|
| Edellinen | Seuraava |
|
"Tonnikalakauden jälkeen insinöörielämä lyö leiville" lupailee SAMKin porilaiseen vitriiniin suljettu teksti lohdullisen optimistisesti, ilmeisesti jatkossa tiedossa olevien seteleiden suuresta määrästä pullevan lompakon vieressä.
Tonnikalapurkitkin (merkkiä Neptuna) löytyvät vitriinin toiselta laidalta. Ja "tuna" muuten tarkoittaa tonnikalaa. Minusta tonnikala on tosin yleensä maistunut aika mukavalta ja luulenpa että nauttisin sitä miljorääni-insirööninäkin. Väittävät sitä epäekologiseksi ravinnoksi, mutta minä annan viherhörhöjen hapatukselle piun paut. Minä ajattelen lokaalisti koska olen ylpeä nationalisti. Globaali maailma ja kokonaisuus ei kuulu minun vastuulleni.
Oma lompakkoni ei vielä ole kovin paksu mutta on se kylläkin melko uusi. Kun on uusi rahalompsa niin sitten ei ole paljon mitään sinne pistettävää.
No sujuuhan tämä elämä näinkin että illat sekä viikonloput opiskelee ja sitten arkena aamupäivät taistelee byrokraattien kanssa. Kun on pakko.
Porilaisen antikvariaatin ikkunasta löytyi Ilmari Jäämaan Nuorten Kokeilijain ja Keksijäin Kirja vuodelta 1929. Tämä on viides painos ja alkuteos oli ainakin 10 vuotta vanhempi. Se oli kai sitä aikaa kun insinöörivitsejä oli vain niukasti ja kaikki pojat halusivat insinööreiksi. Minä lujasti uskon että aivan tavallisia insinöörejä maailmassa tarvitaan nykypäivänä ja tulevaisuudessakin. Maailma ei koskaan niin valmiiksi tule että tekniikan soveltamisen voisi lopettaa.
Tuon aiemminkin mainitun porilaisen antikvariaatin osoite on muuten Nortamonkatu 1. Siinä torin lähellä Rojohoppen vaiheilla on kuulemma raumalaisille tuttu Hj. Nortamo pitänyt vastaanottoaan. Samanlainen osoite löytyy myös Raumalta mutta Raumalla ei antikvariaatteja ole enää yhtään. Kirjat ovat kaiketi siirtyneet kirpputoreille?
|
Porilaisen antikvariaatin pitäjä omaa seinäjokelaiset juuret. Ymmärsin keskustelusta että Seinäjoellakin suvulla on antikvariaatti.
Hän mahdollisesti osoitti kiinnostusta laajentaa toimintaansa Rauman suuntaan? En vaan osannut häntä ohjeistaa raumalaisten liikehuoneistojen vuokrien hintatasosta.
Vapaita paikkoja sinänsä kyllä näkyisi olevan esimerkiksi Rauman Kauppatorin lähistöllä Vanhassa Raumassa. Pahoin vaan pelkään että vuokrat eivät täällä siltikään ole halpoja. Raumalaisten asuntojen vuokrat ainakin ovat aivan käsittämättömällä tasolla, pikkukaupungissa
Koulun kirjastosta lainasin oheisen vain pari vuotta vanhan 3D-grafiikkaa käsittelevän opuksen josta ajattelin ehkä saavani uutta potkua ja motivaatiota. Tämä kirja tosin varsinaisesti koskee peliohjelmointia josta omat pyrkimykseni luultavasti jonkin verran eroavat.
Inside the IBM PC oli ilmaiseksi tarjolla koulun kirjastossa parin muun Peter Nortonin vanhan kirjan ohella. Kieltämättä se ei enää ole sisällöltään aivan huippuajankohtainen. Pakkohan historiaa kuitenkin on arvostaa.
Animoinnista ja vuorovaikutteisuudesta en varsinaisesti niin paljon perusta. Hienoa olisi kuitenkin pystyä kuvaamaan omalla ohjelmalla mielenkiintoisia ja hyödyllisiä kohteita hyvin ja tehokkaasti. En ole ihan omaa solidwööksiä tekemässä vaan ajattelin esim. JavaScript-ohjelmaa joka esittäisi kappaleita vaikkapa insinööriperspektiivistä. Eikä mistään sammakkoperspektiivistä.
|
Raumalla ovat poistetut lasten ja nuorten kirjat nyt ekstrahalpoja, vain 10 senttiä kappale. Vaikka enpä tiedä onko se mitenkään ratkaisevaa menekin kannalta. Jos tavara ei käy kaupaksi puolella eurolla niin mahtaako hinnan alentaminen enää auttaa.
Rauman kirjaston vaihtokirjalaarista olen vaihtanut kirjan kuten aiemmin uhkailin.
Venäjänkielinen vaihdokki on kuvattu ohessa. Se lienee humoristinen dekkaritarina, mutta kielitaitoni ei ole niin vakaalla pohjalla että uskaltaisin siitä tässä vaiheessa antaa tarkemman arvion. Kamasutra ja hameeseen pukeutunut pitkäjalkainen tyttö kuitenkin viitannee sexyyn?
|
Ohessa lähikuvia sen tilalle tarjoamani vaihtokirjan joistakin sivuista. Pidän sitä edelleen aivan mukavana opuksena ja olen ylpeä että olen voinut sen pistää tarjolle. Ei se ainakaan heti ollut laarista kadonnut.
Myös Rasputin on päässyt mukaan ylhäiseen seuraan. Hän ei suinkaan ollut pelkkä naistennaurattaja, vaan omasi melkoisesti poliittista merkitystä.
Porista hankin edukkaasti yhdellä eurolla poistetun kiipparikirjan ja katselin illalla himokkaasti musiikkiliikkeiden näyteikkunoita.
Mutta tokkopa vaan minusta kansanpelimannea ja katusoittajaa kuitenkaan konsaan tullee.
Porissa on kylläkin ihan komea kirjastorakennus. Kuvailin sitä eräänä iltana hämärän jo alkaessa laskeutua maille. Niinpä rakennuksen sisällä palavat valot näkyvät kuvassa ikkunoista.
|
Ja kappas vaan, siinä ihan vieressä tönötti Akseli Gallen-Kallelan patsas jonka aiemmin epähuomiossa olen jättänyt kuvaamatta.
|
Porin kirjaston sisällä on muiden muassa Kirjolohi.
Eikun se onkin Kirjalohi. Nimi varmuuden vuoksi ihan rautalangasta väännettynä.
Fysiikan opiskelu on nyt tärkeää saada käyntiin. Tämä seikka visusti mielessäni lainasin Porin kaupunginkirjastosta uudehkon jenkkien fysiikan oppikirjan.
Jenkit ovat maailman tyhmin kansa. Niinpä heille täytyy oppikirjoissa joka asia selittää viiteen - kuuteen kertaan.
Joten tämän ansiosta jenkkien oppikirjat ovat erikoisen selkeitä ja helppolukuisia.
Tosin olisipa näitä samoja jenkkien fysiikan oppikirjoja ollut koulun kirjastossa hyllyssä pitkä rivi vapaina ja vieläpä uudempaa painosta.
Porista voi muuten lainata kirjoja raumalaisella kirjastokortilla. Satakirjastot pitävät yhtä. Palauttaakin voisi Raumalle vaikka on lainannut Porista. Ja SAMK-kirjastokortinkin saisi kelpaamaan kaupunginkirjastossa jos niin haluaa.
|
Taiteesta en juuri mitään ymmärrä mutta Gallen Kallelan ansioksi auliisti kirjaan ainakin sen että hän oli viiksimiehiä. Viiksimiehet pärjää aina!
Kun Gallen-Kallelan patsas patsastelee porilaisessa puistossa niin onkohan nyt sitten ymmärrettävä niin että tämä kuuluisa taiteilija on porilaista alkuperää? Täytyy muistaa paneutua asiaan jossakin yhteydessä.
Itsepuolustukseksi ja omanarvontunnon tueksi on lisättävä että kyllä minäkin sellaisia tauluja osaan arvostaa joista noin niinkuin suunnilleen näkee että mitä ne niinkuin oikein tuotanoin esittävät.
Ja ymmärtääkseni miksei voisi sanoa että Akseli Gallen-Kallela oli sellainen taiteilija joka juurikin maalasi kansan syvien rivien ja jopa karvahattukansan ja kadun miesten ymmärrettävissä olevaa taidetta.
Kansan ymmärrettävissä olevaa taidetta on myös Vänrikki Stoolin tarinat kaikkine maalauksineen.
Tämä Rauman kirjaston kookas poisto on "toinen painos uudelleen kuvitetusta laitoksesta" vuodelta 1982. Siinä on myös informaatiopitoiset alkusanat sekä runsas kuvitus.
Ei lie vaikea keksiä mistä aiemmassa jutussa kuvattu porilainen rumpalipoikapatsas on mallinsa saanut. Kyseessä epäilemättä on vuoden 1892 taulu Porilaisten marssi jonka on maalannut Albert Edelfelt. Porilaisten rumpaleiden käsien asento kuitenkin on taulussa erilainen, jotenkin rauhanomaisempi.
Vänrikki Stoolin tarinoita on ilmestynyt monenlaisina painoksina ja monenlaisia tauluja on niiden tarinoista maalattu. Tämä kirja käsittelee niitä melko laajasti ainakin kadun miehen tarpeita ajatellen.
Tietysti täytyy pitää mielessä että Suomen Sodan tarinat ovat ehtineet kirjalliseen muotoon vasta useita vuosikymmeniä kyseisten tapahtumien jälkeen eikä alkuperäisiä ole edes kirjoitettu suomeksi. Tosiaikaista dokumenttia siitä sodasta ei juurikaan ole. Sodan historia on eri sukupolven kirjoittamaa.
|
Eräs tarinoiden - luultavasti fiktiivinen - sankari on heinähattuisen landepaukun perikuva Sven Tuuva eli Sven Dufva, perhananmoinen sillan puolustaja. Hänestä on kirjassa kaksi erityylistä näkemystä. Aivoja vain puolikas, mut' sydän paikallaan, vai miten se meni. Äl' yli päästä perhanaa.
|
Raumalla asunut Suomen sodan sankari Johan Fredrik Eek on mainittu aiemmassa jutussa #232 koska hänelle on pystytetty kyltti vanhan kotitalonsa läheisyyteen kauppatorin laitaan nykyisen Rauman museon (entinen raatihuone) seinustalle.
|
Hän jatkoi sodan 1808 - 1809 jälkeen sotilasuraansa Ruotsissa jossa hän lopulta ei kuitenkaan suurempaa arvonantoa lie saanut.
No minkäs tuolle tekee, shit happens. Se loppu armeijauran jälkeen oli kuitenkin vain kolme vuotta ja loppu tulee kaikille. There is no good way to die, näin olen elokuvista oppinut.
Raumalaisessa kyltissä Eekin sotilasarvoksi on mainittu ihan täysi eversti, mutta kirjan mukaan hän oli vain everstiluutnantti, eli nokkimisjärjestyksessä pykälää alempana.
Jalasjärvellä joukot eivät ole taistelleet tuossa vanhassa sodassa, mutta onpa Jalasjärvikin mainittu läpikulkupaikkana:
20.3.1808 perääntyvän pääarmeijan läntinen osa saavuttaa Lapväärtin ja Ikaalisten-Jalasjärven-Lapuan tietä marssiva 2. prikaati Ilmajoen.
Nykyistä EU-alusmaatamme en juurikaan arvosta, enkä tule enää ottamaan lakkia pois päästäni kunnioituksen merkiksi Maamme-laulun soidessa. Kun ei enää ole mitä kunnioittaa. Suomen Sota 1808 - 1809 on kuitenkin kunnioituksen arvoinen ja kenties jotakin pientä vielä kirjoittelen sen johdosta. Suomen autonomian alkutaival ja maan itsenäistyminen olivat kunniallisia. EU:lle alistuminen oli häpeällistä.
SAMKista Porista olisi oikeastaan kuvia kertynyt hiukan enemmänkin, mutta jaksan nyt rekisteröidä vain nämä muutamat. Ehkä palaan aiheeseen seuraavassa jutussa.
|
