Edellinen | Seuraava |
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen sai katkerasti oppia että kaikkien Jumalten talot ovat pimeitä taloja. Hän löysi rakkaansa jättiläiskäärmeen luolasta papin uhrilahjaksi muiden neitokaisten jatkoksi vesirajaan tappamana. Jumalana palvottu jättiläiskäärme oli kuollut jo aikoja sitten, mutta papit jatkoivat vanhaa rituaalia koska sitä vartenhan he olivat olemassa. Maailman vuosi oli vaihtumassa, niinkuin ehkä nytkin on. Vanhat Jumalat ovat kuolleet. Sinuhen tragedia tosin ei tapahtunut Egyptissä, vaan muistaakseni Kreetalla.
Egyptiläisten omat Jumalat lienevät olleet valoisampia olentoja kuin pimeässä luolassa asuva käärme. Raumalaisten Jumalat ovat ehkä hiukan vaihtelevaakin laatua eikä heitä ehkä vanhalta hautausmaalta tapaa. Siellä nyt kuitenkin on Kordelinin kappeli jota pakanakin pystyy käymään ihmettelemässä. Juutalaisten uskonnolle perustuvan uskonnon talot ovat kyllä mielestäni pääsääntöisesti melko pimeitä taloja, ainakin muille kuin juutalaisille.
No tämä Kordeliinihan ei ollutkaan kuka tahansa lentojätkä tai vähäinen joutosälli. Hän oli oikein yhteiskunnan tukipylväs, porvarillinen kantava voima. Lahjoitteli sitä sun tätä, mutta epäilemättä piti jotakin itselläänkin. Hänet on haudattu tuonne kappelin alle. Hänen Kanaalin rannassa oleva rintakuvansa on kuvattu jutun #229 loppupuolella Ganalin Helmen ohella. Kovin isoja rintoja tosin ei lie kummallakaan joten enpä tiedä kannattaako niitä erikoisemmin kuvata.
|
Sisäänkäyntiä koristavat tummat patsaat ovat liki 20 vuotta nuorempia kuin itse kappelirakennus.
Muitakin mahtimiehiä on kaatunut viimeisen kerran suurin joukoin ja aseteltu viimeiseen lepoonsa Kordelinin kappelin lähistölle. Kauppa- ja vuorineuvoksille näkyy olevan oikein oma kujansa siellä. Siellä he ovat tiukasti jonossa kuin köyhän talon porsaat.
|
Hollmingin entisen telakan mahtava entinen patruunakin näköjään otti ja kuoli muutamia vuosia sitten. Vuorineuvos Reino Salosta oli jotakin juttua numeron #202 lopussa. Hän oli alunperin stadin kundeja. Ja kuulemma sotaveteraani.
|
Vuorineuvoksen (ja ilmeisesti yhden pojan) hautakivi on niin taiteellinen - kuin laiva kahdella purjeella - ettei se voine olla kuin oman taiteilijavaimo Ailan (os. Hollming) suunnittelema.
No eihän näiden varakkaiden ihmisten asiat oikeastaan varsinaisesti minulle mitenkään kuulu, tai "ei hääläytä" lainatakseni ko. herran sanontaa.
He nyt kuitenkin syystä tai toisesta ovat olleet merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita ja heihin liittyy tällaisia muistomerkkejä joita köyhän kansan kait sitten täytyy velvollisuudentuntoisesti niska limassa ja kieli vyön alla juoksennella päivät pääksytysten tuijottelemassa ja ihmettelemässä huuli pyöreänä.
Mutta kuollaan sitä vielä meilläkin, ettei tartte rikkaitten mahtailla omilla kuolemisillaan. Köyhä kuolee yhtä paljon kuin rikaskin.
|
Vanhalla hautausmaalla on myös oheinen raumalaisittain merkittävä viimeisimmän sodan muistomerkki. Saapa nähdä koska alkaa seuraava kapina ja siunaako valtiokirkko senkin.
Joskus kyllä tuntuu että uusi sota ei olisi ollenkaan pahitteeksi. Kannattaa siis vaatia Suomen NATO-jäsenyyttä aivan ukrainalaiseen malliin. Ja kyllä pian alkaa rytistä. NATO ja Venäjä taistelevat sotansa ihan mielellään tässä harvaan asutussa maassa. Keski-Eurooppa säilyy sillä tavalla paremmassa kunnossa ja taloudellisia arvoja säästyy. Uhrimieltä suomalaiset! Älkäämme olko itsekkäitä vaan luovuttakaamme kotomaamme ulkomaanpellejen taistelutantereeksi!
Yhteiskunta joka ei tarvitse kaikkia jäseniään on selvästikin viallinen. Sota voisi tuoda siihen muutoksen. Perusarvot kunniaan. Kataisen ja Verkkosukka-Urpilaisen hallitus nurin. Suomen poliitikoille muutakin tekemistä kuin murehtia siitä paljonpuhutusta valtaisasta työvoimapulasta, jota tosin en itse ole lainkaan havainnut. Missä piileskelleekään.
|
Löytyipä sotamuistomerkki toinenkin hautausmaan lähistöltä. Keväällä näitä pieniä juttuja on helppo löytää ja kuvata kun maa on paljas ja puut vielä lehdettömiä.
Muistokiveen on ilmeisesti kuvattu tammen lehti ja elävä tammipuupa siihen lähelle on sitten istutettu.
|
Sodasta puheen ollen, minusta automaattisten ilmavalvonta-asemien rakentaminen sodan varalle olisi hyvä ajatus. Sellainen lämpökameralla varustettu asema nousisi ajoneuvoalustalta saksilavalla metsässä puiden latvojen tasolle ja voisi ehkä seurata stealth-hävittäjiäkin päivin ja öin kaikissa sääoloissa. Hävittäjä tuottaa joka tapauksessa paljon lämpöä jota se ei voi mihinkään piilottaa. Verkostona sellainen asemien verkko olisi hajaspektriradioin lähes huomaamaton ja tuhoutumaton, pienellä täydennyksellä tarvittaessa.
Entisen kirjaston ja nykyisen teatterin läheltä löytyi myös eräs muistopuu johon en aiemmin ole kiinnittänyt huomiota.
|
Ovathan puut tärkeitä, jopa ihan palvonnan kohteita luonnonuskonnoissa ja siitä kai tämä muistopuuvillitys juontaakin. Vanhat Jumalat ovat kuolleet pimeisiin taloihinsa ja uusia tarvitaan kipeästi.
Tämä kaupunginteatterin seinänvierustapuu tai oikeastaan Nortamo-seuran nimikkopuu ei kuitenkaan ole minkään ulkomaisen jumaluuden tai verisen sotaurhon muistoksi, vaan sillä juhlistetaan
murrepakinoitsija Hjalmar Nortamon 150-vuotispäivää. Lintu on tähänkin jättänyt haisevan vastalauseensa?
|
Mutta mitäpä muuta kuin leipää ja sirkushuveja me kansalaiset oikeasti tarvitsisimme! Niitä onkin kaupunkiin tulossa runsain mitoin kevään myötä.
Meikäläisten viisikymppisten "menetetyn sukupolven" edustajien täytyy vaan koettaa sinnitellä eteenpäin ilmaisella EU:n avustusmuonalla jota diakoniatoimisto jakaa. Ei sillä ettäkö se huonoa muonaa olisi.
Hyvässä kunnossa on pysyteltävä että jaksaisimme maksella perintö-, kiinteistö-, arvonlisä- ja muita lisäveroja virkamiesten palkoiksi, veroista vapautetun Sauli Niinistön vaatimattoman pytingin ylläpitoon ja sokeitten kreikkalaisten taksikuskien valkoisten keppien uusimiskuluihin yms. Ruista ranteeseen ja murua rinnan alle. Käy kimppuun, kuin sika limppuun, kuten eräässä vanhassa poikakirjassa runoiltiin. Olikohan se jokin Pikatoimisto Pamaus?