman PRISMA jättänee ainakin kokonsa puolesta häpeään monen suuremmankin kaupungin vastaavan installaation. Siitä on vaikea ottaa kuvaa jossa se näkyisi hyvin kokonaan. Kun tulin Raumalle, oli tuossa kohtaa Tampereen suunnalle vievän tien varressa rakennusliikkeen vanha karmean näköinen varastoalue. Demarit tietysti vastustivat kovasti kepulaisen kauppaketjun rakennushanketta, mutta pitkän köydenvedon jälkeen tuollainen pytinki siihen vaan nousi.
Simatesti jää tänä keväänä suppeammaksi kuin viime vuoden jutussa #208. Vappuna sima on jäänyt minulta ostamatta mutta diakoniatoimiston järjestämässä ruokajonossa kassiin riitti myös oheinen simapullo. Kyllähän se juomana ihan kelvollista on, mutta tämä merkki ei minusta edelleenkään varsinaisesti ansaitse tulla kutsutuksi siman nimellä.
Ruokajonon tarjonta toki on monpuolisempaa kuin kuvassa näkyvä leipä ja karjalanpiirakat. Lihaa on kassiin tullut jokaisella kerralla ja myös maitoa tai jotakin muuta maitotuotetta usein. Tietysti nämä ovat "viimeisen päivän tuotteita", joita olisi kaupassa vaikea tai jopa luvatonta myydä, mutta kyllä ne syntisen suussa helpostikin sulavat. Sellaisia herkkuja ei meikäläisen useinkaan tulisi kaupasta ostettua. Taatelileipää, maukkaita pihvejä, lohta, kanaa, kyljyksiä! Ehkäpä sillä kassillisella hyvinkin yksi ihminen viikon pärjäisi jos pakko olisi. Minä olen sentään vielä tämän lisäksi ravinnut itseäni kaupasta kovalla rahalla hankituista raaka-aineista paistetuilla lätyillä eli ohukaisilla eli räiskäleillä.
Komea kirja tuo "Teknisten ammattien matematiikka". Valitettavasti nyt ei riitä sille aikaa, joten täytyy palauttaa. Paljon aion kuitenkin vielä oppia ja osata. Ehkä en koskaan rakenna Saimaalle purjehtimaan antiikin Egyptin mallin mukaisia puulaivoja Libanonin seetristä ja hamppuköysistä, mutta pirun kova sälli olen silti.
|
Maailmassa on paljon hienoja asioita joita kohti kannattaa pyrkiä. Mahdollisuuksia on valtavasti, ainakin periaatteessa. Kyllä minä jossakin aion vielä selviytyä ja menestyä. Raumalla ilmeisestikään en tule selviytymään, mutta maailma on avara. Jostakin muualta voin sitä unelmien kultamaata ELTORAATOA pystyä tavoittelemaan. Joko saavutan sen tai sitten en. Mutta luovuta en koskaan. Haaveet ja unelmat jäävät elämään ikuisiksi ajoiksi, kuin Niilin jokilaivojen suunnitelmat.
Sähkömagneettinen kenttäteoria minun on voitettava ja selätettävä vaikka se ei koneinsinöörin normaaliin curriculumiin kuulunekaan. Ja tietysti himoitsen hallita lujuusoppia ja rakenteiden mekaniikkaa kuten kunniallisen insiröönin kuuluu. Myönnän toki että teoriasta on insinööritieteissäkin nykyisin pitkä matka elämän realiteetit huomioivaan tuotantoteknisesti ja taloudellisesti terveeseen käytännön toteutukseen. Joissakin tapauksissa jopa toivottoman pitkä matka, mutta jokin toimiva "nitsi" voi aina joskus löytyä. Ehkä ensi vuonna olen jo viisaampi näissä asioissa. Opiskelua ja lääkitystä tarvitsen joka tapauksessa, muuten tulee turma.
Diabeteshoitajalla piti käydä torstaina 08.05. mutta nukuin pommiin kun muistelin että aika olisi ollut vasta klo 10 niinkuin jossakin työpöydällä ajelehtivassa vanhassa lapussa luki. Kello kahdeksan jälkeen verensokeria mitatessa sitten havaitsin että ajaksi olikin merkitty klo 8. Noh, täytyy yrittää lähes kuukauden kuluttua uudelleen hyvin levänneenä. Verensokeri tuntuu kyllä pysyvän aisoissa, ainakin paastosokeri, mutta uuden verenpainelääkkeen päiväannoksen olen joutunut omavaltaisesti puolittamaan koska alkoi huimata ja korkeampi verenpainearvo laski selvästi alle sadan. Seurantaa kuitenkin tarvitsen terkkarissa joten toivon saavani siihen diabeteshoitajalta ohjetta.