Edellinen | Seuraava |
Turha sitä on yrittää kierrellä. Maailma kuuluu mekaniikalle. Mekaniikka ratkaisee. Mekaniikka on kingi.
Täytyy vaan kehittää hyviä mekanismeja. Ilman mekanismeja elämä on turhaa.
|
Aion pistää toivoni ohessa kuvattuun koulun kirjaston kirjaan Kinematics and Dynamics of Planar Machinery. Se ei ole kovin uusi, painettu 1979, mutta monasti vanha konsti on osoittautunut paremmaksi kuin pussillinen uusia.
Toki kirjassa on uudempaakin sisältöä, mutta eiköhän ole sopivaa aloittaa näillä vanhoja laitteita kuvaavilla piirroksilla. Mekanismit ovat fiksuja, mutta mekaniikan laatu ei ole helppo ja halpa asia.
|
Mikrokontrolleri voi olla sinänsä mielenkiintoinen mutta ilman kunnollista kytkentää ulkomaailmaan se on jokseenkin hyödytön kapine. Sähkömoottorit ja servot sekä erilaiset anturit ovat huisin tärkeitä. Ja tietenkin mekanismit.
Vain todellisuudella on merkitystä. Mekaniikka tulee vielä ja näyttää närhen munat tietokoneille, virtuaalitodellisuudelle ja muille ah-niin-trendikkäille median suosimille aiheille.
Älkää luulko ettenkö kokemuksen kautta tietäisi miten alentuvasti esim. elektroniikan parissa yleisesti suhtaudutaan mekaniikan ja materiaalien merkitykseen, perusteetta. Elektroniikkaa paljolti käytetään vain siksi että kunnollinen mekaaninen laatu tulisi liian kalliiksi.
Everyday Practical Electronics jatkaa joulukuun numerossaan sinänsä ansiokasta Raspberry Pi -juttusarjaansa. Kuvailin lehteä Porin kirjaston lukusalin loisteputkien valossa josta johtuu kuvien erikoinen väri.
|
Muuten kivaa mutta tuosta on vielä varsin pitkä matka sellaisiin toimiviin kokonaisuuksiin jotka tyydyttäisivät vaativaa makua. Kuten esimerkiksi minun makuani.
Kahdeksan ON/EI -tyyppistä ulostuloa jopa puolen ampeerin virralla on sinänsä hienoa, mutta ajatellen toimivaa kokonaisuutta se ei vie pitkällekään.
Eletään silti toivossa. "Rotary Encoders" -artikkeli on mielestäni askel oikeaan suuntaan. Antureista ja niiden käytöstä olisi hyvä saada lisää infoa.
Jos ikää ja terveyttä riittää niin aion vielä joskus oppia kehittämään ältsin fiksun mekanismin joka toimii esim. askelmoottoreilla ja asennontunnistimilla mikrokontrollerin ohjailemana. En vielä tiedä voisiko se olla pitsinnypläyskone vaiko kalanperkuukone vaiko omatekoinen planetaario. Tai kenties automaattinen ilmavalvonta-asema joka löytää stealth-koneet visuaalisesti lämpökameralla. Tai pitkin metsiä, vesistöjä ja hetteikköjä luikerteleva adaptiivisesti naamioitu maanpuolustuskäärme joka on varustettu pst- ja it-ohjuksin?
Maailma on niin avara, pikku pikku Lauri ... sanoo laulu. Se on osittain oikeassa vaikka väitetäänkin että maailmamme on jatkuvasti pienenemässä. Johtuneeko maailman pieneneminen siitä että kartoille liian paksuiksi piirretyt rajat poistuvat?
No eihän minulla ole varaa mihinkään matkustaa, ei ole edes passia, mutta välillä on mukava haaveilla.
|
Jos vaikka voittaisi arvalla tuhdisti rahaa niin pysyvä etabloituminen lämpimään maahan voisi tapahtua helpoiten siten että opiskelisi siellä vaikkapa vuoden. Rahamies pystyisi siinä ajassa järkkäämään itselleen kunnon asunnon ja pistämään yrityksen pystyyn. Sen jälkeen suomalainen verottaja saisikin jäädä tänne räntäsateisiin kiristelemään hampaitaan ja pullistelemaan otsasuoniaan.
Lunta ei tosin ole Raumalla näkynyt nyt viimeksi, vaikka sitä hiukan näkikin esim. Eurajoella matkalla Poriin. Ja Porissa oli ainakin sohjoa mutta Raumalla ei ole. Rauma on merikaupunki.
|
|
Raumalla SAMK:in Otan koulun kirjastossa poistokirjoja sai kolme kappaletta eurolla. Niinpä ostin sieltä yhdeksän poistettua kirjaa kolmen euron panoksella. Verrattain tuoreen ja kurantin tuntuinen opus Electronic Devices lie päätynyt poistohyllyyn koska siitä puuttuu "romppu" eli tietokonelevy. Sisäkannessa on vain tyhjä kotelo.
Samalla palautin lainassa olleen SolidWorks-opuksen. Lainakirjaan oli varaus joten siihen ei saanut lisäaikaa. No enpä minä sitä olisi jaksanut enää lukea muutenkaan. Minulle riittää kunhan pääsen 3D-mallinnuksen kurssista läpi. Tarkoitus minulla on 3D:ssä jatkossa panostaa itse tehtyihin tai muuten ilmaisiin ohjelmiin joita ei ole tahallaan tehty epäyhteensopiviksi.
Saman koulun Porin Vähärauman kirjastossa ei myyntikirjoja taida ollakaan? Ainakaan en ole sellaisia löytänyt.
Ilmaiseksi omaksi sieltä sentään löytyi kiinnostava opus joka käsittelee digitaalista signaalin prosessointia. En tiedä tarvitsenko sellaista koskaan, mutta hamsterikin vetää aina uuden jyvän poskipussiinsa kun sellaisen löytää, turhia kyselemättä onko siitä hyötyä vai ei.
|
Porin kaupunginkirjaston Kirjakirpussa tuntuu nyt olevan tavallista enemmän ruotsinkielisiä poistokirjoja kaupan.
No sehän sopii minulle. Aina oppii jotakin uutta.
Kouluruotsissa ei esimerkiksi ole minulle selvinnyt mikä on käytännön elämässä niinkin keskeinen entiteetti kuin "behå" (rintaliivit).
|
Ed McBain piti romaanissaan tarkkaan lukua siitä kuka nainen käyttää rintaliivejä ja kuka ei. Ja kieltämättä se on seikka johon kirjailijoiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Sellainen lisää kirjallisen teoksen kiinnostavuutta.
Fantasiakirjoja olisi myös tarjolla, mutta en jaksa niistä innostua, paitsi joissakin erikoisen kuuluisissa tapauksissa. Yleisesti ottaen fantasiakirjat ovat mielestäni tuntuneet heikkolaatuisilta. Omaa todellisuutta ei ole niin helppo rakentaa ja esittää uskottavalla tavalla.
|
Otan koululla Raumalla on näytteillä merkittävä vanha laivansuunnittelun sähkömekaaninen apuväline.
|
Kovin hyviä kuvia en siitä saanut vanhalla pokkarilla vallitsevassa valossa käsivaralta lasivitriinin läpi kuvaten.
Nämä kuvat riittänevät julistamaan että kyseessä on iso ja vaikuttava rakennelma, vaikka eivät kaikkia sen yksityiskohtia paljastakaan.
Se oli sitä laskutikkujen, graafisten ratkaisujen ja millimetripaperin aikaa ennen tietokoneita se.
Varmaankin havainnollinen väline, mutta uskon ilman muuta että kauheaa säätämistä se työ tuonkin kanssa oli.
Omistaja kuuluu niihin entisen Hollmingin telakan osakkeiden omistajien sukuihin.
|
Mannoset, Salot, Hollmingit, Pullit, Pöntyset ja jäiköhän joku vielä mainitsematta? Muistaakseni niitä sukuja oli kuusi joille telakan kommareilla oli julkisuudessa tapana kiristellä hampaitaan vielä 1980-luvulla tyyliin Porrrvarit Perrrkle. Luulenpa että se hampaiden kiristely sitten väheni 1990-luvulla kun uudet tuulet alkoivat puhaltaa. Tai ehkä hampaiden kiristelijät jostakin syystä vähenivät telakalla.
Myöhemmin tuli mieleen että se kuudes klassinen Hollmingin telakan osakkeiden omistajien suku taisi olla nimeltään Markkaset.
Ohjeista lie vaikea saada selkoa. Paljon parempia kuvia tuskin kuitenkaan pystyn niistä tuottamaan näistä lähtökohdista, vanhasta paperista heijastelevan lasilevyn takaa ja silleen.
Ohjeet voisivat olla helpomminkin kuvattavassa paikassa. Jos nimittäin ei ole tarkoitus että katselija levittää rukousmattonsa laitteen eteen ja polvistuu siihen kuvailemaan.