Edellinen | Seuraava |
|
Rauman kirkon eteläpuoleisella kalliolla on erikoinen korkeahko kivipaasi jota sietää tutkia tarkemmin. Kuvien taustalla, Raumanjoen toisella puolella näkyy vanha keltainen kansalaisopiston rakennus.
Tuon kivipaaden tasainen yläosa on reunoiltaan pyöreä ja sen päällä on pystysuora ruosteinen metallitappi joka on mahdollisesti toiminut akselina. Kiven melko tasaisella yläpinnalla on selvästikin jonkinlainen kiveen kaiverrettu jakokehä. Siinä saattaa olla jotakin vanhaa kirjoitustakin jota tosin jäkälä jo osittain peittää.
Haaveksin että tässä on joskus kauan sitten saattanut olla linssikaukoputken paikka. Sijainti on sitä ajatellen melko edullinen noin kolmen tuuman putkelle ja läheistä puuta ei ehkä silloin ole vielä ollut taivasta peittämässä. Tapissa on ollut ruuvikiinnitysmahdollisuus sen päälle tulevalle mekaniikalle.
Kiehtova ajatus, joku kirkonmies on saattanut tässä katsella tähtitaivasta joskus satoja vuosia sitten. Akselin päälle toki tarvitaan vielä refraktoria kannattelevia osia. Tuo nykyinen rautatappi ei kuitenkaan voine olla ulkoilmassa säilynyt kovin montaa sataa vuotta? Onhan tuon tapin päällä joskus saattanut olla kunnollinen ekvatoriaalinen jalustakin?
Kenties tuo on voinut olla aurinkokellon paikkakin, mutta aurinkokelloa ajatellen pylväs on mielestäni epäkäytännöllisen korkea. Armillaaripallo tai teodoliitti siihen olisi myös sopinut, mutta sellainen arvokkaan puoleinen laite tuskin sopii jätettäväksi ulkoilmaan pitkäksi aikaa.
Varmaankin tuossa paikassa olisi ollut edullista määrittää esim. aurinkohavainnosta tarkka (paikallisen aurinkoajan mukainen) keskipäivän hetki, eli se hetki jolloin Aurinko on suoraan etelässä. Siihen ei välttämättä olisi tarvittu edes optiikkaa. Paikallinen aika oli ihan käypää aikaa vielä ennen rautateiden rakentamista. Aurinkokellot olivat pitkään niitä tarkimpia kelloja. Pystyihän sen havaitun ajan tasaamaan paikalliseksi keskiajaksi kalenterin avulla jos niin halusi. Ja tarkemmin asiaa ajatellen pidän todennäköisimpänä että nimenomaan kellonajan määrittämiseen tuo kivipaasi on pystytetty. Eli luultavimmin käytännön elämän tarpeisiin eikä tähtihaaveiluun.
Sisällä kirkossa on tietysti paljon kuvattavaa ja miksei olisi ulkopuolellakin. En kehtaa joka paikkaan tunkeutua paatuneine pakananaivoineni ja rahvaanomaisine kauppakasseineni, mutta pintapuolisesti voin hiukan kuvailla paikkaa. Jouluaiheisia asetelmia olisi enemmänkin oheisen porstuassa olevan patsasryhmän lisäksi, mutta niihin en erikoisemmin keskity.
Kirkkoon tietysti tullaan normaalisti sisään pääovesta lännestä päin eli kävellään kohti pyhää suuntaa itää (josta suunnasta suunnilleen Aurinko yleensä nousee), alttaria ja alttaritaulua joka tässä tapauksessa on lasimaalaus.
Seinän syvennyksessä (ehkä entisessä ikkuna-aukossa?) olevan fraktuuralla kirjoitetun ilmoituksen mukaan keskiaikaisia maalauksia on uudistettu ainakin vuonna 1891, muunmuassa Keisarillisen senaatin kustannuksella.
|
Saarnastuoli on tietenkin kirkon eräs keskeinen elementti. Sieltä papit epäilemättä ovat verbaalisesti kurittaneet synnintuntoisia raumalaisia hallintoalamaisiaan satojen vuosien ajan. Tosin nykyisin pappien linja on jo ehkä pääsääntöisesti lempeämpi ja elämänmyönteisempi?
Kirkossa on hämärähköä mutta ei täällä museon kaltaisessa tilassa oikein salamavaloa kehtaa väläytellä. Onhan hämärähkössä kirkossa kieltämättä se hyvä puoli että valoisa alttaritaulu pääsee oikeuksiinsa.
|
Kirkossa on runsaasti maalauksia ja pari sotaisan korskean näköistä vaakunaakin. Enpä vaan tiedä että minkä sukujen vaakunoita nuo ovat.
Yksi näkyisi olevan miekkamiesten suku ja toinen enemmänkin jousiammuntaan erikoistunut. Ehkäpä ne ovat peräisin siltä usein kieli poskessa mainitulta vuodelta "Kilpi ja miekka" ?
En tunne asioita yksityiskohtaisesti, nämä ovat vaan ohi kulkeneen kadun miehen aatoksia.
Käsivaralta huolellisesti kuvaten saa sentään lähes joka toisen tai joka kolmannen kuvan onnistumaan kohtuullisen hyvin.
Nämä kuvat nyt vaan ovat tällaisia ohimennen napsittuja vaatimattomia otoksia. Pystyisihän siellä parempiakin kuvia ottamaan.
Seinien yläosa ja holvattu kattokupoli sisältävät maalauksia jotka tummahkoina näkyvät aika heikosti, mutta ehkä näistä kuvista saa niistä jonkinlaisen käsityksen, vaikka en toki niitä tässä yritäkään vanhalla ja vaatimattomalla pokkarillani kattavasti dokumentoida.
Urut kirkossa tietenkin täytyy olla, mutta niihin en tässä erikoisemmin paneudu. En ole niin paljon musiikkimiehiä ettäkö niistä oikeasti jotakin tietäisin ja ymmärtäisin.
Urkurin paikka ei ymmärtääkseni kuitenkaan ole tuolla ylhäällä urkuparvella, vaan hän istunee kirkon etuosassa lattialla saarnastuolin lähellä jossa on hänelle kookas työpöytä koskettimineen. En koskenut pilleihin.
Seinä- ja kattomaalausten kunnollinen kuvaus vaatisi enemmän paneutumista. Minun maailmankuvalleni nuo maalaukset kuitenkin omaavat korkeintaan pienehkön historiallisen merkityksen joten enpä usko että sellaiseen projektiin ryhtyisin. En sittenkään vaikka pari näistä katon otoksista onkin selvästi tärähtäneitä käsivaralta otetussa pitkän valotusajan kuvassa.
Tämähän ei ole minun kirkkoni eikä merkitse emotionaalisesti mitään. Alttaritauluksi sopisi parhaiten jättiläiskokoinen euron kolikko. Noin 500 vuodessa vaatimattomien kerjäläismunkkien luostarikirkosta markkinatalouden ja rahan palvonnan temppeliksi, siinä sen historia lyhykäisesti.
|
Oli miten oli, mutta jos minä rakentaisin kirkon mikrovaltio Myllynsaaren (Insulo de Muelejo) uskonnolle niin siitä tulisi paljon hienompi ja parempi. Ainakin siihen tulisi kunnollinen paikka monelle hyvälle aurinkokellolle, isolle armillaarille, teodoliitille, torquetumille ja kaukoputkelle. Ehkä siihen tulisi myös iso seinäkvadrantti, sellainen kuin Tyko Brahella oli. Kirkkoni julkaisisi vastaavan paljain silmin näkyvien tähtien luettelon kuin tarunhohtoisen Samarkandin astronomit 1500-luvulla, vaikka sillä ei enää mitään tieteellistä merkitystä olekaan.
Alttaritauluna suomalaisen luonnonuskon kirkossa voisi toimia viiden metrin halkaisijainen mekanisoitu astrolabi jonka keskiosa tietenkin pyörisi keskiakselin ympäri kuten astrolabissa kuuluu. Astrolabin voisi tehdä osittain lasista lasimaalauksen kaltaiseksi niin että läpinäkyvä Rete ei kovin paljon peitä sen alla olevan koordinaattilevyn merkintöjä. Koordinaattilevy luonnollisesti olisi juuri ko. paikalle valmistettu. Astrolabin kuuluu tietenkin olla jatkuvasti oikeassa asennossa eli kellokoneiston pitäisi pyörittää Reteä jatkuvasti, sen yhden kierroksen verran vuorokaudessa, mutta oikea tähtiaika säilyttäen. Pyörimisliike ei siis ole mitenkään nopea.
Niin ja myös iso astronominen kello kirkossa kuuluu tietenkin olla, siitä näkisi suoraan planeettojen, Kuun ja Auringon suunnat. Haitekkiä (High Technology) saa kirkossa olla vaikka kysessä onkin luonnonusko. Luonnonusko ei suinkaan voi olla teknofobinen. Tekniikka ei ole luonnon ja ihmisen vihollinen. Tekniikka tarjoaa ratkaisuja. Tekniikan täytyy kuitenkin olla ymmärrettävissä, sitä ei saa mystifioida. Emme palvo sinänsä tekniikkaa, vaan palvomme luontoa, muun muassa tekniikkaa apuna käyttäen. Tärkeintä on ymmärtäminen, välineet ovat vain apuneuvoja.
Kupolin sisään tulisi tietenkin maailman paras planetaario. Minun kirkossani voisi palvoa suomalaisten alkuperäisiä Jumalia ja perinteisiä kotimaisia luonnon Henkiä sekä esi-isien Henkiä. Siinä kirkossa ei saakeli mitään rättipäisiä ulkomaanpellejä palvottaisi. Ulkomaalaisetkin toki olisivat tervetulleita, mutta vanhan uskontonsa, elämäntapansa ja kulttuurinsa he jättävät kirkkoni ulkopuolelle.
|
Rauman Kanaalissa oli merivesi aatonaattona aamulla verrattain korkealla. Meriveden taso oli hiukan yli Saunasillan alapuolella olevan padon korkeuden.
Fyyrinsillan alitse pääsee nyt vain sukellusveneellä vaikka veden ollessa alimmillaan sillan voi alittaa soutuveneellä. Vielä jos merivesi nousee kymmenisen senttiä niin puurakenteisen Fyyrinsillan kannatinpalkit alkavat uida vedessä.
Tarvonsaarensillan yläpuolisessa padossa sentään on putouskorkeutta vielä noin 20 senttiä merenpinnan tasoon. Tuulet ja ilmanpainetilanne ovat tilapäisesti nostaneet merenpinnan näin korkealle täällä länsirannikolla.
Viisaat tiedemiehet kuitenkin vakuuttavat että yleisesti tunnettu maankohoaminen on meillä nopeampaa kuin odotettavissa olevasta ilmaston yleisestä lämpenemisestä johtuva merenpinnan keskimääräisen korkeuden kohoaminen. Nettomääräisesti merenpinnan keskitaso tulee meillä ainakin länsirannikolla edelleen laskemaan suhteessa rantaan.
|
Porilainen kauppatorin reunalla liiketoimintaa harjoittava Antti Airio Oy aikoo nähtävästi ottaa arkkiinsa kaksi urospuolista leijonaa.
Tuota työkalupakkia ei kannattane ihan oikeaan työn tekoon (kuten esim. Nooan Arkin rakentamiseen) käyttää, mutta pystyyhän päättäväinen tampio sen avulla tuhoamaan puolet kodin huonekaluista.
Vedenpaisumusta ei nyt kuitenkaan ole odotettavissa. Ja voihan olla että nuo urosleijonat ovat parisuhteensa jo trendikkääseen nykytapaan virallisesti rekisteröineet?
Paljon saa vesi vielä nousta ennenkuin alan käyttää kumppareita.
Jouluaattona sää oli Raumalla sateinen, mutta meriveden pinnan tason trendi Kanaalissa näkyisi olevan maltillisen laskeva kuten oheinen otos viimeisestä padosta merelle päin osoittaa.
|
Joulupäivänä 25.12.2013 ei juurikaan ollut tuulta mutta sade jatkuu eikä meren pinta ole oleellisesti laskenut alemmas. Pientä vaihtelua pinnan tasossa selvästikin on aika lyhyellä muutamien minuuttien aikavälillä.
Naakka luuli saavansa minulta ruokaa. Lintujen ruokkijat taitavat pitää joulun aikaan vapaata kun linnut näin hanakasti reagoivat satunnaiseen lenkkeilijään.
Siitä oli nyt sorsien mukava lasketella viimeisen merenpuoleisen padon yli.
Lienen vihdoin saamassa tämän uuden Gallerian säädylliseen kuntoon kokonaisuutena ilmaisen kotisivutilan yllättäen sulkeuduttua. Nyt pitäisi Gallerian sivujen välisten linkkien taas toimia.
Tosiaan viime joulun 2012 alta on Gallerian ensimmäinen juttu #190 josta tämä uusittu Galleria nyt alkaa. Tosin varsinaiset tänne suoraan kirjoitetut uudet jutut alkavat vasta jutusta #226 joka on alunperin kirjoitettu elokuun keskivaiheilla tänä vuonna 2013. Jutut 190 - 225 olen siirtänyt tänne JBA-Galleriasta jonka jäljet niissä epäilemättä vielä näkyvät. Juttujen luonne on jonkinverran vaihdellut ja tullee edelleen muuttumaan koska maailmamme ei ole vakio.
Tämä nyt kuitenkin on se aktiivisin foorumi jolle olen kirjoitellut joten ilmeisesti tulen tätä jatkossakin johonkin käyttämään. Uudistamistarpeita kieltämättä on siellä ja täällä. Saa sitten nähdä mitä ehtii ja mitä jaksaa.
|
Joulun aikaan voi tehdä päiväkävelyn vaikkapa raumalaisen Toyota-liikkeen luo Kanaalin toiselle puolelle. Siellä olisi röhnevä avokattoinen Mustang myytävänä noin 8500 euron hintaan. Harvapa tuollaisen harrastusauton taitaa talveksi ostaa?
Amerikkalainen Ford on kieltämättä jo melko iäkäs, peräti mallia 1994, mutta siistin näköinen eikä sillä lie ajettu paljoakaan, muistaakseni ilmoituksen mukaan vain 140000 km sentään melkein 20 vuoden aikana. Ja onhan siinä toki myös ylös nostettava kankainen katto jos ostajalla sattuu olemaan tukankuivaaja jo entuudestaan.
|
Käytetyt pakettiautot olisivat ehkä meikäläiselle realistisempia ajoneuvoja ja niitä onkin takapihalla tarjolla siisti rivi. Puuttuu vain rahaa, oikea asenne on jo valmiina.
Tuollainen tyylikkään sininen vuoden 2006 mallinen VW Transporter oli varustettu 17900 euron hintalapulla ja kilometrejä on kertynyt 138000 km eli ei mitenkään kauheasti. Vetokoukku löytyy takaa. Kelpaisi sillä minunkin muuttotavaroita liikutella vielä monia vuosia. Tavaratilaan mahtuisi monen vuoden antikvariaattikirjat.
Mutta haaveilusta reaalitodellisuuteen palatakseni on todettava että 70% tämän oman domainin tilasta on jo käytössä. Mahtuuhan tänne vielä tuhansia uusia kuvia, mutta linjan terävöittämiselle on syntymässä tarve. Tilaa ei ole loputtomiin kun ilmaiseen tilaan ei näköjään voi luottaa, joten jonkinlainen laihdutuskuuri on edessä.
Tulkoon mainituksi että olen tehnyt hiukan sivuja myös koulun mekaniikan Hill-istunnoista. Voin niitä vielä koettaa hiukan kohentaa joululomalla, vaikka en uskokaan että niillä olisi suurta tulevaisuutta koska tuo mekaniikan kurssi on jo käyty. Mekaniikkahan on kyllä laajempikin käsite, mutta tässä edettiin vain insinöörifysiikan oppikirjan Momentti 1 yhdeksän ekaa lukua. Ja siis aihetta ei käsitelty pelkästään Hill-istunnoissa vaan näiden lisäksi oli myös perinteellistä lähiopetusta joten Hill-kuvissa ei näy aihepiirin ihan koko repertuaari.
Nyt tuntuu että astronominen kello voisi olla se kova juttu jota lähtisin suunnittelemaan. Omaa kirkkoa tuskin todellisuudessa koskaan oikeasti rakennan, mutta mekaaninen astronominen kello olisi hieno suunnitella. Kellotaulun halkaisijana ehkä tuollainen 5 metriä olisi sopiva? Paksuudeksi tulisi varmaan ainakin metrin luokkaa vaikka koneiston toteuttaisikin nykyaikaisella tekniikalla. Astrolabinen projektio voisi olla aivan hyvä lähtökohta. Plutonkin voisi ottaa mukaan vaikka sitä ei enää nykyisin virallisesti varsinaisena planeettana pidetäkään.
Olen salaa iloinen siitä että koulussa on kevätlukukaudella ohjelmassa kemiaa. Kemia oli suuri nuoruudenihastukseni. Minusta olisi voinut kehittyä vaikka mikä alkemisti, pontikkatehtailija, myrkynkeittelijä ja pomminrakentelija. Nyt kypsällä iällä aion vihdoin selvittää välini kemian kanssa ja tätä tarkoitusta varten perustan uuden sivuston. Sivustosta tulee ulkoasultaan vaatimaton mutta toivon että sisällöltään antoisa. Luultavasti se ei suoranaisesti liity koulun kemian opetukseen, vaan aion laatia sisällöstä melko vapaamuotoista. Eihän siellä vielä paljon mitään ole, mutta toivon että tilanne jatkossa petraantuu.
Aion myös vihdoin saattaa saksan ja venäjän kielen taidot aktiiviselle tasolle. Haluan pystyä ihan oikeasti niitä johonkin käyttämäänkin. Virheitä varmaan tulee, mutta sellaista se elämä nyt vaan on. Elämästä ei kuulemma selviä hengissä, mutta ainahan voi yrittää, sillä eihän siinä voi paljon hävitä.